SLIDER

Vanhan työpöydän tuunaus

24. heinäkuuta 2016

id vanha pöytä muodonmuutos tuunaus diy petsaus vahaus

Olipa kerran tori.fi-selailu, pöytäihastus, reissu lähipaikkakunnalle ja kotiintuliaisina uusi tuunausprojekti.

Tää en-tiedä-kuinka-vanha pöytä ihastutti heti ensisilmäyksellä kuluneisuudellaan ja mallillaan, josta huokui omanlaistaan luonnetta. Se ei kuitenkaan sopinut käyttöön ihan sellaisenaan, sillä pöytälevy oli karheahko, siihen oli lääpitty epätasaisesti maalia ja siihen oli jäänyt oli vaaleita kittauskohtia levyyn tulleiden kolojen keskeneräisestä täyttämisestä.

Tällä kertaa meidänkään tuunausprojektissa ei ihan mutkilta säilytty.

Äiti kielsi multa Pokemonit

22. heinäkuuta 2016


Lounaspiknik & Pokemon GO

Tampereen kansainvälisillä suurmarkkinoilla oli vaikka mitä herkullisia ruoka-aiheisia kojuja, mutta yksi mielenkiintoisimmista oli sellainen, jossa oli ruuan sijaan vastustamattoman herkullisen näköisiä koruja.

Ostin itse sieltä tällaisen tutulta klassikkokarkilta näyttävän riipuksen.
id
Edistystä kotona: olohuone-ruokailutilassa on viimein verhot ikkunoissa, ja tänään nousi pystyyn tuo lamppu, jollaisesta ehdin jo pidemmän aikaa haaveilla. Pitäis kyllä hommata viimein se silitysrauta ja -lauta, että vois esim. silittää noi verhot...

Olohuoneessa uusi matto. Enää siitä puuttuis sopiva sohvapöytä, jonka suhteen ei kyllä ole mitään hajua, millainen haluttaisiin.

Kahvilahetki.


Joko taas on perjantai? Tää viikko pärähti käyntiin pokemonien vauhdittamana – kuten monella muullakin ja kuten joka tuutista aikalailla onkin toitotettu, siinä määrin että nettikin on täynnä mielipiteitä pelin puolesta ja sitä vastaan. Mäkin voin myöntää viettäneeni tän viikon napsimalla pokeja nalkkiin, niin että siinä sivussa on muut somen sovellukset instagrameineen ja snappeineen jääneet ihan kakkoseksi. Tän pelin kanssa työmatkat ovat taittuneet joutuisammin, välillä jopa kävellen, ja vielä muakin enemmän tästä pelistä innostuneen työkaverin kanssa on valittu opiskelijaraflan sijaan lounaspiknikit lähipuiston "lurien" alla. Whatsup-ryhmissä kaverit vuoron perään intoilee löydöillään, ja kotona iltaisiin maristaan poikaystävän kanssa yhteen ääneen, kun jenkit herää ja peli alkaa jumittaa.

En oo koskaan pitänyt mistään orjuuttavista peleistä enkä muutenkaan pelannut oikein mitään. Oon nauranut kaiken maailman aktiivisuusrannekkeille, jotka määräävät joitain käyttäjiään niinkin tehokkaasti, että kesken vierailun kahvihetkenkin ponkaistaan pystyyn, jos ranneke ilmoittaa että hei nyt pitäis liikkua. Vihaan häviämistä ja ylläpitämistä, mutta tää Pokemon GO! -buumi oli sellainen, jota halusin testata, onnistuisiko mun hypätä sen mukaan ja saada sen avulla liikkumisenilon reunasta taas kiinni. Että olis joku syy lähteä muuten vaan iltakävelylle ja nostaa takapuoli sohvalta, tai taittaa työmatka kävellen vaikka kuinka muuten laiskottaisi.

Mä oon oikeestaan just sitä sukupolvea, johon Pokemonien nostalgiapuolen luulisi erityisesti vetoavan ja sen sitten siivittävän tuota pelaamisintoa. Mutta toisin kuin esim. kaikki mun kaverit, mä tunnen (tai siis tunsin) hahmoista nimeltä ainoastaan Pikatchun, koska en ole lapsena koskaan katsonut teeveestä Pokemoneja. Äiti kielsi, koska hän ei tykännyt niistä, ja selitys tälle oli tyyliin "niissä on liian vihaisia ilmeitä". :D Hashtag varjeltu esikoinen: muilta kiellettiin salkkarit, multa jopa pokemonit. Kyllä niitä joskus vähän katsoi salaa kun valvova silmä vältti, mutta en mä niistä enää mitään muista. Viime viikonloppuna katsoin ihan mielenkiinnosta Pokemonien ensimmäisen jakson, kun kovasti mietitytti, mikähän siinä oli silloin niin kamalaa, ettei niitä saanut katsoa. En keksinyt syytä, mutta mitäpä sitä enää itkemään.

