SLIDER

Parempia kuvia salamavalolla

Tiiättekö, mikä suurta osaa mun tänä syksynä ottamista kuvista yhdistää? Niissä on käytetty apuna runkoon erillisenä kiinnitettävää salamalaitetta. Oon siitä muutamaan otteeseen tullut maininneeksikin, mutta halusin tehdä myös erillisen postauksen, jossa voisin kertoa vähän sen laitteen hyödyistä.

Ainakin bloggaajien keskuudessa salaman käyttöä pidetään usein ihan nou-nou -vaihtoehtona. Ihmekös tuo, kun se yhdistetään yleensä suoraan siihen kamerassa vakiona olevaan salamaan, joka pläjäyttää valon suoraan naamaan, luo kovan varjon taakse, muuttaa silmät punaisiksi ja kuvan muutoinkin aika luonnottomaksi. Jos kuvaa salamalla niin että siitä näkee, että on kuvattu salamalla, lopputulos on usein aika amatöörimäinen.


Tässä alla on pari mun ensimmäistä salamalaitteen kanssa ottamaa testiotosta. Tää kuvapari on kuitenkin malliesimerkki nimenomaan siitä, miten paljon parempi se pelkän luonnonvalon kanssa otettu kuva yleensä on, mikäli sitä luonnonvaloa vaan on riittävästi tarjolla.

nissin i40 salama fujifilm nissin i40 salama fujifilm

Kuten näkyy, tuo luonnonvalossa kuvattu kuva on jotenkin paljon miellyttävämpi luonnollisine varjoineen kaikkineen. Toki asentokin oli siinä vähän parempi, mutta käytännössä salamaa tarvittu, kun ei ollut tarpeen ottaa sellaista selkeää henkilöpotrettia.


Luonnonvalossa kuvaaminen on mullekin se ikuinen lempparivaihtoehto. Se ei kuitenkaan poista sitä faktaa, että salamalaitteesta voi myös olla paljon hyötyä. Joskus se on jopa välttämätön, kun tilanteet eivät sovellu jalustalla kuvaamiseen ja sulkinajan hidastamiseen, tai mikäli ei halua säätää ISO-arvoa niin suureksi, että kuva on täynnä kohinaa. Tai sitten kuvaa sen pimeän kuvan ja yrittää säätää sitä valoisammaksi jollain editointiohjelmalla... Been there, done that. Ja yleensä se lopputulos ei vaan todellakaan riitä.

Tää aihe on tullut mulle erityisen tutuksi, kun oon nyt viime vuosina tehnyt jonkin verran kuvauskeikkaa meidän yliopiston tapahtumissa, niin omasta päähän pistoista kuin pyynnöstä, sekä vapaamuotoisemmissa tilaisuuksissa että virallisemmissa pöytäjuhlissa. Siinä on saanut huomata, että vaikka mun kamerassa on mukavan valovoimainen objektiivi (Fujinon 35mm f/1,4), se ei joskus vaan mitenkään riitä. Siinä missä luonnonvalo on yleensä se valokuvaajan paras kaveri – vaikka senkin kanssa joutuu joskus säätämään – sisätilojen keinovaloja on vaikeampi hallita. Ne ovat epätasaisia, luovat varjoja vääriin paikkoihin ja ovat usein luonnottoman värisiä, tai sitten niiden luoma valo ei vaan kerta kaikkiaan riitä.

Alkusyksystä päätin ostaa mun kameraan erillisen salamalaitteen helpottamaan sitä heikommassa valossa kuvaamista. Eikä kyllä oo kaduttanut!

nissin i40 salama fujifilm

Nää oli meidän yliopiston pommisuojassa hyvin hämärässä valaistuksessa pidetyt sitsit. Valoja oli reunoilla siellä täällä, mutta kuten arvata saattaa, kameran oma valovoima ei mitenkään olisi riittänyt kunnollisten kuvien ikuistamiseen. Tää kuva on otettu tilan pimeämmältä reunalta, mutta loppuillasta myös toisessa päässä olleet parit viimeiset kattovalot onnistuttiin sammuttamaan, jolloin jäljelle jäi vain ne himmeät valot, jotka hohtivat vähän reunoilta, katosta ripustettujen läpikuultavien kankaiden takaa...

nissin i40 salama fujifilm

Tässä näkyy, miten paljon paremmalta salaman avulla otettu kuva jo näyttää.

nissin i40 salama fujifilm

Erityisen tärkeä salama on silloin, jos tuollaisessa tilassa & valossa aikoo saada yhtään onnistuneita henkilökuvia, vaikka sen valon kohdistaminen vaatiikin vähän harjoittelua.

nissin i40 salama fujifilm

Nää oli ekat sitsit, joissa harjoittelin salaman käyttöä. Paikka on sama kuin ylemmissä kuvissa, mutta juhlat olivat eri ja valaistuskin hiukan parempi: oli helpompi tarkentaa suoraan kohteeseen. Salamasta oli kyllä silti hyötyä.


