SLIDER

# Lähtö häämöttää

30. lokakuuta 2012

Kuka mitä missä minne hä?! Ei hätiä mitiä, minä vaan täällä pakkailen vaihteeksi matkalaukkua. Kamera tyhjennetty, pakkaaminen puoliteissään ja maha täynnä mansikkavaahtokarkkeja.

Hyvällä mielellä vaikkakin päänsärkyisenä, kurkku kipeenä ja kokoajan aivastuttaen. Ai flunssako tulossa, mä mitään kipeeks tuu... Kiva yhdistelmä vaihteeksi, hyvä fiilis mutta kurja olo. Säästyin näiltä kaikilta kiertotaudeilta yo-kokeet ja Kiinan matkan, mutta nyt se ei enää säästele muakaan.
2010201201 2010201203

Vielä on monta osaa Kiina matkasta kerrottavaa ja silti tuppaa uutta matkatarinaa. Täähän on vaan kolme päivää, mutta isoporukka mukana - tällä kertaa en oo ainoa abi, vaan koko porukka lähinnä koostuu juuri abeista, ja joukossa on mun lisäksi myös A ja O.

Eikä kuulema nukutakaan hostellissa vaan ihan hotellissa! Mutta ei kuulema päästä vierailemaan ohjussiilossa, koska se oltaisiin buukattu torstaiksi, joka sattuu olemaan Liettuassa pyhäpäivä Halloweenin takia.

2010201202

Lentokentällä pitäisi olla paikalla klo 6 aamulla, ihan niinkuin tässä ei muutenkin oltaisi jo ihan poikki tän kaiken syksyisen pimeyden ja koulujuttujen takia.

Rahaa oon vaihtanut about 100 euron verran liteiksi, sillä ruokailut pitää hoitaa omasta pussista - onneksi ruoka on Liettuassa jonkin verran halvempaa kuin Suomessa. Oon onnistunut jotenkin jännästi törsäämään tässä parin viime viikon aikana aika reippaasti rahaa mm. vaatteisiin, joita ei edes talviaikaan oikein tarkene käyttää... Ehkä se verkkopankkitunnusten luovuttaminen mun vapaaseen hallintaan ei ollut mikään ihan täydellinen idea.

Oi kumpa jostain poksahtaisi joku upee työtarjous, mutta joo, ei tuu tapahtumaan. Vaikka on jo se 18 vuotta lasissa, niin osa-aikaisen kohtuupalkkaisen duunin löytäminen tästä lähialueelta ei ole helppoa. Vois harkita säästämistä, mutta se saa sisäisen shoppaajaholistini huutamaan hoosiannaa.

2010201204
Tärkeysjärjestyksetkään ei toimi, kun pitäisi pakata sun muuta, mutta jumitun vuorotellen kirjoittamaan tätä ja katsomaan x-factoria (voi kumpa mäkin osaisin laulaa). Aivot toimii puolittain ja silmäluomet lurpsuu.

Kaikki pikkujutut ärsyttää, kuten se ettei meillä ole vielä abiristeilylle tarpeeksi valvojia kasassa, tällä hetkellä 1/5, mikä meinaa sitä, että vaikka kuinka olisi maksanut jo 128 euroa, koko homma tietää suuren määrän rahaa hukkumista taivaan tuuliin, mikäli valvojia ei saada hommattua ajoissa tarpeeksi, koska valvojan hankkinut saa päättää 20 henkilöä, jotka kyseisen valvojan vastuulle otetaan. Argh, aktivoituisin itse, mutta tiedän jo etukäteen, että omasta suvusta tuskin saa ketään revittyä teinirälläyslaivalle chillailemaan yksinään.

No mutta joo, jatketaan aiheista "Kiina, Liettua ja muu mössö" sitten viikonloppuna, kun ollaan täällä päässä taas kotiuduttu.

