INTERRAIL - Rooma, osa 2

4 kommenttia:
interrail italia rooma blogi interrail italia rooma blogi interrail italia rooma blogi interrail italia rooma blogi interrail italia rooma blogi interrail italia rooma blogi interrail italia rooma blogi interrail italia rooma blogi interrail italia rooma blogi interrail italia rooma blogi interrail italia rooma blogi

29.6. - Ihana Rooma

Päästiin vähän aikaisemmin liikkeelle kuin eilen. Roma Forum, Pantheum, Fontana di mikälie suihkulähde... Paljon nähtävää. Löydettiin se silta, josta tuhottoman moni postikortti ja kadulla myytävä maalaus on saanut aiheensa. Siitä sillalta tähystellessä voi nähdä Pietarin kirkon kupolit.

Paljon kävelyä, ihana sää, hyvä fiilis. Safkapaikassa oli hyvä ruoka, mutta huonoa asiakaspalvelua: ne heitti meidät pihalle, pois uusien asiakkaiden tieltä, vaikka meillä oli vielä juomat kesken. Roope yritti antaa palautetta sisäänheittäjälle, mutta sen oli helppo vain ohittaa niin kuin ei muka ymmärtäisi sanaakaan. Tippiä ei kyllä herunut.

Yritettiin etsiä yhtä puistoakin, mutta ei jaksattu perille asti, kun alkoi puhti hiipua. Kello näytti suunnilleen iltakuutta, kun päivä alkoi tuntua jo ihan loputtoman pitkältä ja palattiin hotellille chillailemaan. Kirjoitin isovanhemmille viimeisen postikortin, tämän jälkeen oon lähettänyt niille yhden kortin joka maasta. Ehkä mummikin mun palatessa saattaisi sitten jotenkin muistaa, missä oikein oon ollut. Tai sitten ei. Onneksi postikorttien kirjoittelu on kaikesta huolimatta mukavaa.
- - -
Ulkoasu tulee muuttumaan lähiaikoina aika radikaalisti, joten älkää ihmetelkö, jos täällä onkin yhtäkkiä jossain välissä kaikki vähän vinksin vonksin!

INTERRAIL - Rooma, osa 1

5 kommenttia:
interrail italia rooma blogi interrail italia rooma blogi interrail italia rooma blogi interrail italia rooma blogi interrail italia rooma blogi interrail italia rooma blogi interrail italia rooma blogi interrail italia rooma blogi interrail italia rooma blogi
Aika hervottoman kokoinen you-know-what......
interrail italia rooma blogi interrail italia rooma blogi interrail italia rooma blogi interrail italia rooma blogi interrail italia rooma blogi interrail italia rooma blogi
Colosseumin haukotteleva vartija.
interrail italia rooma blogi
Ai miten niin rakastan pilviä ja auringon kajoa?

28.6. - Colosseum

Todella vaatimaton hotelliaamupala ysiltä, mutta kroppa määräsi että liian aikaista lähteä ulos, joten sänky kutsui vielä pariksi kolmeksi tunniksi. Puolilta päivin paineltiin rautatieasemalle harhailemaan ja ostamaan paikkaliput meidän suunnittelemille päiväreissuille. Lipunmyyjä osasi tosi hyvää englantia, ja se jos mikä oli tosi virkistävä poikkeus! Se oli tosi ystävällinen ja tarkisti tiedot monta kertaa siinä meidän silmien edessä. Ja hyvä että teki näin, koska ehdin huomata, että sillä tuli aluksi paha virhe yhden päivämäärän kanssa - meinasi heittää kuukauden verran vinkkeliin.

Lähdettiin kävelemään Colousseumille päin ja pysähdyttiin heti ensimmäiseen vastaan tulleeseen ravintolaan syömään. Roope höpötti niin paljon siitä, kuinka italialaista pizzaa ei ihan varmaan kuuluis syödä käsin ja kuinka me syödään varmaan ihan väärin, että teki hippusen verran mieli läikästä sitä pizzalla päin pläsiä.

Yksi tyttö kävi pari kertaa meidän pöydän vieressä kerjäämässä, teki vaikeeta yrittää olla huomioimatta ja keskittyä omaan pizzaansa. Onneksi siellä ravintolassa oli yksi topakka sisäänheittäjä/tarjoilija -täti, joka karkoitti hyvin nopeasti kaikki ei-toivotut henkilöt, kuten sen tytön ja yhden huonon haitarin soittajan...

Pyörittiin pitkään Colousseumin lähistöllä katselemassa paikkoja, ja käytiin kurkistamassa myös itse Colousseumia. Ei se ollut ihan niin siisti sisältä kuin ulkoa. Eikä ulkopuoleltakaan ole niin hirveän kovin upea ilmestys. Varsinkaan kun mua alkoi yhtäkkiä väsyttää ihan kamalasti ja kaikki meinas ärsyttää ja sää muuttui viileämmäksi niin että tuli kylmä. Mutta rauniot on kiinnostavia, joten ei siinä mitään. Niitä oli riittämiin heti siinä Colosseumin viereisessä Forumissa. Roope ei innostunut mun ideasta viedä yksi pylväs tuliaisiksi kotiin.

INTERRAIL - Välimeri

2 kommenttia:
interrail barcelonasta roomaan laivalla blogi interrail barcelonasta roomaan laivalla blogi interrail barcelonasta roomaan laivalla blogi interrail barcelonasta roomaan laivalla blogi interrail barcelonasta roomaan laivalla blogi interrail barcelonasta roomaan laivalla blogi interrail barcelonasta roomaan laivalla blogi interrail barcelonasta roomaan laivalla blogi

27.6. - 19 tunnin laivamatka

Vähän huonosti nukuttu yö, ei sillä että se olisi mikään yllätys. Kulutettiin aikaa katsomalla Simpsoneita ja pari leffaa, toinen oli nimeltään "7 pounds" ja tykkäsin tosi paljon, vaikka se olikin sellainen leffa, joka osasi avata kyynelkanavat.

Ne jenkit, jotka tavattiin ennen laivaan nousua, viettivät aikansa lähinnä laivan kannella, jossa oli aurinkotuoleja, baari ja pieni uima-allas. Olisihan sitä kai itsekin voinut viettää enemmän aikaa ulkona meri-ilmassa, mutta ei huvittanut taas polttaa itseään ja oli muutenkin niin laiska olo, ettei meinannut jaksaa nostaa takalistoaan penkistä. Ja ainakin yksi niistä jenkeistä polttikin olkapäänsä aika pahasti, että oli varmaan tosi mukava kantaa sen jälkeen rinkkaa selässä...

Laiva saapui Italiaan, Civitavecchiaan, joskus iltaseitsemän tai -kahdeksan aikaan. Pähkäiltiin, että missä kohti meidän pitäisi odotella ulos pääsyä, käytävällä vai huoneessa vai häh. Kuljettiin muiden mukana ulos ja odoteltiin, että myös ne muut (=osa jenkeistä plus se yksi norjalainen), joiden oltiin ymmärretty suuntaavan myös Roomaan, ilmestyisivät ulos laivasta. Jatkettiin sitten yhdessä porukalla kävelyä rannikkoa pitkin kohti rautatieasemaa. Kaikkialla oli tosi rauhallista ja sää oli ihanan leppoinen, vaikka hikoilinkin kuin pieni sika.

Oli jotenkin vähän vaikea käsittää, että nyt ollaankin Italiassa eikä Espanjassa. Koko ympäristö tuntuu ainakin vielä niin samalta, kuin mitä se oli siellä Välimeren toisella laidalla. Junamatka Civitavecchiasta Roomaan kesti alle tunnin, ja löydettiin meidän lähellä rautatieasemaa sijaitseva hotellikin jo pienen palloilun jälkeen. Onneksi, turhaan harhailuun ei oikein olisi ollut hermoja eikä voimia.

Outo, epäilyttävä, PERVERSSI

2 kommenttia:
Nyt ei oo kuvia, mutta eiköhän se vaan tasapainota noita tuhatplusmiljoonamatkakuvaa -postauksia.

Kaikki tietävät, että internet on täynnä henkilöllisyydeltään enemmän tai vähemmän anonyymejä ilkeilijöitä ja joka asiasta loukkaantuvia itse-muka-niin-mallikansalaisia. Tällaiset ilkeät kommentoijat ovat kenties ainakin bloggaajien bloggaamisriemun suurin syöpä. Ja keskustelupalstoilla saa usein kiristellä hampaitaan, kun joku anonyymi valitsee jonkun vakavan aiheen trollauksensa ja provosoimisensa kohteeksi. Joskus kuitenkin unohtuu, kuinka laajalle skaalalle näitä anonyymejä älykääpiöitä oikein riittääkään.

