Outo, epäilyttävä, PERVERSSI

2 kommenttia:
Nyt ei oo kuvia, mutta eiköhän se vaan tasapainota noita tuhatplusmiljoonamatkakuvaa -postauksia.

Kaikki tietävät, että internet on täynnä henkilöllisyydeltään enemmän tai vähemmän anonyymejä ilkeilijöitä ja joka asiasta loukkaantuvia itse-muka-niin-mallikansalaisia. Tällaiset ilkeät kommentoijat ovat kenties ainakin bloggaajien bloggaamisriemun suurin syöpä. Ja keskustelupalstoilla saa usein kiristellä hampaitaan, kun joku anonyymi valitsee jonkun vakavan aiheen trollauksensa ja provosoimisensa kohteeksi. Joskus kuitenkin unohtuu, kuinka laajalle skaalalle näitä anonyymejä älykääpiöitä oikein riittääkään.

Mä aloitin netissä laajamittaisemman surffailun foorumeilla sun muilla joskus ala-asteen viimeisillä luokilla. En nuorempana joutunut minkään pedarin huijaamaksi, en tullut ahdistelluksi tai ylipäätänsä törmännyt mihinkään oikeasti epäilyttävään. En ainakaan siten, että sitä enää nyt muistaisin. Kaikki henkilöt, joihin netissä oon tutustunut, ovat olleet juuri niitä joiksi itsensä esittelivätkin. Ja kun mitään epäilyttävää ei omalle kohdalle ole koskaan sattunut, on helppo unohtaa, että sellaisen mahdollisuus on kuitenkin aina olemassa.

Koska mä en enää laske itseäni lapseksi, mä en katso, että joku mua ahdisteleva vanhempi henkilö olisi pedofiili. Mutta pervessi tällainen tyyppi voi kyllä voi olla, olivat hän ja kohteensa sitten minkä ikäisiä tahansa. Ja pervessinä en nyt meinaa mitään sellaisia pikkutuhmia pervoja juttuja, joille silloin yläasteikäisinä tuli kavereiden kanssa räkätettyä naamat irvessä ja tituleeratessamme toisiamme pervoiksi.

      perverssi  = kieroutunut, sairas, pervo, uppiniskainen, jääräpäinen, irstailija, likainen, irstas, abnormi.

Näin pervessiä kuvailee suomisanakirja.fi. Pervot jutut on eriasia kuin pervessi ihminen. Pervessi ihminen ei ole hauskalla tavalla vähän pikkutuhma - oikeasti pervessi ihminen on sairas. Netissä tällainen ihminen voi olla vaikkapa sellainen, joka yrittää päästä tekemisiin jollain tavoin omiin fantasioihinsa sopivien ihmisten kanssa. Tai sitten vain yhteyksiin jonkin ihmisen kanssa, jonka ympärille sitten voi luoda omat kuvitelmansa ja haaveensa. Foorumit, keskustelupalstat ja muut tällaiset kanavat ovat helppoja keinoja löytää ihmisiä joille päästä juttelemaan. Aluksi ensin vain jonkinlaiseen kontaktiin, ja sitten vain kokeillaan, että jospa pääsisi pidemmällekin.

Näin mä tuon käsitän. Ja tällainen oli ensimmäinen anonyymi pervessi, johon mä tuossa pari päivää takaperin törmäsin.

Huuto.nettiin ja siihen hemmetin tehomyyjä-statukseeni kyrpiintyneenä laitoin muutamia vaatteita ja tavaroita myyntiin tori.fi:in, joista ensimmäiseksi mun vanhojentanssimekon ja yhden toisen liian pieneksi käyneen juhlamekon. Jo samana iltana kummastakin mekosta tuli lisäkyselyä, ja tästä jälkimmäisestä mekosta kiinnostunut kyseli mun pituutta ja pyysi lisää kuvia mekosta, jotta näkisi miltä se näyttää päällä.

Olin tosi ilahtunut ja ajattelin vain, että näinkö nopeeta tää kaupankäynti torissa onkin, huuto.netissä olisi joutunut odottamaan tuloksia vaikka kuinka kauan! Napattiin Roopen kanssa parit kuvat mekosta, jotka lähetin sitten tälle henkilölle. Selostin velvollisuudentuntoisesti mekon mittoja, ja että kuinka mekko todennäköisesti kiristää, jos rinnanympärys on yli niin ja niin monta senttimetriä, ja että alle ei välttämättä tarvitse liivejä tai muuta sellaista.