CHINA, part 5 - Keisarin(nan) kesäpalatsi

26. lokakuuta 2012

Tästä tulee nyt lähinnä tällainen kuvapamauspostaus lyhyiden lausahdusten kera, sen lisäksi että jouduin jälleen halkaisemaan päivän kahtia suuren materiaalimäärän takia. Seuraavassa osassa juttua loppupäivästä, eli aiheesta "kävästiinpä porukalla ravintolassa vetämässä navat täyteen Pekingin ankkaa" ja kiinalaisen ystäväkoulumme 30-vuotisjuhlista.

Tietoisku: Kesäpalatsi on suunnilleen 294 hehtaarin kokoinen alue, josta kolme neljäsosaa on vettä (eli järveä). Merkittävimmät paikat ovat "Pitkän iän kukkula" ja "Kunming-järvi". Palatsi on aikojen saatossa ehditty hävittää jo pariinkin otteeseen (toisen oopium sodan ja boksarikapinan aikana) mutta kummankin jälkeen leskikeisarinna Cixi rakennutti sen uudestaan takaisin loistoonsa.

Nykyään kesäpalatsi on suosittu kesäinen turistikohde ja mekin saatiin vierailullamme nauttia aivan ihanasta, aurinkoisesta säästä, vaikka lämpöä olikin ehkä vähän enemmän kuin tarpeeksi.

"Seuratkaa tuota punaista Tikkaa (rehtoria)!"

Tässä näkyy aikanaan nuorelle keisarille rakennettu "kauppasatama" -tyylinen "leikkipaikka". 
Vähän niinkuin renessanssiajan Ranskassa, kun aurinkokuningas Ludvig XVI:n vaimo Marie Antoinette rakennutti itselleen maatilan, jossa pääsi leikkimään "maalaiselämää" ja pakenemaan hovikuria sun muuta. Eli samanlainen merkitys tällä.

Portista sisään...

Kesäpalatsi sijaitsi kauempana vähän kauempana kaikesta kaupungin hälinästä, ja sijaitsi sen verran korkeammalla että ilmakin olin raikkaampaa (ja koska puita oli enemmän).

Osa meidän porukasta meni mukaan kiinalaisten vanhusten mummojumppaan, jota tanssahdeltiin sellaisen perinteisen kiinalaisen pimpelipomppa-musiikin tahdissa.


"AAAH olen keisari!"

"Hyvä hyvä pidä toi poseeraus!"

"Peace mään!"


Osaporukasta osti tuollaiset hauskat paperihatut © Elisa

Välillä vähän pelattiin historia-aiheisia leikkejä.


Yksi asioista, joihin kiinalaisella keisarinna Cixillä oli pokkaa tuhlata rahansa (eli törsäsi tuohon laivamaiseen marmoriterassiin Kiinan laivaston uudistukseen varatut rahat).

Meidän hiukan halvempi paatti, kuin ylläoleva liikkumaton marmorilaiva.


Kunming-järven maisemaa, liikuttiin paatilla järven yli kesäpalatsin toiselle puolelle. Oli paljon pikkupursia ja polkuveneitä. Veden puhtaudesta en menisi takuuseen.

Titanic!

Laivameinikiä, älkää kysykö mitä siinä on tällä kertaa meneillään... © Elisa

Kauniit oli maisemat.

Kerrankin joku onnistunut kuva mustakin. :)

"Ne jyrää meitin!"

Kiinalaisten käsitys puutarhasta...

Sitä ei voi alittaa, sitä ei voi kiertää, täytyy mennä siltaa myöten... Mutku kiinalaiset sillat on pelottavia... :S
"Kiinassa on vuoden sisällä romahtanut ainakin kuusi isoa siltaa. Romahdusten syyksi epäillään huonoa rakentamista." (hs.fi)

Sillalla oli paljon leijanlennättäjiä. Kiinassa taisi muutenkin olla tuossa vastikää joku kilpailu leijanlennätyksen mestaruudesta.

:)

*BANG* © Elisa

Hyvin puhtaan näköinen joki....

Nyt kello on taas niin paljon, että jos oon kirjoittanut jotain outouksia, olkaa hyvät ja painakaa villasella. En varmaan koskaan tuu parantamaan tapojani tästä yöpostailusta...

Mutta käytännössähän nyt on jo perjantai, eli historian esitelmän sun muiden koulujuttujen tekoa lukuunottamatta lähestulkoon vapaus, sekä enää viisi päivää ennen kuin pakataan kimpsut ja kampsut ja matkataan historian ryhmän kanssa Liettuaan kolmen päivän opintomatkalle. Aijai, kuinka tää elämä on yhtä matkantekoa... ♥ 

Matka jatkuu seuraavassa postauksessa!

ps. Söin tänään yhteensä 45cm subwayta, taitaa tulla nälkä uudestaan seuraavan kerran vasta ensi vuonna... O ihmetteli, miten tän kokoseen ihmiseen voi mahtua niin paljon ruokaa ilman, että se edes näkyy missään. En tiedä, ehkä se on mulla geeneissä, koska äitikin on pieni ja laiha, mutta toisaalta samalla meidän perheen suursyömäri (vaikka perheestä kuinka löytyisi miehiäkin kolmin kappalein...).

CHINA, part 4 - Riksakyytiä ja mykyjä

22. lokakuuta 2012

Toisin kuin aamulla, Kielletyn kaupungin jälkeen liikuttiinkin bussin sijaan liikuttiin riksakyydillä hutong -alueelle syömään ja pällistelemään paikkoja. Kuskit olivat hauskoja, ja ajaessa sai tuntea ihanan tuulenvireen vasten kasvoja kaiken sen kuumuuden keskellä.

Jarruista lähti kauhean kova ääni jota tosin kuultiin paljon, sillä ajajat pitivät hauskaa tai/ja yrittivät hauskuuttaa meitä ohittelemalla toisiaan aina tiellä sattui tilaa olemaan. Oltiin varmaan muutenkin aika hauska näky, sillä niitä riksoja kulki siinä perätysten vähän enemmän kuin muutama (=about kymmenen).
Viimeisen riksakyydin jälkeen oli vähän häslinkiä, sillä riksakuskit selkeästi odottivat meiltä jonkinlaista tippiä, josta meille ei oltu aikaisemmin mainittu mitään. Siinä tuli sitten vähän epäselvyyksiä, että eikö pidä maksaa vai pitääkö ja kuinka paljon.

Loppujen lopuksi suurin osa kyytiläisistä (minä mukaanlukien) pääsi tilanteesta läpi ilman, että tuli maksettua mitään, saatika että olisi edes saatu kunnolla selvillä, mitä olisi pitänyt maksaa. Oliko se sen 20 cny per riksa vai per kyytiläinen? Eipä ole paljoa googlesta apua tässäkään.

Asetuttiin kahteen pyöreään pöytään syömään lounasta ja oltiin niin ikään kuin pyöreän pöyrän ritarit.

Vessajono koko reissun ällöimpään vessaan.


Tästä kuvasta (© Jessika) oikein huokuu hyvä fiilis!

Pekingin keskustan nykyään vielä jäljellä olevat hutongit olivat kai lähinnä keisarin monien vaimojen ja lapsien ja muiden astetta korkea-arvoisempien henkilöiden asuinalue. Hutongit siis kiinalaiseen rakennustyyliin tehtyjä lähiömäisiä asuinalueita, joille ovat ominaista piha-alueet, kapeat kadut ja korkea kynnykset. Tai ainakin näihin asioihin tulin siellä huomiota kiinnittäneeksi.

Itse hutong -sanalle on vaikea löytää suomenkielistä vastiketta, ja googlaamallakin tulee aika huononlaisesti tulosta... En nyt sitten jaksa yrittää tän enempää tyhjästä päteä, kelvatkoon vaikka tuo "perinteinen kiinalainen asuinalue" -merkitys. Jossain pekingin laitamilla sama merkitys lienee käytännön puolessa paljon rapistuneempi, kuin mitä itse tässä turistirysähutongalueessa.

Seurattiin jonkin aikaa yhdellä hutongien aukiolla ollutta näytelmää, josta tosin ei ymmärretty mitään, sillä kukaan ei ollut dubbaamassa sitä meille kiinasta suomeksi tai enkuksi. 
Käsitettiin kuitenkin, että esim. tässä kohtauksessa siinä taisivat isät (keltainen ja tummansininen) olla tekemässä naimakauppoja lapsiensa puolesta (vihreä ja pinkki).