Mä aloitin netissä laajamittaisemman surffailun foorumeilla sun muilla joskus ala-asteen viimeisillä luokilla. En nuorempana joutunut minkään pedarin huijaamaksi, en tullut ahdistelluksi tai ylipäätänsä törmännyt mihinkään oikeasti epäilyttävään. En ainakaan siten, että sitä enää nyt muistaisin. Kaikki henkilöt, joihin netissä oon tutustunut, ovat olleet juuri niitä joiksi itsensä esittelivätkin. Ja kun mitään epäilyttävää ei omalle kohdalle ole koskaan sattunut, on helppo unohtaa, että sellaisen mahdollisuus on kuitenkin aina olemassa.

Koska mä en enää laske itseäni lapseksi, mä en katso, että joku mua ahdisteleva vanhempi henkilö olisi pedofiili. Mutta pervessi tällainen tyyppi voi kyllä voi olla, olivat hän ja kohteensa sitten minkä ikäisiä tahansa. Ja pervessinä en nyt meinaa mitään sellaisia pikkutuhmia pervoja juttuja, joille silloin yläasteikäisinä tuli kavereiden kanssa räkätettyä naamat irvessä ja tituleeratessamme toisiamme pervoiksi.

      perverssi  = kieroutunut, sairas, pervo, uppiniskainen, jääräpäinen, irstailija, likainen, irstas, abnormi.

Näin pervessiä kuvailee suomisanakirja.fi. Pervot jutut on eriasia kuin pervessi ihminen. Pervessi ihminen ei ole hauskalla tavalla vähän pikkutuhma - oikeasti pervessi ihminen on sairas. Netissä tällainen ihminen voi olla vaikkapa sellainen, joka yrittää päästä tekemisiin jollain tavoin omiin fantasioihinsa sopivien ihmisten kanssa. Tai sitten vain yhteyksiin jonkin ihmisen kanssa, jonka ympärille sitten voi luoda omat kuvitelmansa ja haaveensa. Foorumit, keskustelupalstat ja muut tällaiset kanavat ovat helppoja keinoja löytää ihmisiä joille päästä juttelemaan. Aluksi ensin vain jonkinlaiseen kontaktiin, ja sitten vain kokeillaan, että jospa pääsisi pidemmällekin.

Näin mä tuon käsitän. Ja tällainen oli ensimmäinen anonyymi pervessi, johon mä tuossa pari päivää takaperin törmäsin.

Huuto.nettiin ja siihen hemmetin tehomyyjä-statukseeni kyrpiintyneenä laitoin muutamia vaatteita ja tavaroita myyntiin tori.fi:in, joista ensimmäiseksi mun vanhojentanssimekon ja yhden toisen liian pieneksi käyneen juhlamekon. Jo samana iltana kummastakin mekosta tuli lisäkyselyä, ja tästä jälkimmäisestä mekosta kiinnostunut kyseli mun pituutta ja pyysi lisää kuvia mekosta, jotta näkisi miltä se näyttää päällä.

Olin tosi ilahtunut ja ajattelin vain, että näinkö nopeeta tää kaupankäynti torissa onkin, huuto.netissä olisi joutunut odottamaan tuloksia vaikka kuinka kauan! Napattiin Roopen kanssa parit kuvat mekosta, jotka lähetin sitten tälle henkilölle. Selostin velvollisuudentuntoisesti mekon mittoja, ja että kuinka mekko todennäköisesti kiristää, jos rinnanympärys on yli niin ja niin monta senttimetriä, ja että alle ei välttämättä tarvitse liivejä tai muuta sellaista.

Tämä ostajaehdokas, joka oli kuulema ostamassa mekkoa yllätyslahjaksi jollekin, vaikutti mun mielestä ihan asialliselta siihen pisteeseen asti, kunnes tämä kysyi, milloin sopisi tulla katsomaan mekkoa:

"koska sulle sopis? ja mieluiten joku sellanen aika ettei poikakaveris oo kotona.. mut mites sen rinnanympäryksen sais verrattua? otatko sen verran mekkoa poiskin että näkee sun koon?"

...olin vähän tyrmistynyt.

En mä ollut mitään mistään poikaystävästä maininnut, saatika siitä kenen kanssa asuisin. Ja ihan niinkuin rinnanympärysmitan muka voisi nähdä rinnat tsekkaamalla, älyhoi! Ihmeteltiin sitä siinä sitten Roopen kanssa, että ompa uuno tyyppi.

Laitoin viestiä Onalle, jonka reaktio oli monta kertaa voimakkaampi kuin oma ihmetykseni.

Sitten laitoin viestiä äitille, ensimmäinen ehdotus oli vastata että "heitä homo voltti". Toki sen jälkeen sain vähän rakentavampaakin ehdotusta. Ja painotuksen, että tollaisilla ei ole mitään asiaa meidän tontille. Sopi kyllä mun puolesta ihan täysin... Loppujen lopuksi vastasin yhtä asiallisesti kuin olin keskustelun siihenkin asti hoitanut. Kunhan pahin järkytys ja ällötys oli ensin kaikonnut.