Tämä ostajaehdokas, joka oli kuulema ostamassa mekkoa yllätyslahjaksi jollekin, vaikutti mun mielestä ihan asialliselta siihen pisteeseen asti, kunnes tämä kysyi, milloin sopisi tulla katsomaan mekkoa:

"koska sulle sopis? ja mieluiten joku sellanen aika ettei poikakaveris oo kotona.. mut mites sen rinnanympäryksen sais verrattua? otatko sen verran mekkoa poiskin että näkee sun koon?"

...olin vähän tyrmistynyt.

En mä ollut mitään mistään poikaystävästä maininnut, saatika siitä kenen kanssa asuisin. Ja ihan niinkuin rinnanympärysmitan muka voisi nähdä rinnat tsekkaamalla, älyhoi! Ihmeteltiin sitä siinä sitten Roopen kanssa, että ompa uuno tyyppi.

Laitoin viestiä Onalle, jonka reaktio oli monta kertaa voimakkaampi kuin oma ihmetykseni.

Sitten laitoin viestiä äitille, ensimmäinen ehdotus oli vastata että "heitä homo voltti". Toki sen jälkeen sain vähän rakentavampaakin ehdotusta. Ja painotuksen, että tollaisilla ei ole mitään asiaa meidän tontille. Sopi kyllä mun puolesta ihan täysin... Loppujen lopuksi vastasin yhtä asiallisesti kuin olin keskustelun siihenkin asti hoitanut. Kunhan pahin järkytys ja ällötys oli ensin kaikonnut.

Se kyllä kehtasi vielä senkin jälkeen laittaa viestiä. En vastaa enää, ja niin kauan kuin siitäkään ei enää kuulu mitään, en jaksa ajatella asiaa enempää.

Löytyykö muita nettiperversseihin ynnä muihin törmänneitä? Saa kertoa omia tarinoita. Tää mun juttu tuskin oli mistään ällöimmästä tai pahimmasta päästä, mutta kyllä se silti vähän avasi silmiä. Nyt vain lähinnä harmittaa, kun ehdin jo innostua kauppojen sujumisesta, mutta se tyyppi olikin jonkun ihan muun kuin mekon perässä...

Ja vaikka omalle kohdalle ei mitään olisikaan sattunut, niin pitäkää tuollaisen mahdollisuus kuitenkin mielessä. Hyväuskoisuus on sinänsä ihan positiivinen asia, mutta sen ei saa antaa mennä liiallisuuksiin, koska muuten tollaset urpot käyttää sitä hyväkseen. Ja jos oot itse epävarma jostain tyypistä, kysy jonkun toisen osapuolen mielipidettä. Toinen yleensä näkee asian vielä vähän eri näkökulmasta kuin mitä itse katsoo.
2 kommenttia:
  1. lapsena sain messengerissä yhteyspyynnön, ja ajattelin että se on joku jostain ryhmäkeskustelusta, jota silloin harrastettiin. Hyväksyin ja tämä alkoi jutella. Halusi laittaa kamerat päälle, ja hyväksyin (mulla ei siis ollut kameraa, mutta näin hänen kameransa) siellä oli joku silmälasipäinen, nuoren näköinen partasuu. Pettyi, kun mulla ei ollut kameraa, ja kysyi, että "sä et varmaan oo kiinnostunut webseksistä?" Minä järkyttyneenä sanoin ein, jonka jälkeen tyyppi sanoi ok, moi, ja poisti sitten yhtyeystiedot.

    Ala-asteikäiselle oli vähän sulattelemista.

    VastaaPoista
  2. Hei. Oli pakko kommentoida kun olin etsimässä onko kukaan törmännyt vastaavaan kuin minä. Minullakin oli tori.fi:ssä myytävänä vaatteita. Eräs mies soitti ja alkoin kysellä pituuttani ja olisiko minulla alusvaatteita myytävänä. Olin todella hämilläni, enkä tajunnut lyödä luureja sille, sitten kyseli koska voisi tulla katselemaan vaatteita. Hyi ällötys, soitti tuntemattomasta tietysti..

    VastaaPoista