SLIDER

ROADTRIP - Manner-Euroopan pohjoisin piste

Tältä päivältä tuli tähän nyt 45 kuvaa, vaikka kuinka yritin karsia! Sori vaan. :D Toki tekstiäkin on paljon, mutta näitä kuvia tuli tosi paljon erityisesti siksi, että mulla oli alkuun hyvin suuri tarve saada KAIKKI ikuistettua, vaikka sitten ihan auton ikkunan läpi, kun ei vielä tiennyt varmasti, missä määrin maisemat tulisivat muuttumaan. Mutta ehkäpä voitte näitä katsellessa lähestulkoon kuvitella itsenne näihin tunnelmiin ja ihan sinne auton etupenkille istumaan! Toivottavasti joukkoon ei tullut kauheasti kirjoitusvirheitä, kun tästä tosiaan tuli niin pitkä että mulla meni taas aamuyöhön asti tätä valmistellessa...


26.6.2015    –    Ivalosta Nordkappiin
"Lumihuippuja, sumua, tunneleita ja poroja"



Heräiltiin aamulla kymmenen maissa ja alettiin pikkuhiljaa valmistautua lähtöön. Pakattiin kamat autoon, olin oma-alotteinen makuupussin kanssa mutta kuulema meni väärin, ei saisi rullata vaan pitää survoa... Hah. Käytiin tankkaamassa auto ja ostamassa kukkakaupasta pari Suomen kesäsään kestävää kukkaa, jotka vietiin ensin Ivalon hautausmaalle ja sitten Inarin. Jälkimmäisen luona hyvästeltiin Roopen ukki, ja kello oli lähes kolme kun lähdettiin viimein kunnolla suuntaamaan kohti Norjaa. Siihen ei oikeastaan mennyt edes kovin kauaa, vaan suunnilleen tunti, kun oltiinkin jo Norjan puolella! Se melkeinpä yllätti meidät, kun oltiin ihan että hetkonen, tossa oli joku tullikohta, ai kappas tää on tää joki joka menee sitä rajaa myöten, ja nonni nyt ohitettiin Norge-kyltti.

Tienviittoihin oli merkitty jonkin verran myös Suomeksi paikannimiä (tyyliin Norjan ja saamen lisäksi), se oli jotenkin yllättävää. Viiden aikoihin pysähdyttiin keittämään vettä nuudeleille, oli kyllä tosi mautonta... Alettiin kumminkin saada jo jotain käsitystä Norjan hintatasosta tankkaamisen myötä, joten ihan onni että tuli otettua niitä omia ruokia mukaan.

Jossain kohtaa meidän konepeltiin syöksähti ja kopsahti pikkulintu niin että höyhenet vaan pöllysivät. :( Aikamoisia kamikazeja nekin, hyvä ettei enemmänkin joutunut väistelemään.



Jonkun paikan nimi oli muuten Ryssämarkka, jäi mieleen! Ja jossain keskellä-lähestulkoon-ei-mitään me nähtiin lapsi kulkemassa treenikassin näköistä veskaa ollaan kantaen, ja siinä sitten äimistellen vähän vitsailtiin, että jannu oli varmaan funtsinut että "treenit 30km päässä, minäpä kävelen". Ihasteltiin myös kaikkia niitä taloja, jotka vastaan tuli: ne vaikuttivat niin hyvinä pidetyiltä ja värikkäiltä että ihan ihmetytti, varsinkin kun vertasi siihen miltä Suomen puolella näytti (=köyhältä, värittömältä ja rapistuneelta)! Toisteltiin toisillemme aika monta kertaa "kelaa, nää ihmiset oikeesti asuu täällä", ja mietittiin että onkohan Norjassa joku julkisivulaki, joka velvoittaa pitämään talon edustuskelpoisena, kun lähes kaikki talot näyttivät siltä kuin ne olisi maalattu viimeksi tänä kesänä. :D

Rullailtiin Nordkappia kohti jonkun toisen suomalaisen auton perässä, Roope sanoi bonganneensa että sielläkin toinen oli kamera kädessä ikkunassa kiinni, eli lähes samoin kuin mitä mä olin paikoilleni asemoitunut. Ajosää oli aika vaihtelevan sateinen, ei mikään ihan kamala muttei hehkeäkään. Jossain vaiheessa vastaan alkoi myös tulla tunneleita, jotka olivat teiden tapaan aika kapeita, mutta sitäkin pidempiä ja syvempiä.

Maisemat olivat niin vaikuttavia, että alkoi lähes harmittaa, kun niitä tosiaan saanut ikuistettua kameralla niin hyvin kuin olisi halunnut! Kuvat eivät tosiaan vastaa sitä, mitä se oli omin silmin katseltuna...

id

Nordkappin kaupunki on itse siitä Nordkapp-nähtävyydestä suunnilleen 10 kilometrin päässä, ja meillä ainakin meinasi vähän gps hämätä, kun se osoitti sinne kaupunkiin eikä suoraan sinne pohjoisimpaan maanteitse saavutettavaan pisteeseen. Päästiin perille joskus vähän ennen kasia, ja määränpää olikin sitten aikalailla sumun peitossa... Kirjaimellisesti.

Lipunmyyjä puhui meille suomea (-"Hello!" -"Terve!"), ja ostettiin semmoset vuorokauden oleskelulupaliput, jotka kattoivat kaiken mitä siellä Nordkappissa olisi nähtävää. Multa alkoi loppua puhti, ilmeisesti sokerit pääsivät vähän turhan alhaalle, kun mieliala laski kuin lehmän häntä. Alettiin pohtia nukkumisjärjestelyjä, ja kun katsoi ulos ja näki vaan sen sumun ja sateen, ei telttailu paljoa innostanut, mutta toisaalta pelkkä ajatuskin autossa nukkumisesta vitutti mua jotenkin erityisen mehukkaasti.

Syötiin energiatasoa ja mielialaa pikaisesti nostaaksemme semmoset oudot Nordkapp-vohvelit, joissa oli makean hillon lisäksi hapanta kermahommelia (joku "sour cream"?) ja makeaa hilloa, ja jotain outoa tummaa juustoa... ei se ihan herkuinta herkkua ollut, mutta teki tehtävänsä siinä määrin, että fiilis parani ja paikan muut antimet ja aktiviteetit alkoivat kiinnostaa. Ei sillä että niitä mitenkään hirveästi olisi ollut, mutta olihan ne silti käytävä läpi. Katsottiin muun muassa lyhykäinen Nordkapp-panoramaleffa, jossa oli kyllä nätit maisemat, mutta muutoin se olisi väsyneille matkalaisille aika unettava leffa. Yhden oven takana oli valtava lumiklöntti.

Huomattiin että kävijäkunta oli keskimäärin aika paljon vanhempaa kuin me, mutta tavattiin kumminkin yksi suomalainen poikaporukka, joiden kanssa otettiin päittäin muutama yhteiskuva Nordkappin tunnuspatsaan vierellä seisten, tuulesta ja tuiskusta välittämättä. Hetki juteltiin myös info-henkilön kanssa, sekin keskustelu oli aika huvittava (-"Where're you from?" -"From Finland" -"Aijaa, mistä päin?"..).



Koska sää oli mitä oli, ei lopulta tosiaankaan haluttu jäädä sinne Nordkappin alueelle yöksi. Ajettiin alemmas ja pienen kierroksen jälkeen päädyttiin yhdelle leirintäalueelle, joka se sijaitsi lähellä sellaista risteystä, josta käännytään Nordkappille. Pystytettiin teltta ja sääkin selkeni. Mä pumppasin meille patjat, joiden neljästä tulpasta kolme oli irronnut autoon, ja niistä kolmesta yhtä ei enää löydetty... Ei sillä että ne muutenkaan olisivat olleet mitkään ihan uudet patjat, kun olivat äitin ja iskän aikoinaan omalle häämatkalleen hommaamat. Mutta mä päätin nukkua ilman sitä patjan tyynyosaa, tunkemalla toisen tyynyn alle vaan muuta täytettä.

Lämmitettiin vettä ja syötiin pois myös meidän silloin Ivaloa kohti mennessä ostama savukalafilee. Vaikkei kylmälaukkua muutoin tarvittukaan, niin tuohon se oli hyvä ja kylmäkalletkin pysyivät ihan hyvin häisinä.

Alkoi jo muutenkin väsyttää, mutta lopulta mä meinasin hiiltyä ihan totaalisesti, kun söin sellaista kuivamuonapussiin vettä sekoittamalla tehtyä marjapuuroa, ja se tuntui sotkevan ihan kaiken... Meni ihan käämit, kun se sotki mun juuri laukusta kaivamat puhtaat sukatkin, ja alkoi tuntua että ehdin sotkea ja hajottaa kaiken jo heti matkan alkuunsa – olinhan mä jo aiemmin päivällä kerennyt ohimennen sulattamaan osan mun sadetakin hihastakin, jäähtymässä olleeseen mutta kuumaan kaasupolttimeen.

Väsymys painoi muutenkin tuossa vaiheessa jo aika raskaasti, kun kello oli Norjassa tunnin vähemmän kuin Suomessa, eikä yö ja nukkumaanmenoaika tuntunut tulevan lainkaan – kun noh, eihän se yö käytännössä tulekaan, kun aurinko ei laske. Oli aika hämmentävää, kun pilviselläkin säällä saattoi olla tosi kirkasta...

12 kommenttia

  1. Upeita maisemia ja todella upeita kuvia jalleen kerran, nuo sumuiset kuvat varsinkin. Kateeksi kay naa sun kuvaustaidot! Reissuvasahdyksia tapahtuu mullekin, varsinkin jos on kylmaa/markaa ja nalka ja vasymys muutenkin... onneksi ruoka ja lepo yleensa korjaa sen aika nopeasti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! :) Jep, välillä väsähtää, sitä on vaikea estää. Pitää vaan osata asennoitua oikein ettei jää siihen ikävään fiilikseen rypemään liian pitkäksi aikaa. :D

      Poista
  2. Kauniita kuvia vaikka kelit ei teillä suosineet. Me käytiin kesällä 2014 myös tuolla maailman laidalla. Täällä vähän juttua siitä http://ilosofiaa.blogspot.fi/2014/07/maailman-laidalla-vol2.html. Meillä oli hyvät kelit ja maisemat oli upeat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Seuraavassa postauksessa on muutama paremmalla säällä otettu kuva tuolta, se 24h lippu oli siitä kätevä, että pystyi vielä kokeilemaan aamulla uudestaan. :D

      Poista
  3. MIELETTÖMIÄ KUVIA! SUN PITÄIS PERUSTAA ERIKSEEN JOKU VALOKUVAUS GALLERIABLOGI!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha kiitos paljon! :D Saa nähdä kerkeänkö ikinä, kun on näitä sivuja ja hommia muutenkin jo aika riittämiin pyöritettäväksi. Toivottavasti nautit näistä kuvista ihan tämän bloginkin kautta katseltuina! :)

      Poista
  4. Siis noi maisemat ja noi kuvat, aivan niin täydellisiä! Mä kävin kaks vuotta sitten Inarista päiväseltään Norjan puolella (en nyt muista yhtään että mikä kaupunki se oli, jossain rajan tuntumassa kuitenki) ja muistan nii elävästi sen ettei tarvinnu ku ajaa rajan ylittävän sillan yli ni maisemat muuttu täysin erilaisiks mitä Suomen puolella. Just niitä upeita taloja mistä mainitsitki, lampaita (!!), mutkittelevia teitä. Niin, ja se hintataso. Mutta oli yks asia mikä sielä oli halvempaa ku täällä - vauvojen vaipat :D Niitä sit hamstrattiin pikkuveljelle.
    Tulipas taas stoori tästä mutta pointti oli se, että ihana tää postaus ja näitä matkapostauksia on muutenki niin kiva lukee! Ihana kun jaksat oikeesti panostaa näihin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha eipä tosiaan tullut vaippojen hintoja tsekattua! :D Mutta tosiaan huomasi heti sen sillan ylitettyä, että tosiaan vaihtui maa! Kiitos paljon itsellesi kommentista. :>

      Poista
  5. Upeita kuvia jalleen kerran! Ihan kateeksi kay. Varsinkin nuo sumuiset kuvat, ai etta.

    Reissuvasymys on mullekin tuttua - varisinkin jos on kylma ja nalka, pinna on helposti kirealla. Mut onneksi ruoka ja lepo auttaa nopeasti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Itselläsikin on kyllä huikeita kuvia! :D Mä olisin mielelläni tuolla paikan päällä vaihtanut sen sumun aurinkoon, mutta näin jälkeenpäin katsottuna tuli kyllä kieltämättä kivoja kuvia ihan tolleenkin. :) Ja totta puhut, ja ihan nälänkin karkoittamisen lisäksi mun ainakin piti vähän valvoa etteivät sokerit päässeet laskemaan vahingossa liian alas, kun yleensä se tapahtuu jotenkin mahassa kurisevaa nälkääkin salakavalammin ja tuntui nopeasti yleisfiiliksessä!

      Poista
    2. Aiai tuttuja maisemia :) kun käytiin nord kappissa 5 vuotta sitten, niin siellä patsaan luona oli huikea auringonlasku. Järkyttävän kallis maa, hitto kun ei tajunnut ottaa mukaan omia eväitä eikä varsinkaan mitään erityisen lämmintä vaatettakaan ollut... ja jotenkin ne ihmiset tuntui tylyiltä siellä.
      Ne kylät/maisemat ja meren alla menevät tunnelit oli huikeita :)

      Voi ääh huomenna töihin 4 viikon loskaloman jälkeen :/

      Poista
    3. Uijui, oli varmaan kaunista! :) Meilläkin toisen päivän vierailulla oli onneksi nätimpi sää, että nähtiin vähän niinkuin eri puolet samasta paikasta. Ja Norja on tosiaan kallis, jopa siihen verrattuna mihin suomalainen on tottunut... :s Ehkä parasta koko reissukokemuksessa oli ne maisemat ja luonto ylipäätänsä!

      Tsemppiä! Mäkin odotan kauhulla elokuun puoliväliä, kun taas opinnot jatkuu ja on edessä rankka vuosi... Kesä on kulunut ihan liian nopeasti ja lähes huomaamatta ohitse. :(

      Poista

© Helmihytti • Theme by Maira G.