SLIDER

Elävää mallia

31. tammikuuta 2014

Tää on nyt aika opiskelupainotteista läpinää, mutta muuta ei nyt oikein mahdu päähän. En oikein ehdi iltaisin koneen ääreen, kun koulutyöt vievät suurimman osan päivästä. Luennot ei rassaa, tai mitä nyt aamuherätykset tuottaa haastetta, kuten myös siellä luennoilla hereillä pysyminen. Mä oon jopa aikataulussa kaiken kanssa, tulee tehtyä pitkiä päiviä niin ettei illalla jaksa enää kuin syödä, möllöttää ja painua petiin.

Vietin koulussa tänään 12 tuntia, eilen 8 tuntia, tiistaina 9 tuntia, maanantaina ihmeellisen lyhyet viisi tuntia. Huomisen aikatauluista ei ole hajuakaan, vaikka olisikin mukava päästä lähtemään Espooseen vielä valoisan aikaan.

Näistä kuvista osa on esiintynyt jo aikaisemmin instagramissa (@juuhachi) ja facebookissa, mutta tungin joukkoon muutaman uudenkin.

arkkitehtuuri opiskelu taide blogi
Kipsipään hiilipiirtelyä parin viikon takaa.
arkkitehtuuri opiskelu taide blogi
Väsynyt opiskelija, lumimaisemia sekä yksi kuvaräpsäys Sara Hildenin taidemuseosta Ellen Gallangerin AxMe -näyttelystä, johon käytiin tutustumassa taideryhmän kanssa.
arkkitehtuuri opiskelu taide blogi
Uusi koulureppu ja penaali, 2h+k -ravintolan herkullinen pippuripihvi, yhdyskuntasuunnittelun (=yhärin) viikkotehtävän alustavia laskutoimituksia...
arkkitehtuuri opiskelu taide blogi
Yhärin tehtävän jatkoa (neljän eri tontin pienoismallipahviluonnokset), lettuhimotus ja myöhäinen aamuherätys.
arkkitehtuuri opiskelu taide blogi
Teki mieli murotaikinaa, jonka jämistä tein vähän keksejä, pitkästä aikaa rajauskynällä vähän silmämeikkiä, yhärin työn pahviluonnoksen edistymistä.
arkkitehtuuri opiskelu taide blogi
Edelleen samaa yhärin tehtävää, puupaja tunnelmia, pölyä ihan joka paikassa, sekä joku poikien viritelmä mun työpöydän vieressä.

Tän päivän (lue: eilisen) elävän mallin hiilipiirtelyä.

Tää kevät on työmäärältään vähän eri luokkaa kuin syksy, mutta toisaalta se on mulle parempi: ei oo liikaa vapaata aikaa, joten jäljelle jäävä aika tulee käytettyä tehokkaammin. Syksyllä oli liian monia päiviä, joina olisi ollut aikaa vaikka mihin, muttei silti saanut mitään aikaiseksi. Tänään oli viikon pahin pala, aamukasista puoleenpäivään pelkkää ruotsia. Mä en oo puhunut tai käyttänyt ruotsin kieltä ainakaan kahteen vuoteen, ja se tuntuu kadonneen mun päästä kokonaan. Valvoin viime yönä myöhään ruotsin sähköposti-kirjoitelman ja pohjapiirros-esitelmän kanssa, heräsin aamulla yllättävän virkeänä, painuin kouluun ja tajusin vasta luokan oven edessä, että olin tunnin myöhässä. Hups.

Vaikka muiden kurssien luennoilla läsnäolojen suhteen ei oltaisi tarkkoja, ruotsissa se on tärkeää, ja paikalla paranee olla 80% kaikista luennoista, tai putoaa pois. Mulla kävi kuitenkin tuuri, kun satuin paikalle juuri samalla hetkellä, kuin nimilistan mukaan olisi ollut mun vuoro pitää esitelmä, eikä poissaolomerkintää näin ollen tainnut tulla.

Mulla on kaksi asiaa mietinnän alla: hakeako tutoriksi ensi vuodelle, ja mennäkkö mukaan yhdyskuntasuunnittelun kurssin opintomatkalle Wieniin.

Tutoriksi hakua mulla hidastaa vaan oma laiskuus ja sen turha ennakointi. Että jos mulla oliskin ensi syksynä tärkeämpää menoa kuin bilettää uusien fuksien kanssa. Tuskin. Ja kyllähän tuo kiinnostaisi, varsinkin kun lukiossa se, etten hakenut tutoriksi, harmitti mua jälkeenpäin aika paljon.

Tuo Wienin-reissukin kiinnostaa, erityisesti kun opintomatkoilla näkee yleensä paikkoja, joihin ei tavallisilla lomamatkoilla tule eksyttyä, ja koska en oo Itävallassa koskaan aikaisemmin käynyt. Tässä mua mietityttää eniten matkan kulut - mitään tukia ei kesäkuukausina tule ja vuokrat pitäisi kuitenkin jotenkin maksaa, eivätkä kesätyötkään ole vielä mikään selvyys. Ja toisaalta jos olisi rahoja reissuun, käyttäisikö ne mielummin johonkin muuhun matkakohteeseen kuin koulureissuun? En osaa päättää, ja johonkin tulokseen pitäisi päästä ihan lähiaikoina, ennen kuin lentohinnat alkaa nousta jyrkännettä ylöspäin.

Mä odotan viikonloppua niin hirveän kovasti. Ja sitä että olis aikaa tehdä jotain muutakin kuin koulutehtäviä. Onko kellään muulla työntäyteistä arkea?

Seitsemäntoista aihetta iloon

26. tammikuuta 2014

Mulle on niin luontaista muhia täällä läpi kaikkea mistä en tykkää, osaa, jaksa tai siedä, että ajattelin olevan hyvää vaihtelua keskittyä välillä vain elämän positiivisempaan puoleen. Mistä tulee se tarve valittaa kaikista pienistäkin epäkohdista ja kiinnittää niihin turhan paljon huomiota, kun kuitenkin oikeastaan tunnen itseni aika onnelliseksi ja elämänikin mukavaksi? Kirjoittelin tän viikon varrella muistiin niitä pieniä asioita, jotka toivat hyvää mieltä mun päiviin ja iloa elämään.

mokkapalat blogi neulottu pipo palmikkoneule blogi

Kirkkaat aamut. Mä en ole aamuihminen, mutta kun pilkottaa aurinko ja on kirkas taivas, mun päivä lähtee virkeästi käyntiin.

Valmista ruokaa pakastimessa/jääkaapissa. Kun asuu yksin ja tulee väsyneenä pitkän päivän jälkeen kotiin, on ihanaa kun voi vain tunkea etukäteen valmiiksi tekemänsä ruoka-annoksen mikroon, ja taltuttaa sillä sen huutavan nälkä. Mua ei haittaa jos iltaruuissa ei ole paljoa vaihtelua (makaronilaatikko ja porkkanasosekeitto ovat niin helppoja), kun koulun lounaat ovat kuitenkin joka päivä erilaiset.

Koulureppu. Ihanan näköinen ja riittävän tilava, olematta kuitenkaan mikään ihan jumbo. Jospa nyt ei enää tarvitsisi kärsiä niin kipeistä hartioista, joita yhdellä olalla kannettavat laukut tuottaa, eikä valinnanvaikeuksista mukana kannettavan tavaran suhteen, jollaisia sen pienen nahkareppuni tilavuusongelmat aiheuttivat.

Äidin kehut. Kauniista sanoista tulee aina hyvä mieli, mutta jotenkin ne piristävät vielä tavallista enemmän, jos sattuvat tulemaan äidin suusta. Ihan vaikka olisikin jotain pientä, kuten vaikka "ajatpa sä hyvin" tai "ompa kiva paita".

neulottu pipo palmikkoneule blogi arkkitehtuuri arkkitehtiopiskelija blogi

Mokkapalat. Tällä viikolla oli iski hurja makeanhimo aina välillä nurkan takaa, ja pellillinen mokkapaloja piti sen hallinnassa koko viikon ajan, ja esti mua tekemästä turhia ostoksia.

Criminal minds. Mun lempparisarja, jonka uusintoja tulee arkisin joka päivä sellaiseen aikaan, että ehdin katsomaan. Ja lauantaiyönä kaikki samat jatkot putkena, jos joku jäi välistä.

Villasukat. Tädin neulomat, lämpimät ja täydellisesti sopivat villasukat, jotka voi vetää jalkaan aina kun tarve vaatii. Ja se tarve on aika usein.

Pakkaslumen kuorruttamat puut. Ne luo sellaisen satumaatunnelman, että voisi melkein kuvitella itsensä joksikin Disney-prinsessaksi.

Kosteusvoide. Mulla ei ole aikoihin ollut mitään tommosta, mutta äiti osti mulle sellaisen kun vastapalvelukseksi korjasin kylppärin maton repsottaneen sauman. Pakkasen runtelema iho kiittää.

arkkitehtuuri arkkitehtiopiskelija blogi arkkitehtuuri arkkitehtiopiskelija blogi

Ryhmätyöt. Ei pidä kantaa yksin koko vastuuta eikä voi lykätä työtä loputtomiin, kun se on enemmän kuin yhden henkilön kontolla. Ja työskentely on mukavaa, kun ryhmään kuuluu hyviä tyyppejä hienoine ideoineen.

Kuivashampoo. Likaisten tai likaiselta näyttävien hiusten pelastus etenkin kiireisinä, väsyneinä aamuina, kun ei ole aikaa kunnon pesulle.

Pienet hauskat asiat. Kuten että huomaa jotain uutta tai törmää johonkin mielenkiintoiseen. Kuten vaikka hattivattien ilmapuntari piirrustussalien hyllyllä tai piparkakkutaloissa asuvat marsut Särkänniemessä.

Se kun saa jotain valmiiksi. Mulla on laiskuuksissani tapana lykätä kaikkea, mutta ai että on ihana fiilis saada asioita valmiiksi. Liittyi se sitten vaikka ruuanlaittoon, siivoamiseen, koulutehtäviin tai käsityöjuttuihin.

arkkitehtuuri arkkitehtiopiskelija blogi

Vuodesohva. Sille oli ihana kellahtaa torstai-iltana nukkumaan pienet päiväunet ja perjantaiaamuna parin tunnin jatkot yöunille, kun selvisi, että koulu alkaakin vasta myöhemmin päivällä.

Kommentit blogissa. Tuntuu hyvältä nähdä vaivaa postauksiin ja blogiinsa, kun saa vastakaikua lukijoilta. Ne voivat piristää ikävinä hetkinä, tai saada aamun alkamaan erityisen hyvällä fiiliksellä.

Perhe. Tää viikko poikkesi tavallisista, iskä oli reissussa ja äiti ja pikkuveljet tulivatkin mun luo kyläilemään. Oli eka kerta pojille mun opiskelijaboxissa, käytiin keskustassa 2h+k -nimisessä ravintolassa syömässä ja mahduttiin kaikki neljä nukkumaan mun kotiin, vaikka Lauri nukkuikin lattialla, kun ei suostunut nukkumaan Henrin vieressä vuodesohvalla, haha.

Syli. Pitkän viikon jälkeen läheisyys ja itsensä kaivatuksi ja rakastetuksi tunteminen tekee oman rakkaan tapaamisesta koko viikon kohokohdan, vaikka mitä muuta ihanaa olisi siihen mennessä tapahtunut.

---

Tällä hetkellä tekisi kovasti mieli valittaa yhdestä tai kahdesta asiasta, mutta ei huvita antaa niiden nyt pilata näitä kaikkia positiivia puolia. :) Mitkä asiat ovat tuoneet teidän viikkoonne iloa?

DIY - Patakinnas

24. tammikuuta 2014

Tämä vilahti jo nopeasti silloin joulukalenterin 23. luukun videolla, mutta en erillistä postausta tästä silloin tehnyt. Kyseessä on patakinnas, jonka tein iskälle joululahjaksi ensi kesän grillailuja ajatellen, kun vanha lehmäkuosinen patakinnas on jo parhaat päivänsä nähnyt. En seurannut tätä tehdessä mitään valmiita ohjeita, vaan improvisoin, joten laitan tähän selostuksia eri vaiheissa siinä määrin miten kykenen.

Tein tästä patakintaasta sellaisen, että se sopii kumpaan tahansa käteen yhtä hyvin. Käytännössä se meinaa sitä, että "peukalon paikka" on riittävän suuri ja tarpeeksi keskellä, jotta hansikas sopii kumpaankin käteen.

