Kreivin aikaan

Ei kommentteja:


Piti keretä vielä eilen kirjoittamaan, mutta väsymys painoikin koko viikon edestä siinä määrin, että peiton alle sukeltaminen tuntui kaikkein miellyttävimmältä vaihtoehdolta. Edes Pukumiehiä (tai netflixissä "Suits") ei jaksanut katsoa, se vaatii siinä määrin keskittymistä, että koko ohjelma olisi mennyt väsyneissä aivoissa ihan puuroksi. On muuten hyvä sarja, vähän vaihtelua sellaisille komedioille joiden taustalla kaikuu purkitettua naurua ja rikossarjoille, joissa vaan uhitellaan, machoillaan ja räiskitään aseilla.

Meillä oli keskiviikkona koululla pienehkö arkkareiden järjestämä kirppis, josta tuo postauksen ensimmäinen kuva on napsaistu. Sain onneksi sen verran vaatteita ja pikkutavaraa myytyä, että pystyin ostamaan ilman tappiota pari löytöä itsellenikin: tuon ns. pilvikuvioisen ison t-paidan ja punaruskean nahkatilkkulaukun.

Mun mielestä aivan ihania kummatkin, vaikka en etukäteen mitään suunnitellut ostavani. Laukku on täydellisen kokoinen, semmoinen hiukan siistimpi läppärilaukku, ja pehmeä nahkakangas tuntuu ihanalta kädessä. Pilvipaidan kankaan ajattelin hyödyntää jotenkin uudella tavalla, ja esimerkiksi kesämekko on tällä hetkellä yksi potentiaalisimmista ideoista, mikäli jotain parempia ideoita ei tule mieleen. (Saa ehdottaa!)

Maalailin tällä viikolla mun grafiikan kurssin herrashenkilön loppuun. 

Ihan ajoissakin jopa, ja siitä tän postauksen otsikko. Loppujen lopuksi ukosta tuli kuin tulikin aika oikean näköinen, vaikka aluksi epäilinkin.

Kyseessä on siis Pietari Brahe, se Suomea kehittänyt ja uudistanut kenraalikuvernööri 1600-luvulta. Herra kreivi sopi mukavasti kolmen muun kumppaninsa joukkoon, vaikka jokaisella tekijällä olikin selvästi oma tyylinsä. Mulla oli kaikkein tummimman sävyinen, lähestulkoon synkkä, mutta vaaleampi ei jotenkin tuntunut niin sopivalta. Tai oikeastaan kun tein taustasta niin tumman, niin äijästä piti tehdä vielä tummempi. Ja kun hiukset olivat tummat, kasvot eivät voineen olla liian vaaleat, ettei kokonaisuus näyttäisi liian epäaidolta.

Eivät taiteen opet mulle tuosta ainakaan mitään kritiikkiä antaneet, joten ensimmäistä kertaa ihmisen akryylimaaleilla toteuttaneena voisin sanoa olevani tyytyväinen lopputulokseen.

Noissa kuvissa ei kuitenkaan esiinny ihan valmis maalaus. 

Itse ukkeli jäi tuollaiseksi, mutta muuten siihen tuli vielä semmoinen oman aikansa arkkitehtuuriin viittaava lisäys, kuten muihinkin maalauksiin.

En viitsi paljastaa liikaa, sillä lopulliset maalaukset tulevat niiden perinteisen grafiikan kurssin tussipiirrustusten (kuten mun ja Marian Grand Trianon) kanssa esille Eurooppa Helsingissä -nimiseen näyttelyyn kesäkuussa. Paikkana on se Narikkatorin edessä oleva keltainen talo, avajaiset ovat 9.6. ja näyttely pysyy pystyssä aina 6.9. asti. Sinne vaan kaikki vähääkään kiinnostuneet katselemaan meiän aikaansaannoksi, huutelen tästä varmaan vähän vielä myöhemminkin keväällä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti