Ylioppilas lakkeineen, mekkoineen, juhlineen

8 kommenttia:
Mulla ei ollut säiden tai minkään muidenkaan asioiden suhteen kovin suuria odotuksia, jotten ainakaan joutuisi pahasti pettymään, mutta ai että olikin hieno päivä ja mukavat juhlat! Vaikka aamulla laittautumaan herätessä terassi oli märkä ja sää samean sateinen, ei tuon kauniinpaa ilmaa olisi omiin yo-juhliinsa voinut toivoa. On totta, että lämmin ja aurinkoinen sää meinasi vaatteiden hikoamista ja hiuksien lättääntymistä, mutta mielummin se kuin kolea sadesää.

Kuvien määrä ja sisältö kertoo varmaan jotain onnentunteesta, joka kumpuaa siitä, että sain kuin sainkin sen mekkoni ajoissa valmiiksi! Viime tinkaan juoksinkin etsimässä oikeastaan vain mekkoon sopivia koruja perjantaina muutamaa minuuttia ennen kauppojen sulkeutumisaikaa, sillä mekkoa ja kokonaisuutta testatessani jouduin toteamaan, ettei se vappulounaalla käyttämäni itsetehty hopeinen kaulaketju sopinutkaan tähän mekkoon.

itse-tehty-yo-mekko
itse-tehty-yo-mekko
itse-tehty-yo-mekko

Muutos mekon edellisestä tänne kuvaamastani vaiheesta on aika suuri. Onneksi sen intensiivikurssin kaksi viimeistä päivää olivat sen verran onnistuneita, että jaksoin puurtaa myös iltoina, enkä vain jumittunut sänkyyn koomailemaan väsymystäni.

Viime viikon keskiviikkona mulla oli kasassa pohjamekko, jonka yläosaan oli saatu sentään harsolaskokset väännettyä. Sen jälkeen oli ommeltava vielä ne laskososat kiinni, leikattava ja ommeltava hameosa, mitattava kuinka paljon takana oli liikakangasta ja ommeltava selkään vetoketju ja muutenkin sinetöitävä takasauma umpeen. Näin tälleen tosi tiivistetysti sanottuna.

Mä voin tehdä aiheesta yksityiskohtaisemmankin postauksen jos joku haluaa, tai kertoa, miten oon minkäkin osan tehnyt, mutta tässä keskityn nyt lähinnä siihen, miltä lopputulos näytti ja miten mun juhlat oikein menivät. :)

itse-tehty-yo-mekko itse-tehty-yo-mekko itse-tehty-yo-mekko
Edustavat kuvausilmeet ovat aina in.

Meidän lakitusseremonia oli pitkä kuin nälkävuosi, eikä tilannetta parantanut kyyryssä suoritetuista käsin ompelu -vaiheista kivisiksi jumiutuneet hartiat, tai edelleen ilman selkeää syytä kipuileva häntäluu. Mutta kun lakit päähän vedettiin, kaikesta kaikki tiedettiin, tai sitten ei mutta enpähän kompastunut lavalla ja rehtori siinä todistuksen ojennettuaan halatessaan kehui mun mekkoa. Saattoi tosin olla, että hän kehaisi jokaista jotenkin, mutta väliäkös sillä!

Yhteiskuvan jälkeen köröttelin itsekseni mun auringon paisteessa varmaan saunaksi muuttuneella pökötillä kotiin, jonne vieraiden oli tarkoitus saapua kello kahdesta eteenpäin.

itse-tehty-yo-mekko
Nudet kynnet kenkiin sopivasti.

Ensimmäiset vieraat tulivat tasan kahdelta, ja klassisen mantran (tervetulotoivotus ja onnittelujen vastaanotto, mahdollisesta lahjasta/kukasta kiittäminen, skumppamaljan kohottaminen, todistuksen näyttäminen, lyhyt jutustelu) jälkeen kuvittelin ehtiväni hiljentämään äkisti heränneen nälkäni palasella vastatehtyä voileipäkakkua. Turha luulo, heti kun sain sen kakkupalani, vieraita alkoi lappaa sisään niin tasaisen tiheällä tahdilla, että kakkuraukkani joutui odottamaan vähintään tunnin ennen nälkäni tapaamista.




Juhlat olivat kaikin puolin oikein onnistuneet. Ruuat olivat hyviä, sää oli mahtava ja terassi kovassa käytössä, vieraat vaikuttivat viihtyvän, ja kutsutuista vieraista suurin osa pääsi paikalle. Loppujen lopuksi meillä taisi käydä viitisen kymmentä vierasta, joista tosin reilu kymmenen oli lapsia.

Iskä oli ostanut edellisenä päivänä superpikaisesti tori.fi:stä bongaamansa jääkaapin, jotta kakut voitaisiin pitää viileässä. Yhdellä jääkaapilla ei pitkälle pötkitä, kun on vähän pidemmät juhlat kyseessä.

Ilta oli ihaninta, kun suurin osa vieraista oli lähtenyt ja voitiin höpistä ystävien kesken omassa rauhassa omia juttujamme, ja mut oli viimein jätetty rauhaan niiden "Minnes tänään oikein aiotte jatkaa?" -kysymysten suhteen. Tuota kysyivät niin monet, että sekosin laskuissa. Ja aina vastasin rehellisesti, että ei mitään tietoa.

Loppujen lopuksi lähdettiin kyllä tyttöjen lähdettyä puolilta öin käymään Roopen kanssa kaupungilla tapaamassa tuttuja, mutta palattiin takaisin jo parin tunnin päästä, kun muilta aikaisemmin aloittaneilta loppui joko virta tai rahat. En mä muuten olisi jaksanut kun niin kamalan pitkä päivä takana monilla sitä edeltäneillä lyhyeksi jääneillä yöunilla, mutta kun kerta saatiin kyydit kumpaankin suuntaan, niin mikäs siinä! Stadissa länärin loppupään risteyksessä oli käynyt joku liikenneonnettomuus, ajettiin sen ohi silloin kahden ja kolmen välillä, paikalla oli monta ambulanssia. Oli kai taksi törmännyt pyöräilijään tai jotain...



Suurin osa saamistani lahjoista oli toiveita mukaillen kirjekuoripainotteista, sillä lahjatoiveita kysyttäessä kerrottiin, että matkaraha olisi tarpeen. Mutta sattui sinne joukkoon vähän muutakin, ja näyttää siltä, että tästä taitaa lähteä mun marimaljojen ja muumimukien keräilyura. Omille vanhemmille näitä kumpiakin on jo kertynyt aikamoinen sarja..! Tuo laukku sen sijaan on ihan järkyttävän värinen, näköinen ja tuntuinen, mutta sen pointti onkin olla kokonaan vedenpitävä retkikassi. Ja tuo korkokengän näköinen "cinderella" kakkulapio oli myös tosi hauska!

Kuvasisältö oli nyt aika mekkopainotteista, mutta en jaksa jokaiselta vieraalta kysyä erikseen saako täällä julkaista, joten menee se näinkin. Suuren osa kuvauksista suoritti Lauri, jonka olin värvännyt juhlien viralliseksi paparazziksi. Kiitokset hänelle!

Tällaiset juhlat meillä, kuinka muiden tuoreiden lakkipäiden juhlat sujuivat? Oliko teillä joku yhteinen tapaaminen lakitusten & -juhlien jälkeen koulun uusien ylioppilaiden kesken tai jotain? Kun meillä ei ollut, enkä ollut edes tietoinen, että josko sellainen olisi tapana, mutta kun lähes jokainen keski-iän ylittänyt vieras sellaisia suunnitelmia multa uteli, niin tuli vähän hölmö olo.

ps. Tänään ensimmäinen piirrustus-&suunnittelukoe, ääk! Palailen tänne viimeistään viimeisen koepäivän jälkeen sitten loppuviikosta, jos vaan oon selvinny niistä kaikista hengissä....
8 kommenttia:
  1. Eikö tuo lasijuttu ole se Iittalan vitriini? :D Sain ite sellasen vihreän :) Ja joo, ois kiva nähä miten tuo mekko on tehty! On aika hieno meinaa :D

    VastaaPoista
  2. Tuo sun mekko on u-p-e-a! Vau, oot kyllä tosi taitava käsistäsi! Käsityöihminen kun itsekin olen, koitin kurkkia miten tuo on tehty, ja totesin että oma kärsivällisyyteni ei ihan moiseen suoritukseen riittäisi. WAU!!!

    Ihanalta näyttää juhlapäiväsi muutenkin, mahtavat ilmat lauantaille sattuivat :)

    Onnea vielä uudelle ylioppilaalle! <3

    VastaaPoista
  3. Meidän koulussa on ollut joka vuosi tapana että ylioppilaat tapaavat illalla eräässä paikallisessa baarissa, jonka baarimikko avaa kaksituntia aikaisemmin vain ylioppilaiden käyttöön, ja järjestää paikalle boolia. (Pienessä kaupungissa helppo järkkäillä tällaisia!) Itse en kuitenkaan osallistunut, koska olen eri ikäryhmästä ja en kunnolla tuntenut yhtäkään lakin saanutta. (No eipä mua tosin oltu pyydettykään <:D) Pidettiin omat jatkon, omien ystävieni kanssa :)

    VastaaPoista
  4. Vau, tuo sun mekkos on upea, kyllä voit olla ylpeä että teit sen ite! :D

    Omat juhlat sujuivat hyvin, mitä nyt (pyytämättä) auttamaan tullut siskoni ragesi kun mikään ei ollut hänen mielestään oikein ja veli sammui kesken juhlien juhlapaikan verannalle :D En saanut tyhmiä lahjoja, mutta rahaa sen edestä että saan uuden objektiivin ja toisen mokoman summan vielä säästöönkin. Plus iittalaan lahjakortin jolla ostaa lautasia muuton yhteydessä ja kahvinkeittimen :D Kaikenkaikkiaan olen erittäin tyytyväinen.

    Ja onnea vielä ♥

    VastaaPoista
  5. ihan älyttömän hieno mekko! Onnea:)

    VastaaPoista
  6. aisku-: Joo on! Se on aika nätti. :) Kumpa nyt vaan olis jotain mitä laittaa noin hienoon rasiaan säilöön. Selvä, rupeen miettimään postausta aiheesta. :) Ja kiitos!

    Annika: Kiitti! :D ♥

    Nennu: Siistii. :D Meilläpäin ei tosiaan ollut mitään, mutta eipä se pahemmin haitannut, oli ihanaa istua himassa ystävien kanssa, kun en kiireiden takia ollut pitkään aikaan heitä tavannut!

    AGENTTTI: Kiitti. :D No kyllä oon, sen verran kettumainen urakka oli!

    Kuulostaapa mielenkiintoiselta. :D Meillä ei tapahtunut mitään erikoista, oli tosi leppoisaa. Mutta oon kyllä niin tyytyväinen koko päivään ettei mitään rajaa. :)

    Kiitos ja sulle samoin! ♥

    Suvi: Kiitos paljon! :)

    VastaaPoista
  7. Onneksi olkoon! Oot häikäisevän kaunis c:

    VastaaPoista
  8. Poonamus: Näin tälleen supermyöhässä: kiitos paljon! :)

    VastaaPoista