Se kyllä kehtasi vielä senkin jälkeen laittaa viestiä. En vastaa enää, ja niin kauan kuin siitäkään ei enää kuulu mitään, en jaksa ajatella asiaa enempää.

Löytyykö muita nettiperversseihin ynnä muihin törmänneitä? Saa kertoa omia tarinoita. Tää mun juttu tuskin oli mistään ällöimmästä tai pahimmasta päästä, mutta kyllä se silti vähän avasi silmiä. Nyt vain lähinnä harmittaa, kun ehdin jo innostua kauppojen sujumisesta, mutta se tyyppi olikin jonkun ihan muun kuin mekon perässä...

Ja vaikka omalle kohdalle ei mitään olisikaan sattunut, niin pitäkää tuollaisen mahdollisuus kuitenkin mielessä. Hyväuskoisuus on sinänsä ihan positiivinen asia, mutta sen ei saa antaa mennä liiallisuuksiin, koska muuten tollaset urpot käyttää sitä hyväkseen. Ja jos oot itse epävarma jostain tyypistä, kysy jonkun toisen osapuolen mielipidettä. Toinen yleensä näkee asian vielä vähän eri näkökulmasta kuin mitä itse katsoo.

INTERRAIL - Barcelona, osa 6

2 kommenttia:
interrail espanja barcelona blogi interrail espanja barcelona blogi interrail espanja barcelona blogi interrail espanja barcelona blogi interrail espanja barcelona blogi interrail espanja barcelona blogi interrail espanja barcelona blogi interrail espanja barcelona blogi

26.6. - Laivan lähtöä odotellessa

Väsynyt herätys aamupalalle, safkaa, datailua ja pakkaamista. Check-out yhdeltätoista, jätettiin laukut hostellille säilöön ja läksittiin ulos käppäilemään ympäriinsä ja tappamaan aikaa. Etsittiin postilaatikkoa, oli vähän vaikeuksia kun joka puolelta sai vain epäselviä ohjeita. Loppujen lopuksi se "postilaatikko" olikin postitoimiston, joka näytti enemmän joltain historialliselta rakennukselta kuin postitoimistolta, seinän kulmassa oleva aukko.

Käveltiin ympäriinsä, istuttiin puistossa datailemassa siellä sijainneen ilmaisen Wi-Fi:n voimin, pällisteltiin isoa suihkulähdettä ja löydettiin lampi. Valtava puisto ja paljon ihmisiä ottamassa rennosti. Ja hirveä määrä puluja. Suunnattiin puistosta La Ramblalle, kurkittiin kauppoja ja käytiin tutustumassa pariin ihan kunnollakin. Yhdessä oli ihan prikulleen Roopen mieleen olevia vaatteita, harmi vaan, että pienet koot olivat vähissä...

Mentiin hienolta vaikuttaneeseen ravintolaan syömään paellaa. Oli ihan okei, mutta hintaansa verrattuna olisi kyllä todella voinut olla parempaakin... Ihan sen ravintolan vieressä oli myös tori, joka oli täynnä kaikkea ruokaa ja herkkuja. Jossain vaiheessa palattiin hostellille hakemaan laukut ja kasin aikaan illalla suunnattiin satamaan. Oli vähän epäselvyyksiä, mitä piti tehdä ja minne suunnata. Checkattiin ittemme sisään laivaan ja mentiin ulos odottamaan, sinnepäin, missä näytti olevan muitakin samaan laivaan suuntaavia porukoita.

Ja ai että olikin pitkä odotus. Laiva oli myöhässä. Sieltä poistuneet matkustajat tuotiin bussilla pois ja jätettiin siihen kohtaan, jossa me oltiin odottamassa vuoroamme. Tutustuttiin muutamiin jenkkeihin ja yhteen norjalaiseen, jotka olivat keskittäytyneen ryhmärykelmäksi siihen meidän lähelle jutustelemaan. Oli hyvä tuntea edes vähän muita siitä ympäriltä, ettei ollut niin epävarma siitä, oliko oikeassa paikassa vai ei. Tai jos oli, pystyi kysymään joltain sellaiselta, joka puhui englantia. Ei tuntenut olevansa ihan täysin kuutamolla.