Nojoo, viikko takana ja kaikkien niiden yleisimpien pokemonien jatkuva invaasio on jo vähän latistanut intoa, mutta mukava peli tuo silti on. Sen voima ei ehkä riitä mun liikkumisinnon palauttajaksi, mutta joillekin se toimii ja se riittää.

On tähän viikkoon muitakin kiireitä mahtunut kuin Pokemonit: kodin laittamisen kanssa on menty taas vähän eteenpäin, ja olohuone alkaa periaatteessa olla kirjahyllyä ja sohvapöytää vaille valmis – tauluja ja muita yksityiskohtia lukuunottamatta. Niistä taas lisää vähän myöhemmin!

Mulla on huomenna aika mielenkiintoinen päivä, sillä oon menossa ensimmäistä kertaa kuvaamaan häitä. Mä oon itse ollut häissä viimeksi joskus pikkulapsena enkä muista sieltä mitään, että hyvä jos ylipäätänsä tiedän, millaista häissä yleensä on! Jännittää aika reippaasti... ja heti sen keikan jälkeen mun vanhemmat tulee ensimmäistä kertaa kylään, ja vaikkei siinä mitään jännittävää olekaan niin jännitämpä silti. Niskat kiittää.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

DIY - Pöytäalusta korkeista, liimattava versio

17. heinäkuuta 2016

diy korkki kierrätys sisustus pöytäalusta korkkilevy lasinalunen cork recycle table mat

Kirjoitin tuossa kuun alussa tekemistäni korkkialustasta, jonka annoin vanhemmilleni lahjaksi. Se oli kohtalaisen pieni, ja koska keräämisestä korkeista jäi vielä paljon yli, päätin toteuttaa niistä meidän kotiin sopivan alustan, mutta vähän eri tavalla kuin viimeksi.

Ekalla kerralla leikkasin korkit poikittain ja liitin ne toisiinsa rautalangalla, kun taas tällä kertaa leikkasin ne poikittain ja liimasin kiinni muovialustaan.

Sopivaksi paikaksi keksin pesukoneen päällisen. Meidän kylpyhuone on sävyiltään aika vaalea, ja se oli suoraan sanottuna ihan liian hailakka mun makuun. Tuossa meidän pesukoneen päällä on vähän kuoppamainen syvennys, johon sopi täydellisesti mitoittaa tällainen korkkipäällinen.

5 ihanaa kahvilaa Tampereen ytimessä, VOL 3

16. heinäkuuta 2016

Jälleen muutamia mun Tampereen kahvilatutkimusmatkojen tuloksia, omia suosikkeja ja muita hyviä ja vierailunarvoisia paikkoja. Voitte vinkata omista suosikeistanne myös näihin postauksiin, niin ne saattavat tulla muidenkin huomaamiksi!


Hämeenkadun ja Koskipuiston kulmassa
tampere kahvilat parhaat pellas tampere kahvilat parhaat pellas tampere kahvilat parhaat pellas

Ihastuin tähän kahvilaan ensinäkemältä sen suloisen logon takia (joo, syynsä kullakin..), sen jälkeen ihanien kakkujen ja hyvien teemakujen vuoksi. Pidän erityisesti kahvilan sijainnista ihan keskustan ytimessä, sekä sen rennosta tunnelmasta puisine pöytineen ja tuoleineen. Siinä on mukava istua ja katsella ulkona parveilevaa ihmisten vilinää ikkunoista, joista kulmasijainnin ansiosta tulvii runsaasti valoa. Oon istunut täällä useita kertoja jopa montakin tuntia keskustelemassa kakun ja teen ääressä kaverin kanssa, ja tuun varmasti istumaan vielä jatkossa. Ikävämpänä puolena voisin mainita, että joskus ne kakkupalojen hinnat korventavat lompakkoa hiukan turhan ärhäkästi, mutta se unohtuu heti sen jälkeen, kun sitä herkkua on saanut lappaa suuhunsa. Tai ainakin näin mulle on tainnut joka kerta käydä, kun aina oon tuonne kumminkin palannut. Onneksi saa edes sen 10% opiskelija-alennusta!


Siperia liikekeskuksessa
tampere kahvilat parhaat pala cafe tampere kahvilat parhaat pala cafe tampere kahvilat parhaat pala cafe

Pala cafe poikkeaa muista siinä, että se ei sijaitse keskustan kivijalassa. Se on pieni söpö, palikkamainen kaksikerroksinen rakennus keskellä Siperian korkeaa sitätilaa, ja vaikka se tässä näin esitettynä saattaa vaikuttaa kolkolta, kahvila on onnistuttu rajaamaan niin, että siinä on silti mukava tunnelma. Varsinkin pimeällä tai sadesäällä oikein viihtyisä vaihtoehto, eihän sitä silloin hirveästi näkisi ikkunasta ulos tuijotellakaan (varsinkaan sinä eräänä mustana helmikuisena iltana jona ensimmäisen kerran tuolla kävin). Mielenkiintoinen yksityiskohta kahvilan ulkoasussa on sen "yläreunassa" oleva/elävä sammaltaulu. Valikoima on monipuolinen, ja itse maistoin ihan älyttömän herkulliseksi todettavaa redvelvet-muffinssi, jossa vaniljakreemiä ja valkosuklaapalleroita, sekä vihreää mansikka-appelsiini teetä. Täydellinen combo. Samasta paikasta on tullut maistettua myös mozzarella-tomaatti-pesto-leipää, ja vaikka nälällä saattoi olla tähän puolueellinen vaikutus, niin oli kyllä hyvää. Plussaa täälläkin opiskelija-alennuksesta!


Laukontorin vieressä
tampere kahvilat parhaat sannas tampere kahvilat parhaat sannas tampere kahvilat parhaat sannas id tampere kahvilat parhaat sannas

Tällä kahvilalla on valttikorttinaan upea vanha rakennus korkealla huonekorkeudella ja suurilla ikkunoilla, ja maisemat suoraan Laukontorille ja koskelle. Kahvilan vetonaulana on erityisesti päivän keitto ja lounassalaatti, johon voi valita itse täytteensä. Sitä mäkin testasin, vähän vaihteluna kaikille kakkupaloille. Eikä tosiaan ole moitittavaa. Ja samaa mieltä on varmasti moni muu, sillä toisin kuin monen muun paikan kohdalla, joissa on kahviloilla usein valitettavan nopea vaihtuvuus, Sannas on kerännyt paljon vakioasiakkaita ja pysynyt näillä sijoillaan jo useamman vuoden (en nyt tähän hätään muista tarkkaa ikää). Ainoa ikävä puoli on lounaaseen painottavan kahvila-ravintolan aukioloaika, sillä Sannas menee kiinni jo 16:30. Itse tulin paikalle juuri viime tipassa (ylläri), mutta kahvilan pitäjää ei haitannut vaikka hiukan yliaikaa olisi mennytkin.


Itsenäisyydenkadun itäpäässä
tampere kahvilat parhaat cafe mimosa tampere kahvilat parhaat cafe mimosa tampere kahvilat parhaat cafe mimosa tampere kahvilat parhaat cafe mimosa

Mimosa on kohtalaisen uusi, Itsenäisyydenkadun itäpäässä sijaitseva leipomo/kahvila. Tunnelmaa luovat isot ikkunat ja erilaiset pöytäryhmät. Vielä kun siinä vieressä ei olisi niin paljoa liikennettä, niin kahvilan ulkopuolellakin voisi olla oikein viihtyisä istua. Mä maistoin sitruunaista leivosta, joka oli kyllä hyvää ja raikasta, mutta olisi varmaan pitänyt maistaa tuota paikan vihistä, joka on ilmeisen suosittu. Sitä siis ensi kerralla! Keskustan itäpuolella ei ole turhan paljon kahviloita, joten tää on sielläpäin tosi mukava ilmestys!



Aleksanterinkatu 30
tampere kahvilat parhaat kaiho tampere kahvilat parhaat kaiho tampere kahvilat parhaat kaiho tampere kahvilat parhaat kaiho tampere kahvilat parhaat kaiho

Tämä kahvila on aika uusi, pieni suloinen helmi keskellä kaupunkia, vastapäätä ravintola 2h+k:ta. Se sopii erityisesti pienistä ja intiimin tunnelmallisista kahviloista pitäville, sillä asiakaspaikkoja ei tosiaan ole montaa. Tarjonnassa on vain itsetehtyjä herkkuja, suolaista ja makeaa, pääasiassa luomua, ja myös vegaanisia ja gluteenittomia herkkuja. Mä maistoin minttusuklaamutakakkua ja oli kyllä hyvää. Toivomuksia ja ehdotuksia otetaan myös kuullaan mielellään! Kahvilasta pääsee myös viereiseen ekodesign- ja vintageliikkeeseen, jossa on kaikenlaista värikästä ja mielenkiintoista pientuotantoa, vaatteita ja koruja.

EDIT // Vasta nyt tätä kirjottaessani mulle selvisi, että Kaiho on juuri lopettanut viikko sitten! :( En nyt kuitenkaan poista sitä tästä postauksesta, koska se on silti mainintansa arvoinen. Ja olisi tosiaan ollut ihan täydellinen piilopaikka viettää joku tunnelmallinen kakkuhetki jonain näistä heinäkuun sateisista päivistä - sillä niitähän riittää... Mistä täältä löytyisi toinen yhtä pieni ja suloinen?



Kahvilapostausarjan aikaisemmat osat: 
VOL.1 – Vohvalikahvila, Kahvila Runo, Kaffila
VOL.2 – 3D Crush Café, Kissakahvila Purnauskis, Cafe Deco, Mokkamestarit, Luomukahvila Leo

– – – – –

// KEVIN.MURPHY-arvonnan voitto osui nimimerkille Riiti! Onnea, otan pian yhteyttä. :) Kiitos kaikille osallistuneille, ensi kertaan taas!

Täydellinen lankkupöytä

10. heinäkuuta 2016

lankkupöytä pukkijalat pinnatuoli sisustus plank table

Tää on ollut niin hyvällä tavalla tehokas viikonloppu, että vitsit miten mulla on hyvä fiilis. Perjantaina iski kunnon järjestely- & roudaamiskärpänen, ja kun lopultakin saatiin viimeisteltyä eräs työpöytäprojekti loppuun (josta kuulette lisää myöhemmin), niin lauantai-iltaan mennessä meillä oli koko ruokailutila-olohuone -vaihtanut järjestystä ja joitain muutoksia tapahtunut muissakin huoneissa. Tää olohuoneen muutos on kuitenkin kaikkein mittavin ja selkein, koska yhtäkkiä koko huone tuntui saavan monta neliötä lisää tilaa.



Paljon on vielä tekemistä, mutta kokonaisuus alkaa sentään jo hahmottua. Halusin tässä vaiheessa päästä näyttämään meidän aarteen, joka saatiin haltuumme viime viikolla, mutta saatiin vasta tän raivauksen ja huonekalutetriksen pelaamisen jälkeen kunnolla paikoilleen: meidän uuden ruokapöydän.

Tää lankkupöytän kansi on tehty käsityönä meidän toivomien mittojen mukaan paikallisen pienyrittäjän toimesta, ja metalliset pukkijalat löydettiin budjettiratkaisuna Ikeasta – tosin mentiin kyllä maku edellä, vaikka Ikea-jalkoihin päädyttiinkin. Haluttiin säilyttää puun pinta mahdollisimman luonnollisena, jotta puun omat kuviot ja sävyt pääsisivät esiintymään edukseen, mutta pöydän pinnassa on myös hiukan lämpimään sävyttävä vahakäsittely, jotta pinta kestää käyttöä ja hylkii jonkin verran nestettä.

Pukkijalat ovat oikeastaan tummanharmaat, ja ne saatetaan vielä maalata mustaksi, jos niiden sävyero mustiin pinnatuoleihin verrattuna alkaa häiritsemään liikaa. Nää tuolit ostettiin käytettyinä, huonokuntoisina ja valkoisina. Hiottiin niistä vanhaa maalia pois ja maalattiin kokonaan mustaksi, ja ei kyllä voi sano muuta kuin että kyllä se vaiva kannatti. Vähän vielä harkitaan tuolien lakkaamista, jos se tekisi maalipinnasta kestävämmän – yksi tuoleista ehti jo napata jostain naarmun, vaikka onhan sellaiset toki aika helppo piilottaa vaikka mustalla tussilla.

lankkupöytä pukkijalat pinnatuoli sisustus plank table lankkupöytä pukkijalat pinnatuoli sisustus plank table lankkupöytä pukkijalat pinnatuoli sisustus plank table id lankkupöytä pukkijalat pinnatuoli sisustus plank table

Mutta käytännössä tää kokonaisuus on just sitä mitä mä visioin, ja sellainen josta Roopekin osaa olla iloinen että onneksi visioin. :D Mitä te pidätte?

