# Kuka muka kesällä sairastais...

Ei kommentteja:

moulin rouge - el tango de roxette
Nyt ei oikein puhe taikka kirjoitus luista. Mulla iski maanantaina tosi ilkeä flunssa, kun kaatosadepäivän takia sain ikävästi kylmää ja vilustuin. Pää on tässä nyt neljättä päivää putkeen täynnä räkää ja tänään lähti äänikin. Pihinää ja kähinää kuuluu mutta kyllä se raastaa hermoja kun ei pysty puhumaan yhtä paljon ja lujaa ja tunteella kuin mieli tekisi. :D Ja tosiaan, mun ylähuuliki tuntuu turpoovan tästä loputtomasta niistämisestä sen verran että joku vois kattoa mun piikittäneen vähän botoxia... duckface-efekti, kiva.
Jonkun mielestä toi vähän yli 37 astetta lämpöä ei ees oo lämpöä, mutta ihmiset on yksilöllisiä ja mun normaalilämpö on noin 36 astetta.
Jos en olisi ollut kipeenä, tää olisi voinut olla ihan hyväkin viikko. En oo ollut läheskään yhtä väsynyt kuin viime viikolla, vaikka kävin töissä ihan normaalisti... tosin flunssa teki sen etten oo tässä viikon aikana lähtenyt oikeen minnekkään, pientä kuumeista tiistai-illan Stadium&Prisma&Cubus-kierrosta, josta ensin mainitusta mukaan lähti parin kybän saappaat, toisesta sadevaatteet ja viimeisemmästä parit pitkään kaivatut farkut. Äiti kommentoi noiden vaalempien olevan ihan vanhanaikaisten alusvaatteiden väriset... kivakiva. Toi sairastumisaikataulu meni muutenki niin hemmetin nappiin taas. Eli heti sitten, kun olin saanut taottua itteeni EDES HIUKAN motivaatiota, en sitten enää terveydellisistä syistä jaksanut edes ajatella mihinkään ylppäreihin lukemistä pitkien työpäivien jälkeen... kivakivakiva.  Not.
Pikkubroidi vetää tossa toisessa, huonolaatuisessa kuvassa skeitillä jotain kickflippiä tai sellasta. :D Miks sen pitää olla niin pro kaikessa, miten se voi.... pitää joskus laittaa tänne videoo siitä kun se soittaa kitaraa, sähkökitaraa ja ukulelea. Ja muuta kivaa.
Joo, näin loppuun vähän tatuointihaaveilukuvia... Tahtoisin ite ottaa jossain vaiheessa jonkunlaisen tatuoinnin. Ehkä jonkun tosi pienen tai kohtuupinen, yksinkertaisen mutta nätin, ja sellaiseen paikkaan jossa sen voi tarpeen tullen peittää. :)
Suurin osa kuvista on poimittu täältä.
Löytyykö täältä mun ihanista lukijoista ketään, jolta jo löytyy tatuointi/tatuointeja, tai joka aatteli ehkäpä joskus ottaa sellaisen? Kertokaa millasista ite tykkäisitte, linkatkaa vaikka kuvaa jos huvittaa! :)

Ainiin. Meidän duunin vakituinen työnjohtaja palas tossa keskiviikkona lomalta ja tapasin sen ekaa kertaa. Se näyttää ihan minnapinnalta*, sen ääni on sellanen kimeä ja vaihtelee välillä asteikos samalla tavalka kuin äänenmurroksesta kärsivällä teinillä, ja kaiken kukkuraks se on luonteeltaan sellasta päden-joka-asiaan-enkä-koskaan-kehu-kunnolla-vaikka-sattuisikin-olemaan-aihetta-tyyppiä. Mut tästä kaikesta huolimatta se ei voittais mun viime kesän työnjohtajaa Kamalin pomo -kilpailussa, jos sellanen järjestettäisi. :D

* = Niiden, jotka on lukenut kaikki Marjatta Kurenniemen kirjoittamat Onneli ja Anneli -lastenkirjat, luulis tietävän tän. :) Se kamala orpokodin johtajatar.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti