# Viikko viimeiseen mörköön

5 kommenttia:
Hengähdystauko, löhöilyilta, äikkä ja historia takana, enää se pirullinen pitkä matikka edessä.

Musta tuntuu, että äikän osalta tuli vedettyä kankein suoritus ikinä, niin tönköltä se kieli siinä lopputuloksessa näytti. Johtuu jännityksestä ja vaikeasta aiheesta, kirjoitin aineistoesseen liittyen sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Puolessa välissä olisin halunnut vaihtaa aihetta, mutta eihän se enää siinä vaiheessa kannattanut. Mulla oli ongelmia jopa otsikon keksimisen kanssa, vaikka yleensä niiden suhteen kaikki on täysin vaivatonta. Saa nyt nähä, mitä sen kaa käy, parempi vaan ettei odotukset oo liian korkeella. Ei kolahda sitten liian kovaa, jos tulosten tullessa ilmi onkin iso pudotus.


Talvi mene pois.

Kuvasin tän joskus pari viikkoa sitten, nellystä tilattu täydellisen värinen, mallinen ja paksuinen villapaita, jonka alla kylmiin säihin niin mukavasti sopiva mekko (not). Kaulassa jossain välissä vääntämäni saviriipus, ei oikein vaan nyt tästä näy.

Eka itseostamani huulipuna. Olin mainosten uhri, koska osasyy miksi tahtoin tän oli että kyseisen huulipunan mainoskasvona oli joskus Emma Watson.

En jännittänyt äikkää etukäteen ollenkaan, mutta se piiloutunut jännitys rupesi purkautumaan sitten siinä vikan koetunnin aikana järkyttävänä päänsärkynä, joka jatkuikin koko loppumaanantain. Sen sijaan historian osalta jännitys alkoi jo edellisenä päivänä ja ilmeni tunteena, että ihan kuin mulla olisi kivi mahassa.

Ja nyt loppupäivän mulla on ollut olo kuin aivokuolleella. Hyvä jos tästä tekstinkään kirjoittamisesta tulee oikeen mitään. Oon vaan maannut sängyssä ja istuskellut koneella. En pystynyt edes päikkäreille rauhottumaan kun aivot kävi edelleen vähän ylikierroksilla. Loppuillan oon kuluttanut kattomalla katsomo.fi:stä jotain salkkareiden jaksoja, vaikken edes seuraa koko sarjaa. Sopivaa ajatusten tyhjennystä tuo kuitenkin on kaikkine älyttömyyksineen ja draamankäänteineen.

Kokeen jälkeen muiden vastausten kuuntelu on sitten kamalinta ikinä. Ne hetken kun tajuut unohtanees jonkun oleellisen jutun tai kun joku toinen mainitsee jotain ja ajattelet "voi saaaaatana miksen mä tota muistanu...." tai muuten vain tajuat oman tietämättömyytesi. Mä olisin handlannut kepeesti Talvisodan, jonka päättymisestä tuli tänään tasan 73 vuotta, tai sitten vaikka Hitlerin valtaannousun eri vaiheet. Kustaa Vaasankin aika olisi sujunut.

Mutta eipä onni potkinut kysymysten aiheiden suhteen. Siellä oli sellasia aiheita, että viimeisen puuttuvan vastauksen kohdalla jouduin arpomaan, että mistä tietäisin edes jotain. Saa nyt nähdä, millaiset pisteet opettajat ja YTL mulle loppujen lopuksi arpoo. Esimerkkivastauksiin paneutumatta ja niillä itseäni masentamatta mä uskon, että tosta tulee ainakin varma M, mutta koska tavoite oli E, niin en mä siihenkään täydellisen tyytyväinen osaisi olla. Viuviu ja uliuli.


Kaksi neljästä uudesta kuoresta, avaruus on ihanin.

Pysyy jalassa mutta näillä ei kyllä pahemmin juosta tai kävellä pitkiä askeleita. Ei mitkään kaikkein käytännöllisimmät mutta pitipähän kokeilla.


Lienee viikon paras hetki, kun pääsen huomenna Gräsaan näkemään, miten muun muassa mun ensimmäinen itse tekemä lasilautanen onnistui! Ja kun saisin vielä tuon matikan pois alta, niin pääsisin viimein kääntämään ajatukset niihin ennakkotehtäviin ja yo-mekkoprojektiin.

Olisi mukavaa palata viimein oikeeseen elämään tuolta menneisyyden tapahtumista ja matematiikan maailmasta. Kokopäivänen kokoviikkonen opiskelu ei tee mulle hyvää. Musta kuoriutuu esiin verkkaripelle, rasvaletti, punanaama, hermoraunio, laiskamato. Maanantaina kun tulin päänsärkyisenä sieltä äikän ylppäreistä, Tiuku oli jättänyt mulle ylläriksi vessan lattialle väännetyt, järkyttävän hajuiset tortut. Ja ne onnistui jotenkin kuvaamaan mun sen hetkistä fiilistä tosi hyvin.
5 kommenttia:
  1. tiiäkkö mite toho "0 kommenttia" tilalle saa nykyää jonku muun tekstin?

    VastaaPoista
  2. Anonyymi: Jos meinaat tota miten mullakin on tossa toi "avaathan sanaisen arkkusi"-pätkä siinä perässä, niin ihan bloggerin yleissäädöistä luulis onnistuvan. Että menee vaan 'Ulkoasu' > Blogitekstit (siinä alalaidassa se 'muokkaa') > Ja siitä pitäis löytyä kohta josta voi ite muokata, mitä tuossakin kohdassa haluaako lukevan. :)

    VastaaPoista
  3. Yhhh, niitä vastauksia ei oikeesti vaan sais kattoa abitreeneistä kokeen jälkeen:D Onneks en ookkaan ainoo joka tuntee aivokuolemaa sen jälkeen kun on oksentanut kuus tuntia konseptille kolmen vuoden opiskelun tuloksia :--D
    Onneks enää perjantaina enkku ja sit on ohi tääki touhu, vannon etten sen jälkeen enää pue verkkareita ja syö joka päivä mättöä ja skippaa treenejä lukemisen takia:--------DDD

    VastaaPoista
  4. Biologin koe oli suoraansanottuna perseestä eilen! :c Ei ollut sitä jokavuotista risteytystehtävää ja muutenkin tehtävät oli ihan lskfjsdkf. Jospa sieltä nyt edes se C tulisi..

    Ja äikkä tuntui mulla taas sitä, että meni paremmin kuin ikinä -toivottavasti sensori nyt on sitä mieltä myös. Ainakin kirjotin vähän samantapaisella tyylillä kuin viimevuoden(?) preliesseen opettajalle joka napautti arvosanaksi 50p.

    VastaaPoista
  5. Jonna: Joo ei todellakaan, sillä tavalla vaan menee usko itteensä ja tulevaisuuteen. :D Mullaki on suuret kuvitelmat siitä miten oon sitten kun tää luku-urakka on ohi, miten rupeen taas harrastaa liikuntaa, teen ahkerasti ennakkotehtäviä ja toteutan mun suunnittelemia omepeluprojekteja sun muita... :D Saa nähdä mitä käy!

    AGENTTTI: Joo hissa myös! Siellä ei ollut about mitään maailmansodista tai Suomi vs. Neuvostoliitto -sodista, jotka olisin oikeesti osannut... Tai Hitlerin natsi-Saksasta. :( Jos nyt ees ämmän saisi, en yhtään osaa sanoa kun ei ollut yhtään sellaista tehtävää, mitä olisin just tositosi hyvin osannut... Hienoa jos sulla tuntui menneen se äikkä hyvin. :) Mulle ei jäänyt siitä yhtään hyvä fiilis, oon tosi yllättynyt, jos se essee yltäis yli 45 pisteen...

    VastaaPoista