Kukkapaidasta sohvatyynyiksi

6 kommenttia:
Kerroin sillä yhdellä ostoshöpinävideolla tuosta suuresta kukikkaasta t-paidasta ja sille suunnittelemastani tulevaisuudesta parina sohvatyynynä. Tänään sain viimein aloitettua koko homman, jotta pääsisin viimeinkin noista rusehtavista enkeleistä eroon!

Purin t-paidan sivusaumat, sillä paidassa riitti kangasta vain juuri ja juuri kahta pientä (about 33cm x 40 cm) tyynyliinaa varten, eikä senttiäkään saanut mennä hukkaan. Oli vähän haastavaa, kun kangas ei siltikään ihan meinannut riittää.

diy-t-paidasta-tyynyliina diy-t-paidasta-tyynyliina diy-t-paidasta-tyynyliina diy-t-paidasta-tyynyliina

Tuo kangasläpykkä ommeltiin vielä tyynyn sisäpuolelle, niin ei tarvittu vetoketjua tai nappeja tai muuta ns. sulkemaan tyynyliinaa, kun tuo kangaskaistale pitää sisätyynyn paikoillaan.

//Lisäys 27.7.2014, ompelin tyynyihin myös huomaamattomat pienet nepparit, kolme per tyyny. Ne pitävät kankaat paremmin yhdessä ja tyynyn napakammin sisällä, ei lähde mikään repsottamaan.

diy-t-paidasta-tyynyliina diy-t-paidasta-tyynyliina diy-t-paidasta-tyynyliina

Eikö olekin söpö! Toi kukkien punainen ei olisi voinut olla paremmin samaa sävyä ton sohvan kanssa. Toinen tyyny odottaa vielä vuoroaan, että saisin palaset ommeltua kasaan. Piti vain tuo ensimmäinen tyyny kiiruhtaa valmiiksi, että ehdin ottaa siitä kuvat vielä kun valoa riitti - jopa iltakymmeneen asti siis, kiitos valoisan kesäillan.

Huomenna on kaivattu vapaapäivä. Parin perättäisen väsyneen aamuvuoron jälkeen on mukavaa, kun saa nukkua pitkään. Illalla olisi pääsypiknik tämän vuoden arkkitehtihaun piirustus- ja suunnittelukokeisiin osallistuneille, sekä tietysti nykyisille arkkariopiskelijoille, jotka jaksavat tulla paikalle. Sinne mäkin ajattelin suunnata, ja ihanaa kun säätiedotus lupaa lämpöä ja aurinkoa - en oo viime aikoina ulkoillut noin osapuilleen ollenkaan.
6 kommenttia:
  1. tää sun blogi on kyllä yks parhaista ehdottomasti, niin monipuolinen ja mielenkiintonen :-) ihailen sun käsien näppäryyttä ja sanoisinko intohimoa tehdä asioita itse mielummin kuin ostaa kaupasta uusia. kumpa voittaisin lotossa niin voisin ostaa ompelukoneen itelleni :-D oot huippu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja sun kommentit on aina ihan supereita, hukutat mun kehuihin ja oon niin iloinen, kun tänne on jäänyt sellaisia lukijoita, jotka aina vaan jaksaa kommentoida! ❤ Kiitos kovasti!

      Poista
  2. spämmään sun kommenttikentän, mutta aattelin tulla ilmottamaan mun uudesta ajatuksesta kertoa kuukauden suosikkien lopussa aina yhdestä blogista ja sait kunnian olla siellä ensimmäisenä :-) käy kurkkaamassa minkälailla sun blogista kerroin ;-) http://aplacewhereichoose.blogspot.fi/2014/06/viides-paiva-kesakuuta.html

    VastaaPoista
  3. Tänne ei pitäis eksyä, jos on valmiiks jo kamala sisustushimo - jälleen kerran se himo ryömiä kauppaan ja hamstrata kaikki mahdollinen pieni ja söpö, mikä vähäänkään herättää inspiraatiota tai mielenkiintoa, alko takoa mun päätä ku pahinki hirviö.

    Noi tyynyt on vaan hienot. ;__; Tein joskus viime syksynä ihan huvikseni vanhasta verhosta pari sellasta pientä tyynyä, tais olla 40x40 cm, Vallilan kangasta sellanen hauska vihreä verho. Kyytiläiseksi tarttu sitten ihanaa syvänruskeaa kangasta, josta ois tulossa sellanen massiivinen ~90x90cm tyyny, jolle voi lötkähtää kun siltä tuntuu. Tulossa senkin takia, ett innostuin ompelemaan siihen mustaa nauhaa koristeeksi ja tota tota.. Se ei ollukaan niin yksinkertasta, ompelukone meni jumiin ja en löytäny sopivia neuloja, ja jotenki se sitten vaan jäi. Nyt ois hyvin aikaa viimeistellä se.

    Kysymys: jääkö sulla ikinä mitään kesken, lojumaan nurkkiin tai kaapin perukoille, pakoon silmiltä? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei! :D No mutta onneksi ne keskeneräiset työt voi aina sitten joskus kaivaa esiin ja jatkaa loppuun asti.

      Ja mun vastaus on että joo, kyllä jää. En vaan onneksi ehdi mainostaa niitä täällä blogissa etukäteen, joten ne jää sitten yleensä vain mun tietoon. :D Mutta aika harvoin niitä jää. Ennemminkin jää joku suurempi kokonaisuus kesken jos pitäisi tehdä enemmän kuin yksi samanlainen juttu. Kuten vaikka talvella kun ajattelin, että teen ensin äidille keittiöessun ja sitten itselleni samanmoisen, niin en ole vieläkään saanut aloitettua sitä omaa kappalettani. Tai kun ajattelin tehdä ainakin kolme samanlaista punottua sanomalehtikoria, niin mulla on edelleen vain kaksi koria, ja nekin poikkeavat toisistaan paljon. Mutta yleensä jos aloitan jonkun ison projektin, suoriudun niistä varmemmin ja nopeammin loppuun asti, kuin joistain pienemmistä jutuista, kuten vaikka äitin housujen lyhennys, kirpparilta ostetun mekon kavennus, villapaidasta purkautuvien kohtien korjaus, ti sitten joku kangas jonka oon hommannut jonkun ompeluidean siivettämänä, mutten koskaan ole saanut aloitettua koko projektia. Tämmöset asiat multa helpoiten jää lojumaan jonnekin vaatehuoneen nurkkaan. :s

      Poista