Hurlikurli haalareissa

2 kommenttia:
2508201401 2508201402 2508201403
Nopean ryhmäpiirroksen tehtävänanto, rosvopaisti.
2508201404 2508201405

Yöt ovat jo pimeitä nyttemmin. Aurinko ei ehdi nousta, jos joskus vääntäydyn vasta aamuyöllä sänkyyn. Kahdenkymmenen asteen lämpötilat tuntuivat raikkailta, kaikki sen alle on liian viileää, vaikka onkin jotenkin ihana vetää pitkästä aikaa ulos lähtiessä takki niskaan. Olisin halunnut nauttia vielä leppoisasta lämmöstä ja paisteesta pidempään, kaiken sen kuuman jälkeen ja ennen sitä kaikkea kylmää, mutta minkäs teet. Syksyä on vaikea pysäyttää, vaikka kuinka yrittäisi niitata pudonneita lehtiä takaisin oksille. Ja se on saatu tuta, kun taivas ei tunnu muuta tekevän kuin sylkevän vettä taivaalta.

Tänä kesänä edes bikinit eivät kertaakaan päätyneet päälle, talviturkin heittämisestä puhumattakaan. Kesä vain katosi. Niin kauan ja innolla sen saapumisesta ensin haikailtiin, ja sitten vain odotinkin sen loppua. Tai edes jotain hengähdystaukoa. Varsinkin kun tajusin, että kesätöistä pääsee hengähtämään vasta sitten, kun koulu alkaa. Ja nyt se alkaa!

Orientaatioviikko oli samaan tapaan rankka kuin omana fuksivuonna, lähinnä henkisesti siis. Sitä miettii liikaa, antaako itselleen uusille ihmisille ihan huonon kuvan, ja tutorina erityisesti sitä, osaako neuvoa riittävästi ja olla tarpeeksi esimerkillinen. Onneksi porukka vaikutti ihan huipulta, vaikka nimien opettelussa meneekin varmaan koko lukuvuosi. Muokkasin nää kuvat jo aikoja sitten, mutta viikonloppu piti kyllä ottaa ihan vaan rehellistä lepoa, että jaksaa taas paahtaa täydellä teholla. Varsinkin kun sain viimein Roopenkin lomille köhimään yskäänsä, tänään ollaan sitten köhitty kuorossa, kun nappasin itselleni tartunnan. Kieriskelin puoliunessa koko viime yön, näin painajaisia ja kärsin kurkkukivusta. Hehkeetä, koko kesän selvisin ilman mitään sairauksia, hyvä nyt sitten koulun alkaessa aloittaa.

Eilen oli viimeinen virallinen duunipäivä jäätelön parissa, jotenkin huojentavaa. Käytännössä olisin halunnut jatkaa, mutta toisaalta pelkään kasaavani itselleni liikaa työtaakkaa ja polttavani siten kynttilää molemmista päistä. Nyt on hyvä vain päästä takaisin opintojen pariin, aloittaa harrastamaan jotain liikuntaa, viettää aikaa kavereiden kanssa ja tienata elantonsa sillä samalla siivousduunilla kuin tähänkin asti. Niin on hyvä.
2 kommenttia: