# Kukkumatin viettelemä

2 kommenttia:

Sydänkahvainen savimuki, joka meni kaverille synttärilahjaksi, toivottavasti tykkäsi.

Näiden pienten sydämien taakse liimasin kotona magneetit. Pääsivät jääkaapin oveen. :)

Nimikirjaimet ja vuosi.
Nyt oli pullaton laskiainen, miten ihmeessä näin pääsi käymään? Mä oon parantumaton pullahiiri, rakastan kaikenlaisia leipomuksia ja niiden taikinoita. Pari viikkoa takaperin tein minikokoisen (yksi viidesosaa tavallisen kokoisesta) pullataikinan ja söin sen sellaisenaan. Olisin tosin voinut jättää hiivan pois, se oli aika turha lisä, kun eihän sen taikinan alun alkaenkaan ollut tarkoitus päästä paistetuksi asti. Pulputti ja turpoili vatsassa vaan vähän turhankin pitkään.

Nojaa, korvataan ne laskiaispullat huomenna vaikka pizzalla, kuten oon tässä nyt koko illan kuolavana suunpielessä suunnitellut. Roskaruoka on kyllä joskus niin rakkautta. Siis kyllähän sitä nyt joskus vanhempana ehtii omaa ruokavaliotaan muuttaa, vähän niinkuin nuo mun "salakarppaaja"-, eli "rennolla asenteella vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavat"-vanhemmat. Tällä hetkellä kun ei jaksa kiinnostaa ei terveellisyys eikä liikunta. Mitä nyt kerran viikkoon oon yrittänyt ottaa tavaksi käydä zumbatunneilla sun muissa tanssillisissa mummojumpissa, voisin ehkä joskus jopa innostua niistä enemmänkin. Viimeistään siinä vaiheessa, kun perä rupeaa leviämään siihen malliin, ettei nykyisenkokoisia pöksyjä saa enää ahdettua jalkaan.

On se kummallista, kun kaikki ylimääräinen tuppaa jymähtämään aina johonkin yhteen tiettyyn osastoon. Mulla se on tuo perse&reidet -ympäristö. Muiden on helppo nauraa ja sanoa, ettei niissäkään kyllä mitään ylimääräistä ole. Eihän tätä muut näe, kun ei mun harrastuksiin pahemmin tuo takaliston vilauttelu tai ruumiin epäkohtien esittely kuulu. Kyllä mä päärynävartalon tunnistan, vaikkei tää mistään selkeimmästä päästä olekaan. Että jos mä en olisi näin laiska, alakropan treenaminen voisi tehdä ihan terää. En nyt meinaa laihduttamista vaan sellaista kevyttä kiinteyttämistä. Ei oo järkeä laihduttaa, kun tuloksia saisi aikaiseksi varmaan vaan jollain kylkiluiden poistattamisella, kun rintoja lukuunottamatta yläkropassa ei ole oikein mitään. Tai no onhan kädet ja pää tietysti, mutta ne löytynee rinnattomammiltakin olennoilta.

Öäh mihin jäi se kuuluisa punainen lanka, ketä kiinnostaa, ei ketään, ja miten mä edes tuohon aiheeseen päädyin. Syytän kelloa, joka huutaa yli neljää aamuyöllä ja mun aivoja, jotka toitottaa nonstoppina "mahtava meno, tiukka etukeno..."

Mutta hei, huomenna on edessä penkkarit ja ystävänpäivä! Ensin mainitusta tuskin tulee kovin paljoa kuvia, kun en jaksa/uskalla raahata tuota mun järkkäriä sinne sähellykseen mukaan. Ties vaikka joku järjenjättiläinen viskaisi sen karkkien mukana päin jonkun naperon nuppia. Ystävänpäiväteemaan ja omiin askarteluihini liittyen yritän kuitenkin saada huomiseen iltaan mennessä laitettua tänne yhden jutun, mitä oon muun muassa tässä tänään alkuyöstä työstänyt - kannattaa siis pysyä valppaana, jos allaoleva kuva saa mielenkiinnon heräämään... Mä en tosin herää millään tasolla koko keskiviikkona, jos en nyt pääse nukkumaan asti.
2 kommenttia:
  1. Hei teetkö noita savitöitä ihan kotonas vai jossai muualla? :D mua kiinnostas ihan hirveesti alottaa tekee kaikkee tollasta pientä kanssa, mutta en yhtää tiiä missä ja miten :D

    Ja tuon alimman kuvan takia mun tekee nyt mieli tehä itelleni oma unisieppari, yyh! Pitää hommata tarvikkeita jostain :D

    Ps. sun blogis on aina vaan yhtä ihana, täältä saa välillä nii npaljon inspiraatiotaki ku kattelee näit sun aikaansaannoksia!

    VastaaPoista
  2. AGENTTTI: Oon käynyt suunnilleen kymmenen vuoden ajan yhessä nuorten kädentaitojen keskuksessa Gräsassa, siitä löytyy googlaamalla juttua. :) Teen kotona vaan jotain näitä simppeleimpiä juttuja, kun esim. näitä savijuttuja vois olla aika kinkkistä tehdä kotona, kun tarvii niin monenlaista tarviketta ja vielä sellaisen uuninkin, jossa ne lopulta poltettais. Ja nään vaikka jonkun hopean hankkimisen aika vaivalloisena ja kalliina puuhana, jos niitä lankoja pitäis itekseen ruveta ostelemaan. En mä aina oo vaan näitä kahta harrastanut, olin pienempänä enemmän tekstiilipuolella omepelelemassa. Tiiätkö onko teiän lähellä jotain nuorisokeskusta tms, jossa järjestettäis jotain tän tyyppistä toimintaa tai kursseja?

    Ihana kuulla, kiitos paljon. :D Mä haaveilen tässä just mielessäni, miten kiva olisi tollanen oma pieni sydänkuppiarmeija, kun tosta kahvasta oli oikeesti tosi hyvä ja tukeva pitää kiinni!

    VastaaPoista