Jos tätä syksyä ajattelen, niin sanoisin että tää salama on ollut juhlakuvauksessa ihan välttämätön. Oon kuvannut bileissä ja sitseillä, joissa olisin ollut ihan pulassa ilman salamaa. Noilla ylempänä kuvissa näkyvillä sitseillä teemana oli muutenkin lähes pimeä valaistus, niin että salamankin kanssa oli vaikeuksia: jouduin käytännössä tähtäämään ja tarkentamaan sokkona. Salama toi kuitenkin sopivasti lisää valoa itse kuviin, joten pystyin pitämään aukkoa vähän pienempänä, jotta se tarkennuskin osui suuremmalla todennäköisyydellä kohdalleen, vaikkei sitä voinutkaan nähdä ennen kuin oli jo ottanut kuvan (koska pimeys).

Tällaisissa erillisissä salamalaitteissa se juju, että salaman kohdistusta voi käännellä eri suuntiin ja salamavalon voi kätevästi heijastaa eri voimakkuuksilla epäsuorasti siihen kuvattavaan kohteeseen, eli tähtäämällä valon esimerkiksi kattoon tai seinään. Näin vältetään hyvin turhan kovat varjot sekä puhkivalotetut kasvot.

Tästä heijastustekniikasta johtuen salama toimii erityisen hyvin juuri sisätiloissa. Matalakattoinen tila on salaman käytölle aika ihanteellinen, ja sen avulla mäkin oon saanut tuolla meidän yliopiston pommisuojassa pidetyillä sitseillä tosi hyviä kuvia.

nissin i40 salama fujifilm

Myös yökerhoissa/bileissä nopeasti liikkuvien ihmisten, eri väreissä räiskyvien valojen ja pimeyden keskellä salama on suuri etu.

nissin i40 salama fujifilm

Vielä jos omistaisi laajakulmaobjektiivin, niin tämmösten potrettien ottaminen ahtaassa tilassa olisi vielä nykyistäkin helpompaa, ettei tarvitisi niin usein olla epätoivoisesti selkä seinää vasten saadakseen ihmiset mahtumaan kuvaan. :)

nissin i40 salama fujifilm

Tästä näkee, miten vaikea "ihan normaalissa baari-/yökerhovalaistuksessa" oli saada edes kohtalaista kuvaa ilman salamaa. Käytän tosi harvoin jalustaa, joten en voi nostaa suljinaikaa tuon korkeammaksi tärähtämisriskin vuoksi.

nissin i40 salama fujifilm

Toki pidemmälläkin suljinajalla voi joskus saada myös hauskoja, "tahalteen täräytettyjä" kuvia kuten tässä harvinaisessa otoksessa. Joskus se sopii teemaan, joskus ei. Mä oon niiden kanssa kuitenkin vielä niin kokematon, etten ainakaan tällä hetkellä tunne tuota tyyliä yhtään luontevaksi.

nissin i40 salama fujifilm

Tässä vielä sama tilanne salaman kanssa, ja lopputulos on lähimpänä sitä mitä hain.


Salamasta on hyötyä myös kotona, kun kuvaa pienempiä kohteita ja haluaa välttää epämiellyttäviä varjoja ja heijastuksia, joita kattovalot sun muut helposti aiheuttavat. Tää on ajankohtainen aihe erityisesti tähän vuodenaikaan, kun aurinko ei tarjoile avujaan about ollenkaan.

Tässä alla on vertailuksi muutama kuva samasta kohteesta. Jokaisesta kuvasta on editoitu Lightroom -ohjelmalla valoja, varjoja ja värisävyjä siihen tyyliin kuin niitä muutoinkin muokkaisin, mikäli kyse olisi ainoasta kuvasta, jonka olisin ottanut ja tarvitsin käyttöön.

nissin i40 salama fujifilm

Mulla on sellainen kattolamppu, josta on rivissä kolme erisuuntiin sojottavaa lamppua. Ei kovin pehmeetä valoa siis, ja jos yritän kuvata esineitä kämpän ainoalla valkoisella alustalle eli ruokapöydällä, varjot on taattu.

nissin i40 salama fujifilm

Tähän kuvaan on lisätty salama, ja siitä näkee jo, miten varjot ovat pehmenneet. Ne näkyvät kuitenkin edelleen selvästi, joten on aika selvä homma, että kattovalosta on päästävä eroon. Huomaa myös miten salaman voima heijastuu katonkin kautta heijastuksen jälkeen pöydän pinnasta vähän sinertävänä sävynä, siinä missä muiden valojen sävy on kellertävä.

nissin i40 salama fujifilm

Tässä kuvassa huoneen ainoa valo tulee liesituulettimen lampusta. Tässä on jo jotain paljon miellyttävämpää kuin kattolampun kanssa kuvatussa otoksessa: valon oranssi sävy tekee mandariineihin sopivalla tunnelmallaan tästä melkein liian hyvän kuvan ollakseen esimerkki huonosta tilanteesta. Mutta kuten näkee, kuva on tosi pimeä, jos tarkoituksena on kuvata juuri ne pöydällä olevat esineet.

nissin i40 salama fujifilm

Tähän kuvaan saatiin salaman avulla juuri sellainen varjottomuus, jota haettiinkin. Jopa noiden bootsien nahkapinta erottuu nätisti! Tarvittaessa mustasta saisi vielä mustempaa, mutta mä tykkään että tommosissa kohteissa musta ei oo liian mustaa, ja että kohteista esimerkiksi erottaa vähän, millaisesta materiaalista on kyse. En myöskään halunnut liikaa kontrastia säätämällä valkoista liian valkoiseksi, sillä näin se näytti mun mieltymyksiin verraten sopivan luonnolliselta.

Liesituulettimen lampun heittämä sivuvalo heijastuu kenkien pinnasta hiukan oranssina, mutta se on mun mielestä vaan kivan sävyn, joka sopii hyvin yhteen noiden mandariinien kanssa: näyttää vähän siltä, kuin nuo mandariinit heijastaisivat sen oranssin kajon kenkiin. Tarvittaessa saisin muokattua tuollaiset pienet sävyt nopeasti pois, siinä missä kokonaisten varjojen muokkailu olisi paljon suuremman työn takana. Myös tarkentaminen oli helpompaa, kun taustalta kajasti oli edes joku valo.

id nissin i40 salama fujifilm

Mun salamalaite on merkkiä Nissin i40. Se on sellainen vajaan parinsadan euron laite, joka kääntyy asteittain eri suuntiin ja kulmiin, ja toimii pattereilla. Tää on sopivan pienikokoinen ja kevyt mun kameraan, kulkee helposti mukana omassa paketissaan, ja on tähän mennessä osoittautunut täysin hintansa väärtiksi. En sen kummemmin lähde tässä esittelemään sen nappuloita ja toimintaa, sillä oon vielä itsekin aika alkutaipaleella, ja itse salamalaitteissakin on eroa. Tää oli kuitenkin mulle sopivan hintaluokan vehje (varsinkin kun ostoajankohta osui sopivasti synttäreiden korville, heh) ja sellainen, josta löytyi mun Fujifilmiin yhteensopiva malli. Jos joku teistä haluaa tutustua juuri tän laitteen teknisiin tietoihin, niin esim. Rajala Pro Shopin sivuilta löytyy jotain lisäinfoa.

Täysin pimeässä salamastakaan ei välttämättä ole mitään apua. Kamera tarvitsee tarkentamista varten jotain tarttumapintaa, ja ilman valoa se käy haastavaksi, kun kameran etsin ei löydä mitään mihin pysähtyä. Kuten tässä postauksessa mainitsin, me huomattiin taivasalla säkkipimeässä kuvaaminen tuon tarkentamisongelman vuoksi on lähes mahdottomaksi, mikäli sitä salamaa ei kääntänyt suoraan kohti, ja jos kuvaaja ei ollut riittävän lähellä kohdetta. Pimeän paljaan taivaan alla sillä valolla on liian paljon tilaa vain jatkaa matkaa, ettei sitä saa samalla tavalla heijastettua kohteeseen kuten sisätiloissa.


Heräsikö teillä mitään ajatuksia tai kysymyksiä, vai oliko tää kaikki teille kaikille jo ihan tuttua kauraa? :) Käytättekö te kuvailuissanne koskaan apuna salamaa?

15 kommenttia

  1. Hei kiitos kovasti tästä postauksesta. Varsinkin näin talviaikaan, tuollaiselle salamalle olisi todella käyttöä. Ja oon tosi pitkään jo miettiny et mite noin hienoi kuvia saa aikaa. Pitänee harkita tuollasen ostoa ! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi! Tosi kiva kuulla jos tästä oli iloa! :)

      Poista
  2. Tän postauksen myötä hinku tollasen salaman ostoon vain kasvoi :-D Pitäisi ehkä käydä itsekkin viimein tuollainen ostamassa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, sori! :D Voin kyllä suositella, oon kokenut tän siinä määrin hyödylliseksi!

      Poista
  3. Tosi havainnollistava postaus, kiitos! :) Etenkin näin talvella sisätiloissa kuvatessa erillisestä salamasta on varmasti paljon hyötyä.

    Olen joskus käyttänyt Canonini kiinteää salamaa siten, että suuntaan salamavalon valkoisen paperin avulla seinän tai katon kautta. Tosin tämä tekniikka aiheuttaa jonkin verran haasteita, joten erillisen salamalaitteen omistaminen olisi aika huippua. :D
    // Milja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Milja! Joo mä oon myös lukenut tuosta tavallisen kiinteän salamavalon heijastamisesta, tai siitä että siihen tekee diy-tyyliin oman himmentävän härpäkkeen vaikkapa jostain läpikuulavan valkoisesta muovipänikästä – tai jotain sellaisia ainakin on joskus Pinterestissä tullut vastaan. Sellaisten kanssa voisikin ehkä ihan kotona koittaa säätää, mutta ei ihan kehtaa mennä kuvaamaan juhlia! :D

      Poista
    2. Hahah, jep. :D Mutta joo, ehkä tuollaisissa tilanteissa erillinen salama on paras ratkaisu!

      Poista
  4. Mä oon aina jotenkin vierastanut ajatusta lisäsalamasta, mutta tämä postaus muutti kyllä mun käsityksen ihan kokonaan! Tää vuodenaika kyllä houkuttelisi todella paljon kokeilemaan kyseistä vempainta.. :D Niin ja kiitos tästä havainnollistavasta postauksesta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiffaan mitä tarkotat, mullakin oli aika eri käsitys koko salaman merkityksestä ja mahdollisuuksista, ennen kuin pari vuotta sitten yksissä juhlissa (itse asiassa sattui olemaan meidän fuksivuoden versio tuosta samasta naamiaisjuhlasta, josta noissa kuvissa näkyy nyt tämän vuoden fuksien juhlaa) testasin kaverin kameraa, jossa oli vastaavanlainen salama. Se avas mun silmät. :D Kiitos itsellesi, kiva kun kommentoit! :)

      Poista
  5. Jesss, kiitos paljon tästä postauksesta!!! Tän innostamana kaivoin kaapista wanhan salamalaitteen, jonka oon joskus saanut iskältä ja joka on jäänyt mulla vaan pölyä keräämään. Harmi vaan, etten pääse ihan vielä kokeilemaan käytännössä, kun ei toi nyt ota toimiakseen - toivottavasti iskä fiksuna keksis siihen jonkun muun ratkaisun, kun että salama on rikki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi, kiva että tykkäsit! :)

      Poista
  6. noista vääränvärisistä valoista ja pimeistä kuvista ... kuvaatko kuvasi jpg:nä vai raw:na? Raw kun antaa aika paljon anteeksi valotuksessa ja vääränvärisistä valoista.

    Ja tarkennus .. manuaali on kova juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvaan raw:na. Ja juu, manuaalitarkentelustakin on kokemusta, erityisesti entisellä kameralla. Nykyisessä on sen verran hyvä automaattitarkennus, että tulee käytettyä lähinnä sitä. :)

      Poista
  7. Kiitos todella havainnollistavasta kirjoituksesta lisäsalaman käytöstä. Aloin vakavasti harkitsemaan sen ostoa. Onko käytössäsi oleva kamera minijärkkäri vai ihan täysiverinen? Itseltä löytyy vanha canon 450D ja tähän ihan kelpo putket, mutta olen alkanut suuren koon vuoksi haaveilla minijärkkäriä, joka tulisi useammin otettua mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä vain, mukava kuulla että tykkäsit! :) Koko oli yksi suurimmista syistä jonka vuoksi ostin tän Fujifilm X-T1 -rungon: Siinä missä Canonissa parempaan runkoon vaihtaminen olis tarkottanut isompaa runkoa, mä halusin vaihtaa pienempään (tai ei ainakaan suurempaan) & parempaan. Mun käsittääkseni tää Fujiifilm X-T1 ei ole minijärkkäri, ja sitä ei ainakaan ole missään nimitetty sellaiseksi, toisin kuin joitain vielä pienempiä Fujin järkkäreitä. Tää on vaan tosi passelin kokoinen peilitön "täysverinen" digijärkkäri. :) Mitään täydenkennon runkoa tässä ei oo, Fuji ei ilmeisesti tee semmosia ollenkaan. Tän fyysinen koko ei ole mikään tosi pieni (kuten vaikka jossain Olympuksen pen mini:ssä) vaan on ihan järkkärin tuntuinen, mutta kumminkin pienempi kuin valtaosa vaikkapa Canonin vastaavanlaatuisista mötiköistä. Mun edellinen runko oli Canon 600d, ja tää on lähes yhtä leveä kuin se, mutta myös kapeampi, matalampi ja kevyempi. Jos joskus hommaisi pannukakkuobjektiivin, niin tää voisi mahtua melkein taskuunkin. :) Oon kuvaillut tällä kohta 1,5 vuotta ja tykänny kovasti!

      Poista

© Helmihytti • Theme by Maira G.