Yhtään vuorosanaa tälle näyttelijällä ei kylläkään ollut kirjoitettu. Tosin mulle kyllä riitti se, että oli niin söpö, kun en mä siitä puheesta olisi muutenkaan mitään tajunnut. :)

Perinteisen kiinalainen näky aina kaikissa kiinalaisissa ravintoloissa, eikö totta?

Luultavasti ehkä kai jotain rukouslappusia? En osannut sanoa varmaksi, eivätkä osanneet muutkaan.
 
Käytiin myös hutongien vieressä sijaitsevassa keisarin(?) puutarhassa, joka ei tosin vaikuttanut kovin paljon puutarhalta. Iso se kyllä oli, mutta kukkien sijasta nähtiin lähinnä sellaisia kivirykelmiä ylt'ympäriinsä, pari lampilätäkköä ja käytäviä, jotka nähtävästi on alunperin tarkoitettu käveltäväksi paljain jaloin, sillä niissä oli sellaisia jalkapohjia hierovia kivinyppylöitä. Ehkä parit kukat siellä täällä, mutta ei edes mainittavan paljoa.

Kuten saatoin jo aiemmin mainita, tulin siihen tulokseen, ettei mun host-perhe ollutkaan mikään supervarakas (toisin kuin ensialkuun luulin), vaikka todennäköisesti onkin sitä hyvin toimeentulevaa ylempää keskiluokkaa. Tokana iltana meille tuli vierailemaan myös Alishan paras ystävä, joiden kesken saatiin ihan kivasti luotua keskustelua kulttuurien eroista, matkustelusta ja opiskelusta.

Kylässä oli myös host-isän serkku, joka kertoili juttuja USA:n reissultaan ja ihmetteli eurooppalaisia tapoja. Itselleni ainakin oli uutta, etteivät kiinalaiset oikeastaan harrasta kättelyä tavattaessa, puhumattakaan halaamisesta.

Johan on mustaa tukkaa. :)

Ruuaksi tehtiin sellaisia täytettyjä pastoja (taisivat puhua "dumplingeista", joiden oletan olevan suomeksi mykyjä), josta kaikki taidettiin tehdä itse pastataikinaa myöten, ja jonka tekemiseen lähes kaikki osallistuivat. Perheen isä mainitsi, että kyseistä ruokaa tehdään lähes aina silloin, kun on vieraita kylässä.

Vaikka host-perheen kotona oli toimiva langaton verkkoyhteys, facebook ja blogger eivät (tietenkään) toimineet. Sen sijaan wilma, gmail, google translate, ja monet foorumit toimivat (paitsi suomi24). Sain jopa oman blogisivuni auki, mutta suurin osa kuvista ei näkynyt, sillä ne oli ladattu imageshackin kautta, joka taas ei toiminut. (Jossain kohti matkaa munkin iPadille asennettiin joku sellainen VPN-yhteys, joka mahdollisti kaikkien muuten estettyjen sivustojen käyttämisen.)

Tätä ennen kuitenkin sain selville, etteivät host-perheeni jäsenet oikeastaan edes tienneet, ettei facebookin nettisivu toimi, kun sinne yrittää päästä - he kun käyttävät vain sitä omaa kiinalaista facebook-versiotaan.

Toisaalta, mihin he tätä "meidän facebookia" tarvitsivatkaan, kun elämä on täysin keskittynyt vain siihen kiinalaiseen yhteisöön ja ympäristöön, jossa elää? Jos siis heidän pelkän opiskelun- ja työntäyteistä elämää voi edes oikein elämäksi kutsuakaan... Siihen on hyvä verrata omaa elämäänsä, kun koulu alkaa rassaamaan ja maanantait ottaa pattiin (kuten mua nyt, piru vie kasin aamut ja sitä ennen mukavasti aamuyöhön valvominen).

Matka jatkuu seuraavassa postauksessa!
© Helmihytti • Theme by Maira G.