Mallimatka Kuopioon

4 kommenttia:
0910201401

Jos mä olin viime kuussa yllättynyt siitä, kun mut kutsuttiin tän blogin kautta sinne Visual Inspiration -tapahtumaan & talk-showhun, niin se jää kyllä kakkoseksi, kun vertaa siihen, miten tää tapaus mut yllätti. Syyskuun viimeisenä sunnuntai-iltana sain meilin, jossa eräs korumuotoilija kysyi mua malliksi kokoelmalleen nimeltä TUNNE. Eli sen kokoelman sormusten nimien mukaisia tunnetiloja esittäväksi malliksi... – siis oikeesti, minä?!

Mun piti käyttää se sunnuntai-ilta englannin sanojen lukemiseen, mutta hellurei ja hellät tunteet, toi viesti sai koko keskittymiskyvyn heittämään ihan häränpyllyä. Heti kun siitä ihmetyksestäni viimein toivuin, soitin meilin lähettäneelle tytölle nimeltä Susanna, ja kun soittoon vastasi luotettavan ja mukavan kuuloinen ihminen, uskalsin vastata ehdotukseen myöntävästi. Koska miksipä ei!

0910201402 0910201403 0910201404

Kiireinen aikataulu heitti kuvauspäivän jo heti seuraavan viikon perjantaille, eli tuonne noin viikko takaperin. Mainitsin instagramissa matkanneeni Kuopioon, ja tämä oli se reissun syy. Sain mun veljen matkaseuraksi, mikä oli tosi mukavaa, koska pelkkä Tampere-Kuopio -menomatkakin oli jo pitkä, kun sitä aikaisin aamulla sankassa sumussa tuntikaupalla eteni, pimeästä Kuopio-Espoo -paluumatkasta paluusta puhumattakaan. Yksin ei ole niin mukava matkustaa, ja tuttu matkaseura toi muutenkin turvaa ja rohkeutta koko päivään.

Koko reissu ja studiokuvausmeininki oli mulle uusi mielenkiintoinen kokemus, oli hauskaa olla jonkun muun kuvattavana jotain tiettyä tarkoitusta varten. Päivä sujui tosi hyvin ja kaikki tunnetilat saatiin taltioitua, mutta kyllä niitä haasteitakin riitti. Vaikeinta oli taistella aikaa vastaan, kun kuvattavana oli kymmenen eri sormusta erilaisine tunnetiloineen, mutta vain vajaa kahdeksan tuntia studioaikaa käytössä. Ja osa niistä tunnetiloista oli lähestulkoon vaikeita. Siihen päälle mä oon kumminkin mallina ihan amatööri ja kuvaajalla on käytössä itsellensä vieras kamera. Puhumattakaan siitä kun illalla alkoi jo väsymys painaa, ja sivusilmällä näki miten veli veteli hirsiä tuoleista kokoamallaan pedillä. Mun sen sijaan piti pysyä hereillä vielä ajomatkatkin – onneksi en juo kahvia säännöllisesti arkisin, että tällaisina erityistapauksina siitä sitten todella saa irti tehoja.


Alla olevien Kuopio-kuvien joukossa on myös muutama ”blooper”, eli sellaisia kuvia, joissa on kirjaimellisesti tunteet pielessä – ei siis lähellekään sitä suuntaa, mitä kyseiselle sormukselle oikein haettiin. Niistä on mun mielestä vaikea kuvitella, että joku tosiaan halusi mut kokoelmalleen malliksi ja että oikeasti saatiin vieläpä käyttökelpoisia kuvia aikaiseksi, haha!

0910201405 0910201407 0910201406 0910201408 0910201409 0910201411 0910201410

Studiokuvat © Susanna Yläranta

Lopulliset, niitä oikeita tunteita kuvaavat ja itse näiden kuvaajan ja sormusten muotoilijan valitsemat & viimeistelevät kuvat tulevat julkaisukelpoiseksi varmaankin jossain vaiheessa tänä syksynä. Pääasiassa kuvat ovat Susannan portfoliota varten, tai jos hänellä on näyttely niin ehkä sellaiseen esittelyyn, ja toki muotoilijan omille sivuille. Sekä tänne.

Niin hektinen ja aikataulutettu päivä kuitenkin oli, ettei Kuopioon ehditty tutustua oikeastaan ollenkaan. Automatkoilla oli lukemattomia hetkiä, kun teki mieli jäädä kuvaamaan maisemia, mutta ei vain voinut pysähtyä. Ensivaikutelmana Kuopio oli kuitenkin mun mielestä kaunis kaupunki, varsinkin niin aurinkoisessa säässä, värikkäässä ruskaverhossa, järvien ympäröimänä. Kyllä mä siellä voisin vierailla joskus uudestaan, vaikka se sijaitseekin ihan skutsissa. (Kotimaan sisäisestä reppureissailusta salaa haaveillessa...)
4 kommenttia:
  1. Sullahan alkaa näitä bisneksiä olemaan ihan urakalla, wau !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha nojaa, tosin en mä tästä rahapalkkaa saanu. :D Mut kokemus oli sitäkin siistimpi! :>

      Poista
  2. Haha eikä tuntuu nii hassulta että tääki paikka on jollekki nii vieras ja tuntematon :D Tai siis ku ite on asunu Kuopiossa koko ikänsä eikä enää aattele et ne jokapäiväiset koulumatkan varrella olevat Saaristokadun maisemat ois mitenkään erikoisia ni hassua että ulkopuolinen näkee kaiken niin erilailla! Mutta onhan tää tosi kaunis kaupunki, ei siinä, itelle vaan niin arkinen jo :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näinhän se menee. :D Mulle pohjoisen ja erityisesti itäisemmät kaupungit ovat tosi vieraita, kun oon koko elämäni asunut lähinnä pääkaupunkiseudulla / Etelä-Suomessa, tätä Tampere-vaihetta nyt lukuunottamatta. :) Uskon kyllä että Kuopio on sulle jo hyvinkin tuttu ja arkinen, kun kyseessä ei kumminkaan oo mikään kovin suuri kaupunki! Varsinki jos on koko ikänsä siellä asunut, mulle ainakin saattaisi käydä nurkat jossain vaiheessa vähän turhan ahtaiksi. :D

      Poista