Kokoajan tätä tehdessä piti muistaa, että kinnas tulee olla iskän käteen sopiva, eikä se, että se on mulle aika valtava, haittaa ollenkaan. Ja tän paksuuteen verratessa kalpenee moni tavallinen patakinnas, kun tein siitä todella paksun, etteivät näpit varmasti palaisi.

patakinnas ompelu-ohje diy

Leikkasin kuvan mukaiset palat kankaasta. Jälkeenpäin ajatellen olisin mielelläni tehnyt sisäpuolen jostain tavallisesta kankaasta, sillä tuntui turhalta kuviokankaan tuhlaamiselta tehdä sisäpuoli samasta kankaasta. Mulla ei kuitenkaan ollut valinnanvaraa, joten anti mennä.

patakinnas ompelu-ohje diy patakinnas ompelu-ohje diy

Aloitin peukalosta. Leikkasin kaavan mukaiset neljä palaa kangasta, jotka ompelin kahdeksi kappaleeksi ompelemalla pareittain oikeat puolet vastakkain & kääntäen sitten oikein päin. Neuloin pumpulitäytteen lisäksi ruskealla langalla kaistaleen neulosta ns. kovikkeeksi, ja tungin sen peukalokappaleista siihen, josta tulisi tarttumapuoli.

patakinnas ompelu-ohje diy patakinnas ompelu-ohje diy

Tungin täytteet kummankin peukalokappaleen sisään, ja neuloin alareunat umpeen. Sitten ompelin kappaleet yhteen oikealta puolelta, sillä kääntäminen olisi näin paksujen ja tönäköiden kappaleiden kanssa ollut liian ongelmallista. Olisi varmaan kannattanut alusta asti tehdä vähän eri tavalla, mutta ihan hyvin tämänkin toimi.

patakinnas ompelu-ohje diy patakinnas ompelu-ohje diy

Tämän jälkeen otin kaavan mukaan leikatut "käsikappaleet" (x4), joista laitoin kaksi oikeat puolet vastakkain, nuppineuloilla yhteen, mittasin peukalolle suunnilleen sopivan kohdan, ja leikkasin yhteen neulatut kappaleet kahtia. Ompelin kappaleet reunoistaan kiinni, jättäen alareunoihin tilaa täytteiden laitolle. Ensin täytin yläkappaleen pumpulilla ja "kovikeneuloksella", joka myöhemmin tulisi olemaan sormien peukalon vastainen tarttumapuoli.

patakinnas ompelu-ohje diy patakinnas ompelu-ohje diy patakinnas ompelu-ohje diy

Sen jälkeen ompelin sen ensin umpeen ja sen jälkeen kiinni peukalokappaleen toiseen reunaan niin, että kovikepuolet tulivat vastakkain. Sen jälkeen täytin alakappaleen ja ompelin sen kiinni peukalo-&yläkappaleeseen, varoen ompelemasta vahingossa peukaloaukkoa umpeen.

patakinnas ompelu-ohje diy patakinnas ompelu-ohje diy

Kun toinen puoli kintaasta oli käytännössä jo valmis, ompelin käden selkämys puolen kappaleet oikeat puolet vastakkain yhteen, käänsin oikein päin ja täytin tasaisesti, mutta hiukan ohuemmin pumpulilla. Sen jälkeen ompelin selkämyskappaleen peukalopuoleen kiinni oikeat puolet vastakkain, eli niin, että peukalo jäi sisäpuolelle. Sen jälkeen käänsin kintaan oikein päin, siistin alareunan ja lisäsin siihen samalla ripustuslenkin.

patakinnas ompelu-ohje diy

Ei mikään kaikkein selkein prosessi ja on kohtia, jotka olisin jälkeenpäin ajatellen tehnyt eri tavalla, mutta onneksi tämä ajaa asiansa hyvin tällaisenaan: on sopivan muhkea, paksu ja käyttäjänsä käteen sopiva. :)