Tuo pöydän alla oleva räsymatto saa väistyä heti, kun löydetään tilalle joku riittävän iso ja kaunis, parin ensisijaisemman sijoituskohteen jälkeen. Kuten kirjahyllyn, koska Roopella on niin paljon tiiliskivimäisiä koulukirjoja, jotka täyttää tän ihanan pöydän alta aikayksikön, jos ei löydetä niille muuta sijoituspaikkaa... Se on mun kauhukuva.

Hiusjuttuja & KEVIN.MURPHY-arvonta

9. heinäkuuta 2016

kevin murphy session salon tampere kevin murphy session salon tampere id kevin murphy session salon tampere
Ihana Noora keijukaiskampauksessa.
kevin murphy session salon tampere kevin murphy session salon tampere kevin murphy session salon tampere

Omien kuluttajatottumusten kokonaisvaltainen huomioiminen on haastavaa. Vaikka oon jaksanut ottaa selvää ja keskittyä jonkin verran vaikkapa kosmetiikkatuotteisiin, niin hiustenhoitotuotteiden suhteen mulla ei ole ollut ei kiinnostusta eikä tarvetta etsiä, mikä tuotemerkki olisi mulle sopiva ja samalla ekologinen valinta. Vaikka voisihan sekin luonnollinen valinta olla käyttämättä pääasiassa muuta kuin joululahjaksi tulleita tai alennuksesta isoissa pakkauksissa ostettua shampoota ja hoitoainetta...

Mutta vaikkei sitä aina oma-alotteisesti itse etsiytyisi tiedon luokse, kerron kyllä mielelläni eteenpäin, jos vastaan kävelee uutta tietoa tai uusia kiinnostavia tuttavuuksia, kuten ekologisuuteen panostavia tai muutoin hyväksi todettuja tuotemerkkejä.

Nää postauksen kuvat on uuden tamperelaisen Session Salon -kampaamon bloggaajaillasta, jossa tehtiin söpöjä pikakampauksia ja tutustuttiin heidän käyttämiinsä tuotteisiin. Kevin Murphy -brändi tunnetaan kuulema parhaiten saman nimisen perustajansa ja catwalkien kautta, mutta mä ainakin olin tähän asti välttynyt kuulemasta koko nimeä. Itseeni vetosi eniten se, että tuotteissa käytetään paljon luonnosta saatavia tehokkaita raaka-aineita, ja että tuotteilla on eläintestaamattomuuden vuoksi PETAn suositus – vaikka rehellisesti sanottuna oonkin kosmetiikkatuotteiden ja vastaavien osalta henkilökohtaisesti aika skeptinen, että jossain ne tuotteet tai niissä käytetyt aineet on kuitenkin testattu.

Pakkausten ulkonäköön sitä ehkä ensiksi kiinnitti huomiota, kun olivat niin kauniin värisiä ja muodoltaan minimalistisia. Nuo pakkaukset on tehty kierrätysmuovista ja niiden muotuilu suunniteltu niin, että ne vievät rahdatessa mahdollisimman vähän tilaa. Se on hyvä lähtökohta, kun miettii kuinka paljon tavaroiden pakkaamisessa noin niinkuin ylipäätänsä käytetään muovia... Puhuin taannoin jonkun kanssa siitä, miten maailmalle olisi varmaan parempi, jos muovi olisi jäänyt keksimättä – siis oletuksella, ettei sen tilalle edes olisi keksitty jotain ympäristölle yhtä pahaa, maatumatonta ja meret roskalla täyttävää korviketta. Saattaisi maailma olla aika erilainen. Mitähän tulisi eniten ikävä, tupperwaren purkkeja ehkä?

Mutta eikö ookin hauska toi lettikampaus? Siinä on käytännössä kalanruotoletti pään ympäri plus kiharapesä.



Pistetään tähän perään pystyyn vielä pieni arvonta, pitkästä aikaa. Arvon neljä KEVIN.MURPHY -hiustuotetta: SESSION.SPRAY -hiuslakan, DOO.OVER -hiuspuuterisprayn, sekä HYDRATE-ME.WASH-shampoon ja HYDRATE-ME.RINSE-hoitoaineen. Kommentoi tähän postauksen alle jotain ja liitä mukaan sähköpostiosoitteesi, niin oot mukana arvonnassa! :) Arvonta on päättynyt ja voittajaan otettu yhteyttä. Kiitos kaikille osallistuneille!


Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

 (Kuvan tuotteet tarjosi Session Salon Tampere.)
© 2012- Helmi Hytti • Blog theme by Maira G.