# Perus maanantaizombeilua

4 kommenttia:
Se olis niin ihanaa, jos voisi heti kokeen jälkeen saada tietää, miten kyseinen koe meni ja minkä numeron siitä saa... Kokeidenpalautuspäivään asti odottaminen on kohtalaisen ahdistavaa. Mutta kai mä selvisin ainakin tän ensimmäisen läpi, vaikka jonkin verran arvelluttaakin. Vähän kuten O sanoo, mielummin ollaan yliskeptisiä kuin liian yliodottavaisia, sillä silloin on suurempi mahdollisuus yllättyä positiivisesti. ;)
Mietin jos tekisin kollaasin mun vuosien varrella kerääntyneistä leffalipuista. Tosin ei niistä vielä mitään kauhean suurta saisi väsättyä, joten ehkä jätän sen kuitenkin vähän myöhemmälle. 
Tänään oli aika paukkupakkanen. Pitkästä aikaa piti herärä ennen seittemää aamulla että ehti kasiksi kouluun, mutta onnistui kuitenkin. En oo koko päivänä ehtinyt nähdä O:ta tai A:ta, taino ei niilläkään oo ollu aikaa mulle. Sen sijaa koulusta kaupalle päin mentäessä aika kului muutaman muun meidän koululaisen seurassa, ja mulle tulee sellasista hetkistä aina jotenkin kauhean onnellinen olo, koska en ole yksin. Yksi näistä oli sellainen tyttö josta pitkään ajattelin, että hän ei pidä minusta, mutta ei taidakkaan olla niin.

Mä oon aika herkkä yksinäisyydelle. Jossain vaiheessa oli sellainen vaihe, että kaikki kaverit tuntui jäävän jonnekkin taka-alalle, enkä mä osannut tehä asialle mitään, koska oon joskus aika surkea tekemään alotteita tällaisissa asioissa. Viime kesän lopussa olin vähän väliä ainakin joltain osin ahdistunut, ja se purkautui joiltain osin itseinhona ja itkukohtauksina. Nyttemmin niitä ei taas ole ollut.
No mutta kaipa kaikilla on välillä vähän ongelmii itsensä kanssa, liittyipä se sitten mihinkä tahansa. :) Can't help it. 

Ja sitä paitsi, vaikka mulla ei oikeastaan paljoa ystäviä olisikaan, kavereita on niin iso lauma että kyllä aina löytää jotain juttuseuraa. Oon tosi sosiaalinen ihminen, ja rupeen puhumaan ihmisille tosi helposti. Siis livenä, tekstareilla/netissä en niin helposti. Tällanen ajatuksenvirrassa tullut huomio vain. :)

Mut hei niinku saatto jo huomata, tein uuden ulkoasun tälle blogille. Perfektionisti-minä iski ja yritti tehdä kaikestä siistiä, saa nyt nähdä kuinka kauan olen tyytyväinen tähän.
Liityin kanssa Blogloviniin Follow suomalainen kolibri ja Fashiolistalle, jotka kummatkin löytyy näiden sivujen eri puolilta muun sälän ympäröiminä. Näihin liittyminen olikin taas niin megajärkevä idea, kun on koeviikko meneillään. Voi vaan taas kuvitella, missä mun ajatukset tuppaa liikkumaan vaikka pitäisi pohtia miten lasketaan "Suorakulmaisen kolmion muotoisen tontin kohtisuorien sivujen pituudet ovat 100m ja 200m. Tontille rakennetaan mahdollisimman suuri sellainen suorakulmion muotoinen pelikenttä, jonka kaksi sivua ovat tontin kohtisuorilla sivuilla. Mikä on tämän kentän ala?" -tyylisiä soveltavia... Jee. Nyt ei toimi ei.
sain nämä joululahjaksi yhdeltä kaverilta :) tosin nyt mulla on kaksi paria samanlaisia... ei voi mitään :)
Goddammit mä haluan järkkärikameran. Tää digikamera saa ihon (ja vähän kaiken muunkin) näyttämään keltaiselta ja mun pään näyttämään valtamalta puikulavesimelonilta ja saa mut kokonaisuudessaan näyttämään kakskertaa lyhyemmältä kuin mitä oon oikeesti (tai ainakin mun mielestä). Ja jos olis oikeesti hyvä kamera, ei tarvis käyttää lagaavia ja hitaita ja konetta jumittavia kuvan muokkausohjelmia saadakseen pahimman osan keltaisesta väristä pois.

En oo oikein vieläkään päättänyt, haluanko laittaa täällä blogissa kuvia koko kasvoistani tms vai en. Aluksi ajattelin että en, mutta nyt en enää osaa sanoa. Ei sillä, että haluaisin huomiohuorata pärställäni, ei siitä edes ole sellaiseen, mutta nää edes vaatekuvat ei mun mielestä oikein toimi, jos näkyy vain yksikolmasosa päästä...
sininen pyöröhuivi & mustavalkoraidallien tuubitoppi & käsikoru piecesistä

no siinä on koko naama. ja hei, ILMAN MEIKKIÄ!!
Oho oho, siinä tuli sitten koko pärstä kuvaan. Ilman meikkiäkin vielä, kauheeta. :D En oo ikinä laittanut nettiin yhtään totaalimeikitöntä kuvaa (joku tahdikkaista tahdikkain kaveri sen sijaan on, A:kin varmaan muistaa tämän. se jos mikä oli järkyttävää), mutta tässä ei tosiaan ole mitään. Otin nämä lauantaina, olin koko viikonlopun kotona enkä jaksanut sen enempiä laittautua, mutta kuvaamaan oli pakko päästä kun kerta oli noi uudet kledyt. :)

Ja joo tuli ihan pikkasen leikittyä kuvanmuokkauksella, se on jännä katsoa miltä hiukset näyttää eri värisinä. :) Ylin kuva noista vastaa tarkiten todellisuutta, keskimmäinen sitä mitä haluaisin sen olevan ja alin sitä mikä mua kiinnostaa. :D Haluaisin tosi paljon värjäillä vähän hiuksia, mutta en tykkää yhtään juurikasvusta, mulle ehti yläasteaikana niin tulla sitä mitta täyteen. Mut ehkä wanhojen jälkeen vois laittaa jotain kevytsävytettä... Kysymys kuuluu vain, että tummaan, punaiseen, vai tästä vielä vaaleampaan? Tämän hetkinen väri on lähestulkoon täysin se, mikä multa luonnollisestikkin tuolta päänahan alta kasvaisi, lukuunottamatta satunnaisia vaaleita raitoja.

Mulla on tiistai ja keskiviikko vapaat, pitäisi lukea ihan hervottomasti matikkaa ja ruotsia ja enkkua, mutta se kerpeleen laiskiainen tuppaa tunkea esiin joka käänteessä. Huomenna pitäisi varmaan kammeta tää ruumis vaan jollain keinolla ylös ihmistenaikoihin ja mennä vaikka kirjastoon lukemaan..Tässä vierähti hyvin pari kolme tuntia tätä kirjoitusta tehdessä, tv:tä kattomaan jumittuessa, nettiyhteyden ja muun jumituksen kanssa tapellessä ynnä muuta sellaista. Missä ihmeessä on nyt taas mun kaikki tavoitteet ja motivaatio toteuttaa niitä... (piilossa sängyn alla kuivuneen kissanoksennuksen vieressä.)
4 kommenttia:
  1. ihana toi sininen tuubi huivi <3 ! (=

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitti! rakastan ton sinisen sävyä. :)

      Poista
  2. Ihanat nuo korvikset ja todella siisti tuo leffalippukollaasi! Kiva idea! :)

    curiousnoora.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :D Se leffalippukollaasi kasvaa aina sitä mukaan, miten lippuja kerääntyy lisää. Sit jos niitä joskus tulee olemaan niin paljon, ettei enää jaksa asetella seinälle, niin kehitän ideaa pidemmälle... :)

      Poista