Yksitoista kertaa koskessa

6 kommenttia:
Huh, viimein kaikki vappuhärdellit takanapäin. Kohta ei tarvitse enää jatkaa tästä aiheesta, mutta koska eilinen oli niin ikimuistoinen, niin omistettakoon vapulle vielä yksi kokonainen postaus.

Vappuaattona meni myöhään juhlittaessa, keskiyöllä saatiin viimein painaa tupsulakit päähän. Seuraavana aamuna heräsin ajoissa, jotta ehdin vähän imuroida ja siistiä paikkoja: oli sovittu, että mun perhe ja Roope tulisivat Espoosta Tampereelle seuraamaan teekkarikastetta, ja että pojat majoittuisivat seuraavaksi yöksi mun luo.

Bussit olivat niin työnnä vappuväkeä, että vaikka etukäteen ei ollut paha olo, niin se meinasi siinä ahtaudessa tulla. Sorin aukiolla tunnelma oli korkella, meidän korkea torni-härweli erottui hyvin edukseen ja kakkossijasta satiin revittyä paljon iloa ja huumoria. Kulkueen lähtöä joutui odottelemaan aika kauan, mutta kun päästiin matkaan, koko matka olikin ohi jo ihan liian nopeasti. Olisi sitä tornia kelvannut pidemmänkin aikaa esitellä, silmä oli upea, kun se heilui siimojensa varassa ja näytti siltä kuin olisi vilkuillut yleisöä.



Vaikka sitä räntää ei keskustassa ennusteista huolimatta satanut, oli mukavaa, kun siinä kastejonossa ei tarvinnut kovin kauaa seisoskella. Ensimmäisenä koskeen kastettuja ympäristöteekkareita ei ollut suurta poppoota, joten hyvin äkkiä oli meidän vuoro.

Olin heti ensimmäisessä arkkarikorillisessa tyttöjen ja meidän fuksivastaavan kanssa. Haalarit ja muut turhat vaatteet pois, bikinit alla, kastepaidat päällä, lakit päässä tai kourassa, pari skumppapulloa, nosturi ja kori. Ensimmäinen upotus koskeen oli se kaikista kylmin. Suojelin mun lakkia skumppasateelta pitäen sitä ilmassa valkoinen puoli alaspäin. Tytöt kiljuivat ja rakas fuksivastaavamme vain näytti jokaisella nousulla aina uudestaan peukkua alaspäin, että uudestaan uudestaan, ja täten rannalla seisonut, käsimerkein nosturin ohjaajalle viittonut Blebeiji osoitti aina vain, että selvä, uudestaan alas.

Viidennen dippauksen jälkeen alkoi tulla fiilis, että okei, tää on ihan kamalaa, nyt vois riittää jo, tuli jo selväksi. Olin ainoa selvinpäin, kun ei edellisen illan jälkeen tehnyt mieli, mutta ei se kylmä vesi muutenkaan kovin ihana kaveri ole, eikä se Tammerkosken vesi mitään puhdastakaan oe. Yhtäkkiä nousiinkin alasmenon sijaan ihan tosi korkealle, että tuntui kylmä viima uitetuissa jaloissa. Sen jälkeinen dippaus tuntuikin kumman lämpimältä ollakseen oikeasti niin kamalan kylmä.



Yksitoista kertaa meidät sinne dipattiin. Vähempikin olis riittänyt, mutta nyt kun se kerran on koettu, en valita. Toista kertaa ei kuitenkaan tule, eivätkä kaikki muut siellä yhtä monta kertaa käyneet! Kyllähän mä sen etukäteen tiesin, että mitä kovempaa korista lähtee ääntä, sitä useammin se lasketaan koskeen, mutta noin monta kertaa oli aika absurdi kokemus. Oltiin alakropista punaisia kuin pienet porsaat, kun sieltä korista noustiin.