Bussikyyti vei meidät laivalle, suunnattiin tilaan joka oli tarkoitettu "hytittömille matkustajille". Eli meille, jotka olivat maksaneet vain istumapaikasta ("pullman seats"). Seinillä luki moneen otteeseen, että lattialla nukkuminen on ehdottomasti kielletty. Vähän ennen laivan lähtöä huoneeseen tuli kuitenkin vähintään kymmenkunta joko espanjalaisia tai italialaisia miehiä (ja pari naistakin kai) matkatavaroineen, levittivät makuualustat tilan takaosan lattialle ja rupesivat niine hyvineen nukkumaan. Onneksi huone ei ollut lähelläkään täyttä, saatiin Roopen kanssa vallattua itsellemme makuualustat pötköttämällä kumpikin omalla parin istuimen penkkirivillä. Ja onneksi nää penkit eivät ole kamalan kovia. Pitkä laivamatka edessä.

INTERRAIL - Barcelona, osa 5

3 kommenttia:
interrail espanja barcelona blogi interrail espanja barcelona blogi interrail espanja barcelona blogi
Se yksi tietty ikuisuusprojekti kirkko.
interrail espanja barcelona blogi interrail espanja barcelona blogi interrail espanja barcelona blogi interrail espanja barcelona blogi interrail espanja barcelona blogi interrail espanja barcelona blogi interrail espanja barcelona blogi interrail espanja barcelona blogi
Puluraukka...
interrail espanja barcelona blogi interrail espanja barcelona blogi interrail espanja barcelona blogi interrail espanja barcelona blogi interrail espanja barcelona blogi interrail espanja barcelona blogi
Tuo on se sama ristikukkula, jonka päällä Roope seisoi yhdessä ylempänä olevassa kuvassa.
interrail espanja barcelona blogi interrail espanja barcelona blogi interrail espanja barcelona blogi interrail espanja barcelona blogi
Niistä älyttömän monista "elävistä patsaista", joita koko reissun aikana nähtiin, tällä "kuparipatsaalla" oli kaikkein raskaimmalta vaikuttava asento. Se oli kolikkonsa ansainnut.
interrail espanja barcelona blogi

25.6. - Paljon maisemia ja pari piparkakkutaloa

Joku outo ihottuma ilmestynyt mun leukaan vähän alahuulen alle, se punottaa vähän ja kutisee kamalasti. En tiiä onko aurinkoihottumaa, mutta ei sitä ainakaan muualla ole joten epäilen. Toinen vaihtoehto on huuliherppes, mutta aika oudon paikan on kyllä sitten valinnut. Silmäluomien turvotus on onneksi poissa, pystyin jopa laittamaan ripsiväriä! En oo enää mulkosilmämonsteri.

Mentiin metrolla syvemmälle kaupunkiin. Halusin nähdä ne mosaiikki-jutut, jotka näkyy aina kaikissa kuvissa, kun esitellään Barcelonaa. Päädyttiin isoon ja vehreeseen puistoon, joka oli aika tosi korkealla, sinne oli monet portaat matkaa, mutta suurin osa niistäkin oli onneksi liukuportaita. Kipuaminen kannatti, maisemat oli hienot. Paljon kaupustelijoita, Roope bongasi yhden taskuvarkaan.

Kuvittelin, että niitä hienoja mosaiikkiteoksia olisi ollut enemmän, mutta niitä olikin vain lähinnä yhdessä sellaisessa reunuksessa/penkissä, joka oli - toisin kuin mainoskuvissa - kokoajan turistien saartama. Harmi ettei niitä ollut kuin niin vähän, pidän ihan hirveästi mosaiikkiteoksista. Niitä piparkakkutalojen näköisiä rakennuksiakin, jotka esittelykuvissa aina vilahtaa, oli myöskin vain kaksi siinä jonkin matkaa mosaiikkireunasta alaspäin, kun taas mä olin ajatellut, että niitä olisi ainakin pienen kylän verran... Höh.

Käveltiin koko matka takaisin, se oli suora reitti alamäkeä ja päädyttiin samaan puistoon, jossa oltiin hengailtu aikaisempanakin päivänä. Hirveä nälkä, piti syödä paellaa mutta päädyttiinkin paikallisten suosimaan hampurilaisravintolaan. Oli jonoa mutta sen se oli arvoistakin, oli niin iso ja hyvä hamppari.

Varattiin Roomasta majoitus seitsemälle yölle. Ajateltiin myös, että tehtäisiin päiväretket Venetsiaan ja Firenzeen, kun niihin on niin hyvät kulkuyhteydet junalla. Roomassa itsessään on kuitenkin paljon nähtävää, ja yksi päivä pitää tietenkin pyhittää myös Vatikaanille... Jotenkin tuntuu, että se viikko tulee kulumaan tosi nopeesti.