Kuumasta lämpimään

4 kommenttia:
2807201401 2807201402 2807201403 2807201404 2807201408 2807201405 2807201406

Tuuletin on tällä hetkellä lähes tulkoon elämän edellytys, voisin palvoa sitä. Linnut voivat kakata kahdeksannen kerroksen parvekkeen lasiin. Varjoisat metsäpolut ovat mukavimpia kävellä. Puhdas ja siisti kämppä laukaisee sisustusvimman. Siivoaminen läkähdyshelteillä on kauniisti sanottuna saatanasta. Satunnaisetkin ostoslöydöt voivat keventää kukkaroa. Pinaattikeitto palaa helposti pohjaan. Jatkuva hikoilu saa naaman plopsahtelemaan täyteen finnejä. Kahdeksan työpäivää putkeen on maksimi, mitä ennen aivojen sulamista jaksaa.

Lauleskelin eilen saunasta poistuessa "mä tulen kuumasta lämpimään, sänkyyn liian hikiseen köllimään..." Saatatte tunnistaa biisin. Ei pitäisi valittaa, kun kylmästä valittaa sitten kumminkin kahta kauheammin, mutta no. Täällä Espoon kämpillä lämpömittari todistaa yli kolmenkymmenen asteen sisälämpötilaa, Tampereella oli arviolta ihan yhtä kuuma, mun ilmastoinnittomasta autosta kurkkupurkista en edes halua ajatella. Mikseivät nää lämmöt voineet jakautua tasaisesti koko kesälle, että olisi voinut vaikka koko kesän olla sellaiset mukavat 22-25-asteen kelit, ettei tartteis kokoajan venailla et joo kohta mäki alan sulaa niin kuin steariini. Kissakin on vetelä kuin löysä spaghetti - paitsi silloin kun joku unohtaa ulko-oven auki sekunnin verran liian pitkäksi aikaa, silloin se ampaisee metikköön karkuun kuin ohjus.

Mutta kuuma tai ei, nautin näistä vapaapäivistä. Mulla oli viime viikolla kahdeksan päivän työviikko, ja voin sanoa, että loppumetreillä alkoi väkisinkin hyytyä. Vikan illan jaksoin hymyillen loppuun rehellisesti ihan vaan sillä ilolla, että Roope ilmestyi yllättäen siihen kahvilalle moikkaamaan kaikki armeijatamineet niskassaan (voin vaan kuvitella kuinka kuuma niissä on), kun oli matkalla mun kämpille. Kun on kolme viikkoa inttiä takana, tuntuu että tästä rupeamasta tulee pitkä kuin nälkävuosi, eivätkä ne sellaista formula-vauhtia ohitse vilahtavat yhteiset lomapäivät kovin paljoa helpota. En voi sanoa että kamalasti painaisi ikävä, lähinnä vaan ketuttaa. Nyt mun pitäisi päättää ensi viikonlopusta, että yhteinen viikonloppu Roopen kanssa pääkaupunkiseudulla, vai neljä päivää perheen kanssa saaristossa mökillä, jossa oon ollut mukana viimeksi kolme vuotta sitten. Toisaalta oon todella ihan maisemanvaihdoksen tarpeessa, toisaalta tän seuraavan loman jälkeen Roope on siellä monta viikkoa kiinni, eli ei sitten nähtäisi kuukauteen. Että voi kele tana ttu.

Mutta nyt tunnelman muutos ja kohti lintsiä, ehkä siellä on hauskempi paahtua kuin leivänpaahtimessa kotona!
4 kommenttia:
  1. Uaagh ihania kuvia, upee ulkoasu ja kirjotat mahtavasti! <3 Suomeks sanottuna sait just uuden lukijan.

    Täälläkin lämpömittari huitelee pilvissä ja yyh. Mä tykkään kesästä ja kuumasta ja lämmöstä, mut liika on silti liikaa :D Tsemppiä päätökseen, tollaset on syvältä ku häviää joka tapauksessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaau, kiitos paljon kehuista! <3 Tervetuloa seuraamaan! :>

      Kiitos, loppupeleissä en sitten joutunutkaan tekemään päätöstä itse, kun tän postauksen julkaisun jälkeen kävikin niin, että suunnitelmat lisääntyivät siten, ettei mulle jää aikaa mökkireissuun. Mutta ei se mitään, kerron täällä kyllä syistä myöhemmin. :D

      Poista
  2. Ihana blogi sulla! Ja ihana koti. Oot selvästi oikeel alal :) Liityin sun lukijaks jo nähtyäni kaksi ensimmäistä kuvaasi :D Laadukkaita ja taiteellisia :) Ja tykkään tosi paljon sun itse keksimistä ja tekemistä asioista. Ihania kotijuttuja!

    Mäki haaveilin ja haaveilen edelleen puolitosissani sisutusarkkitehdin opinnoist, mut näyttää silt et sisutamine jää vaan harrastukseks. Haluisin silti viel joskus suunnitella itelleni kodin alusta loppuun asti. Tietysti ammattilaisten avustuksel, mut ihmisel pitää ol haaveit :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos paljon! <3 Ompa hurjan ihania kommentteja tullut viime päivinä, oikein sydäntä lämmittää!

      Eihän arkkitehtuuri alana sinänsä mun sisustuksessa näy eikä siihen liity, jos en sille puolelle erityisesti erikoistu, mutta itsekin tunnen kyllä olevani oikealla alalla. :> Ja sisustaminen on kaikesta huolimatta mukavaa (sillä on arkkitehtuurissakin erityisesti myyvällä puolella merkitystä, että osataan esittää asiakkaalle sisätilasta toivottu vaikutelma), vaikka sitä aika laskelmoidulla budjetilla joutuukin tekemään, ja samalla pitää laskea kämpän neliöitä ettei tule liian täyttä! :D ps. Mä haaveilen siitä, että voisin joskus suunnitella mun oman kotitalon (joku muu voisi hoitaa rakentamisen) ja sitten sisustaa sen. <3

      Poista