Maanpinnalle päästyä mielessä oli lähinnä että äkkiä kamat kantoon ja pikaisesti saunan lämpöön. Onneksi matka ei ollut kamalan pitkä, kävelin puolet matkasta ilman kenkiä - sora ei tuntunut missään, kun jalat olivat niin jäässä. Aamulehdeltä pari tyyppiä sattui kuvaamaan vähän heti kasteen jälkeisiä tunnelmia (löytyvät täältä), joten aluksi vaan huudettiin kameralle, sitten vähän laulettiin jotain sekavaa, kommentoitiin "liian lämmintä" ja "Anssi (meidän fuksivastaava) on ihan perseestä" ja "uudestaan". Toisin sanoen tunnelmat olivat adrenaliinin täyteisiä, innostuneita ja hurjan iloisia. Meidän korista otettu kuva taisi päätyä ihan Aamulehden painettuunkin versioon asti.

Mä lähdin saunalta perheen kanssa vappupäivälliselle, olin varannut meille pöydän Saludista ja mätin siellä ruokaa napaani ihan koko viikon edestä. Loppuilta meni aika rauhallisesti, saavuin poikien kanssa kotiin jo kuuden aikoihin ja painuin saman tien päikkäreille, jotka ruokataukoa lukuunottamatta jatkuivat yöuniksi. Oli kovin raskas, mutta ikimuistoinen vappuviikko, kiitokset siitä myös ihanille kanssajuhlijoille! ❤

Seuraavassa postauksessa vaihdetaan muihin aiheisiin ja vappu jää taakse, mutta kertokaa toki vähän omista vapuistanne, jos vain jaksatte! Varsinkin jos joukossa on muita teekkareita, yliopisto- tai korkeakouluopiskelijoita, olisi tosi kiva kuulla, onko teillä mitään erityisiä vappuperinteitä. :)


Kolmesta viimeisestä ja viidenneksi viimeisestä kuvasta kiitokset menevät Laurille.
6 kommenttia:
  1. Mun vappu oli niinkin railakas että istuin koko illan kotona ja kirjoitin esseetä :D Valitettavasti täällä Briteissä ei juhlita vappua ja esseen dedis oli lätkäisty toukokuun ekalla, niin eipä siinä sit paljon vaihtoehtoja ollut... Aika kivan kuuloinen vappu sulla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auts, esseen kirjoitusta vappuna. D: Mullakin odottaa yksi essee, olisi pitänyt maanantaiksi tehdä mutta vappu vei liikaa aikaa etten ehtinyt. :D Suomessa vapun juhlinnalla on kyllä aika paljon suuremmat mittasuhteet kuin monessa muussa maassa. Ja tää vappu oli kyllä vauhdikkain koko mun tähän astisessa elämässä!

      Poista
  2. Paras wabbu, paras vuosi, parhaat ihmiset♥ Niin kiva kun jaksoit kirjottaa tosta päivästä ja ottaa kuvia! :]

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan!! ❤ Ei mitään, oli ihan mun ilo! ;>

      Poista
  3. Teil on tampereella vissiin vähän erilainen Wappu. eikös se kestä monta viikkoo? :D Oulus on vaan 7 päivää. Ja meillä on tääl valkoset haalarit, noi teidän musta on aika siistit kyl... Hui paljon tohon yhteen konttiin mahtuu joka dipataan tuol joessa? meillä mennään ihan liukumäellä jokeen fuksit ja sit aamu yöllä ne vasta saa lakit, te vissiin saite lakit jo aikasemmin. Onko teillä tapana tehdä joku tollanen rakennelma kulkueeseen? toi sauronin torni on aika pähee. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kestää pari viikkoa, alkoi ke 16.4. tänä vuonna Tampin paljastuksella. :D Aallossakin arkkareilla lienee valkoiset haalarit, mutta pakko myöntää että tykkään näistä mustista, ei likaannukkaan heti niin näkyvästi. :D Meitä oli kymmenen henkeä per korillinen, ja saatiin lakit vappuaattona päivällä, mutta päähän sai laittaa vasta keskiyöllä. :--) Joo tapana on että jokaisen killan fuksit tekee jonkun omaan alaan tai fuksijäynäänsä liittyvän, tai muuten vaan jotenkin kantaaottavan tai ajankohtaisen härweli-rakennelman. :D Meidän härweli liittyi meidän jäynään joka taas liittyi LOTRiin ja Tampereen mustaan tornihotelliin, hehe, taidettiin rikkoa joku korkeusennätys. Tosi kiva ku kerroit millasia perinteitä teillä on! :>

      Poista