Kuvapostaus

23. tammikuuta 2014

Tässä on ensimmäiset kuvat aiheista, joita pyysin ehdottamaan tässä postauksessa. Pyrin toteuttamaan mahdollisimman monet, mutta tarpeen mukaan muokkaan hiukan kuvan aihetta, jos ehdotettu aihe ei ihan ole mahdollinen, kuten esimerkiksi "seuraava junamatka" on tässä "viimeisin junamatka". Lisää aiheita saa toki ehdottaa, jos sattuu jotain mieleen. :)

NÄKYMÄ IKKUNASTA

HIUKSET

KOULU

LUKUJÄRJESTYS

VIIMEISIN JUNAMATKA

SE ASIA MINUSSA, JOSTA PIDÄN

LEMMIKKI

TIE JOTA KULJEN

HEIJASTUKSET


Mahtaisivat näiden kuvien maisemat olla aika erilaiset, jos olisinkin toteuttanut tämän kesällä.

www.helmihytti.fi

21. tammikuuta 2014



Kuten osoitepalkista saattaa huomata, muutokset ovat edenneet siihen vaiheeseen, että sain viimein tehtyä blogille uuden osoitteen ja pienen varpusen kokonaan pois kuvioista: tästä eteenpäin blogin osoite on www.helmihytti.fi. Vanhakin osoite toimii, se on vain määritelty ohjaamaan liikenne suoraan tuohon uuteen osoitteeseen - muutos ei siis vaadi teiltä mitään toimenpiteitä. Myös blogin facebook-sivun osoite muuttui, ja on nykyään www.facebook.com/helmihyttiblog.

Myös banneri vaihtui, ja vaikka muita muutoksia ja hienosäätöjä aattelin vielä ulkoasuun tehdä, niin tuo saa kyllä pysyä tuollaisenaan pidemmän aikaa. Toivottavasti toimii kaikilla, siinä olisi ideana vuorotellen vaihtuilla sellainen neljän kuvan combo. Mitä tykkätte? Kuvat on itse ottamiani, mutta toteutuksesta kiitokset menevät Bambille. :)

Yllä muutama kylmä kuva viikonlopulta, johon kuului muun muassa mun ensimmäinen junamatkani Tampereelta Helsinkiin, löhöilyä, neulomista, taivaallista ruokaa ja hyvää seuraa. Ja hiuksiakin tuli vähän lyhennettyä, ja siitä huomaa aika hyvin että on aika pitkät hiukset, kun voi leikkauttaa latvoista yli kymmenen senttiä, eikä eroa meinaa huomata. Muita aiheita sitten myöhemmin tällä viikolla, nyt on pakko painua nukkumaan tai ei tuu koko tiistaista yhtään mitään...

Vaihtolämpöinen

19. tammikuuta 2014

arkkitehtuuri opiskelijaelämä blogi arkkitehtuuri opiskelijaelämä blogi arkkitehtuuri opiskelijaelämä blogi

Mä oon aika herkkä lämpötilojen vaihtelulle. Kun on kylmä, tärisen kuin horkassa, kun on kuuma, hikoilen kuin pieni sika. Herään aamulla ja palelen, vedän kunnon vaatekerrostot päälle vaikka tiedän, että niissä tulee sitten kouluun ripeästi lyllertäessä kuuma. Illalla koulusta kotiin tullessa tulee ensin kuuma, riisun ylimääräiset kuteet pois, sitten viileä, puen lisää vaatetta päälle, sitten juon teetä ja äkkiä onkin taas kuuma ja joudun poistamaan kerroksia, kun se tee lämmittää koko kropan alta aikayksikön. Se on sellaista säätämistä.

Mun ääreisverenkiertokin on ihan höhlä. Sormet ja varpaat vielä sietää, ja näissä pakkasissa ne jäätyy muutenkin helposti vähän jokaisella. Mutta kun korvatkin "jäätyy" jo vain kesällä pyörää ajaessa, tai saleissa ryhmäliikuntatunneilla pelkän liikkumisen aiheuttavan ilmavirran vuoksi. Ja kun korvat jäätyy, olo lähentelee jotain sellaista oksetuksen ja päänsäryn välimuotoa. Eilen mulla jäätyi korvat joksikin aikaa suihkun jälkeen sisäilman viileydestä (joka saattoi olla 17 astetta mun huoneessa). Meni nopeasti ohi, mutta ei se koskaan mukavalta tunnu.

Ihmettelen, miten silloin vain vuosi tai pari nuorempanakin vielä kulki talvella tennareissa, miten mä silloin kykenin siihen. En kai muistaakseni sentään silloinkaan muista talvivermeistä tinkinyt, niinkuin useilla tyylisyiden takia oli tapana. Jos ei järki niin lienee ainakin se mukavuudenhalu riittävästi jossain aivojen takanurkassa huutanut.

Mä en vaan käsitä, miten jotkut pärjää kylmissä säissä niin vähissä vaatteissa, ottamaan vaikka jotain asukuvia takki auki, kun pakkasta on melkeen parikytä astetta... Sinänsä kadehdittavaa, kun mulla meni jopa mun paksupohjasilla karvavuorisilla bootseilla baltiarallaa kilometrin matkan stadissa kävellessä oikeasta jalasta tunto. Helsingin merellisessä pakkasessa on kyllä ihan oma vivahteensa, koska Tampereella on ollut suuremmat pakkaslukemat, muttei vielä kertaakaan ollut mikään paikka jäätynyt tuolla tavalla. 

Alimmassa kuvassa näkyy mun löydöt Fidasta, isoja villapaitoja ja pompulalankahuivi. Mietin josko pitäisin sen huivin tuollaisenaan, vai purkaisinko ja neuloisin samasta langasta pari tyynynpäällistä. Sitä ylemmässä kuvassa on yksi koulutehtävä, jossa piti toteuttaa vapaavalintaisella tekniikalla mielenmaisema jostain paikasta, joka on itselle jotenkin merkityksellinen. Mä luonnostelin muutaman aika tunnusmerkillisen kuvan kauniista renessanssikaupunki Firenzestä, jossa käytiin silloin kesän interraililla - se kun oli mun ja Roopen mielestä varmaan koko reissun siistein paikka. Jos teidän pitäisi valita joku yksi itsellenne merkityksellinen paikka, mikä/missä se olisi?

Itsekuri koetuksella

16. tammikuuta 2014

Tiiättekö sitä fiilistä, kun joudutte tekemään kaikkenne, ettette ostaisi kaupasta hetken mielijohteesta jotain turhaa, tai ettette klikkailisi nettikaupoista ostoskoreihin kaikkea mitä ei oikeasti tarvitsisi? Mä tiedän, todellakin.

On vaikea yrittää olla vastuullinen ja tarkka raha-asioistaan, ja taistella samalla sitä huoletonta materialistipuolaan vastaan, joka alkaa aina ajoin huutamaan täyttä kurkkua sun sisällä SIIS SUN ON IHAN PAKKO SAADA TOI, IHAN PAKKO!! Se on sellaista kausittaista, joskus ei ole mitään ongelmaa olla ostamatta mitään. Mutta aina joskus se iskee ja vaikeinta on, jos se tapahtuu kaikkein riskialtteimpena aikoina, kuten ylhäisessä yksinäisyydessä, kesken aamuyöhön venyneen koneella lorvimisen, tai silloin kun olisi jotain tärkeämpääkin tekemistä kuin surffata nettikaupoissa.

Vielä vaikeammaksi asian tekee se, että nykyään kaikkien vaatteiden ja kenkien rinnalle on tullut kaikki omaan kotiin liittyvät materialistiset tarpeet. Koita siinä sitten priorisoida senkin suhteen, että kumman sitä nyt oikein ostaisi, suihkuverhot vai superihanan villapaidan vai sushi-illallinen vai ei mitään. Mä en ole parin alkusyksyn kirpparilöydön jälkeen tainnut käyttää ollenkaan rahaa vaatteisiin. Sen sijaan IKEA ja satunnaiset askartelutarvikkeet ovat imeneet sitäkin enemmän, ja mulla on tälläkin hetkellä pari asiaa jotka pitäisi hommata heti kun mahdollista.

Jos unohdetaan mun himoitsema saumuri, tässä olis muutamia heti sen jälkeen seuraavia kuolauksen kohteita.

inspiraatiokollaasi vaatteet blogi
Harmaasininen villapaita (sheinside)  Kukkakengät (kandeeshop)  Aku Ankka -paita (sheinside) 
Vihreä villapaita (sheinside)  Harmaa neuletakki (romwe)  Kangaskassi (kandeeshop) 
Porotoppi (kandeeshop)  Vaalea kuviollinen villapaita (romwe)  Kissatoppi (h&m)

Näistä eniten mä himoitsin tuota harmaata palmikkoneuleista villapaitaa, jossa on nuo siniset hihat. Hinnan takia arvoin joopaseipäs välillä vuorokauden verran, ja kun viimein pääsin lopputulokseen sittenkin ostaa mokoman, sivu toitotti loppuunmyytyä. Kyllä ketutti.

Jotain näistä voisi kokeilla toteuttaa itsekin, kankaanpainanta on vain vähän haastavaa ilman silitysrautaa, pitäisi kuljetella työt mukana Espooseen. Onneksi vaatelöytöjä voi tehdä kirppareiltakin, löysin nimittäin juuri Fidan lähetystorilta kolme ihanaa isoa villapaitaa halvemmalla, kuin mitä yksi uusi yksinkertainen villapaita maksaisi vaikkapa ginassa tai h&m:llä.

Laitoin nuo linkit sitä varten, jos jotakuta kiinnostaa, mistä tuollaiset löytää. (Eivät ole mainoslinkkejä.)

DIY - Keittiöessu

14. tammikuuta 2014

Kaikki jotka katsoivat joulukalenterin 23. luukun videon, jolla esittelin läheisilleni tehtyjä ja ostettuja joululahjoja ennenkuin sulloin ne lahjapapereiden syövereihin, ovat jo nähneet tämän essun vilaukselta. Tein sen äidille joululahjaksi, samalla kaavalla jolla mummi teki sellaisen joskus vuonna 2002, kun äiti odotti maha pystyssä mun nuorempaa pikkuveljeä. Sama malli ollaan kumpikin todettu sopivaksi myös ilman mitään raskausmahaa, joten ajattelin tehdä samanmoisen myös itselleni sellaisesta söpöstä norsukankaasta, jahka vain ehdin.

Tässä kuitenkin vähän vaiheita tuon essun ompelusta.

diy essu keittiöessu ompelu-ohje

Tuossa kaavat ja mitat joiden mukaan leikkasin kankaat. Mittoihin tietenkin lisätään saumavarat (2cm) joka suuntaan, paitsi suikaleissa vain pituussuunnassa. Suikaleen leveys on 8cm, koska taitoin ne lopulta 2cm levyiseksi. Noiden kaulan ja selkämykseen solmittavien nauhojen pituudet on merkattu samoiksi kuin itselleni sopisi, mutta niitä voi säätää helposti omiin mittoihinsa sopiviksi, samoin kuin essun kokoa: jos tuntuu liian lyhyeltä, niin senkun vain lisää siihen korkeussuunnassa pituutta.

diy essu keittiöessu ompelu-ohje diy essu keittiöessu ompelu-ohje

Saumoihin kaksinkertaiset taitokset, itse ompelin niihin kaksi saumaa, yhen taitoksen kumpaankin reunaan, jotta jälki olisi mahdollisimman siisti.

diy essu keittiöessu ompelu-ohje

"Kädenteiden" kaariin tein muutamat leikkaukset, jotta saumojen taitokset sai tehtyä siististi.

diy essu keittiöessu ompelu-ohje

Tässä näkyy miten taitoin nauhat; ensin reunat sisäänpäin keskelle ja sitten taas reunat yhteen. Ja ompelu kummastakin reunasta, jotta nauhasta tulisi sileä ja siisti.

diy essu keittiöessu ompelu-ohje

Tukevat ompeleet, jotta nauhat eivät lähtisi heti nykimällä irti.

diy essu keittiöessu ompelu-ohje

Ja tadaa, tällainen oli lopputulos, kun sen pukee ylleen. :) Näyttää ehkä vähän hölmöltä tuon ison villapaidan kanssa, mutta tuo malli on oikeasti tosi söpö (ja näyttää tältä ison mahan kanssa). Tämä oli aika nopea tehdä, kun leikkaukset ja ompelut olivat lähinnä vain suoraa. Ja varsinkin kun kangas oli vaihteeksi sellaista, jota oli helppo ommella.
© Helmihytti • Theme by Maira G.