SLIDER

Vuosi painuu taivaanrantaan

30. joulukuuta 2015

id
Pipo - Carhartt / Poolopaita – Seppälä / Pörröliivi - Dahlia / Huivi - BikBok / Farkut - Diesel / Takki - Only / Bootsit - 2hand/Vagabond

Nää on aika varmaan tän vuoden viimeiset asukuvat! Ei oikein riitä aika eikä valo kuvaamiseen (puhumattakaan miten jäätäviksi noi kuvausolosuhteet ovat muuttuneet), vaikka joitain uusia asuja onkin viimeaikoina pyörinyt päällä. Sain joululahjaksi muun muassa tuon herkullisen värisen pipon, mutta tunnustan myös eksyneeni pitkästä aikaa vähän shoppailemaankin. Jos joululahjojen etsimistä ei lasketa, en oo käynyt vaatekaupoissa ikuisuuksiin. Tein joitain "en muistanutkaan että halusin tämmösen" -täsmälöytöjä lähinnä kevättä ajatellen, ja jotkut mieleenpainuneet tilasin jälkeenpäin netistä, kun kaupasta ei löytynyt sopivia kokoja. Ei kai siinä muuta outoa oo kuin että en muista, milloin ikinä oon ollut joulun jälkeisissä alennusmyynneissä shoppailemassa. Ei oo tuttu tapa.

Noin suunnittelematonta rahankulutusta seuraa väistämättä pieni morkkis, varsinkin kun on muuttokin kaikkine hankintoineen vielä edessä. Mutta toisaalta en kyllä vielä kadu ainuttakaan mun ostoksista: se poislaitettavien vaatteiden säkki on jatkuvasti paisunut ja oon hyvää vauhtia kuluttamassa kaikkia mun nykyisiä lempivaatteita puhki kerralla! Puol vuotta sitten ostetuissa farkuissa meinaa sisäreidestä rispaantua saumat, vuosi sitten ostetuissa nilkkureissa on kulunut sisäpuolelta kantapäästä nahka puhki, ja lista jatkuu. D:

Mulla on muuten aika ristiriitainen fiilis sen suhteen, että tekisinkö semmosen "mitä sain joululahjaksi" -postauksen vai en. Toisaalta takaraivossa kutittaa, että semmoset postaukset on vähän epäkorrekteja ja kalliiden lahjojen turha hypettäminen voi aiheuttaa turhaa kateutta ja mielipahaa, mutta toisaalta oon ite utelias ihminen ja tykkään lukea muiden tekemiä joululahjapostauksia. Tällä viikolla tommosia postauksia on näkynyt Facebookin bloggaaja-ryhmissä niin paljon, että oon ehtinyt lukea monia. En tunne muiden lahjoista kateutta tai omista lahjoista harmia – ennemmin päinvastoin, oon ollut tosi iloisesti yllättynyt kaikesta, eikä mun elämästä käytännössä puutu mitään erityistä. Meillä on yleisesti ottaen ollut tosi yltäkylläisiä jouluja, mutta kun näiden viime vuosien aikana nuo perinteiset joulut ovat harvenneet, oon myös kokenut, millaista on olla se tyyppi, joka katselee sitä perinteistä lahjojenjakoshowta sen henkilön silmin, joka saakin vain yhden epäsopivan lahjan samalla, kun ympärillä kaikilla muilla on kasapäin itse itselleen etukäteen valitsemia kalliita toivelahjoja. Sellainen tilanne on tosi epämukava, vaikka olisikin saanut erikseen toisessa tilanteessa muita lahjoja, ja vaikkei toisten lahjoista olisikaan kateellinen. Ymmärrätte varmaan mitä meinaan?

Mutta vaikka niiden lahjapostausten lukeminen on mielenkiintoista, semmosten yltäkylläisten lahjasaalisselostusten lukeminen tuntuu myös jotenkin oudolta. Mä alan väkisinkin miettiä, miksi niistä kirjoitetaan (tyyliin ihan vaan sen postausaiheen, oman onnellisuuden hehkuttamisen vai itsensä korostamisen vuoksi), kun itsestä tuntuu etäiseltä ajatukselta, että omistaisi kokonaisen postauksen joululahjoille. Ehkä oon huomaamattani alkanut vähän vaalia sitä niin kovin suomalaista kellä onni on, hän onnen kätkekööt -mentaliteettia, tai sitten mun suhtautuminen materiaan ja sen hehkuttamiseen on jotenkin muuttunut kriittisempään suuntaan... Vaikea sanoa, kun ei mulla kumminkaan oo mitään semmosia postauksia vastaan. En oo aikaisempinakaan vuosina kirjoittanut tänne joululahjoista, tällä kertaa vaan jumituin vähän pidemmäksi aikaa miettimään, miksi.

Toisaalta mulla olis tässä ympärillä kaikkea semmosta mukavaa materiaa, jota en haluaisi jättää ihan huomiotta, mutta ehkäpä joku kätevimmät joululahjat & viimeisimmät lemppariostokset kokoava postaus vois olla sopiva? Saa nähdä...

Sen muuten huomaa, miten enää ei oo ihan yhtä pimeetä kuin viikko sitten. Kun ajan töihin varttia vaille kahdeksan, selkeällä säällä horisontissa hohtaa tummansinisen taivaan alla punaista. Sitten puoli viiden aikoihin kotiinpäin ajaessa ehtii juuri ja juuri nähdä samanlaisen punaisen kaistaleen, joka kituuttaa hetken taivaanrannassa muistuttamassa taakse jääneestä aurinkoisesta päivästä. Joo, täyspitkinä työpäivinä ei kauheesti kerkeä nauttimaan valosta, mutta on toi sentään jotain todistusaineistoa pikkuhiljaa pitenevistä päivistä. Vielä se kevät joskus voittaa, hyvä tälleen jo ennen vuodenvaihdetta tsempata. :)

Joulufiiliksen häivähdyksiä

25. joulukuuta 2015

id

Tää joulu tuli ihan nurkan takaa. Ei vähiten siksi, että mulla oli vika tentti vasta viikko sitten, mutta kaikki ne vähäiset valmistelutkin piti hoitaa parissa päivässä tällä viikolla, ja siinä samalla mä tein pitkiä työpäiviä. Ovathan noi aiemmatkin joulukuut olleet kiireisiä, mutta tää löi ne ihan laudalta. Vaikea kuvitella, että tulevaisuudessa tulisi vastaan yhtään tän kiireettömämpiä jouluja, mutta tietääpähän sitten jatkossa edes aloittaa valmistautumisen ajoissa. Mä nimittäin en tunne oloani yhtään jouluiseksi, kun en kerennyt valmistautua tähän etukäteen, en henkisesti enkä fyysisesti – jälkimmäisen tarkoittaessa lähinnä sitä, etten tehnyt ainuttakaan joululahjaa itse. Ja se jos mikä tuntuu tosi vieraalta! Löysin mä ihan kivoja lahjoja kaupoistakin, mutta ei se tunnu samalta, kuin lahjojen tekeminen itse, sillä tavoin oikeella ajatuksella ja tunteella mihin oon tottunut. Sukulaiset kysyvät innoissaan paketit avattuaan että "voi että itsekö sä teit", ja tuntuu hölmöltä, kun tän vuonna mun vastaus olikin kieltävä.

Henkisellä puolella meinaan sen sijaan lähinnä sitä, miten mun oli vaikea suhtautua koko joulunodotukseen muutenkaan mitenkään vakavasti, kun mun vanhemmat & veljet lähtivät jouluksi reissuun. Vaikka mä ymmärrän niitä ja lähtisin itsekin enemmän kuin mielelläni jonnekin lämpimään maahan aurinkoon loikoilemaan ja nollaamaan aivoja, on se silti harmi, koska viettäisin joulun kaikkein mieluiten kotona, tai vähintään yhdessä juuri niiden lähimpien perheenjäsenten kanssa. Toki me vietettiin etukäteen sellainen oma pienimuotoinen jouluillallinen, ja saatiin siitäkin rakennettua pienillä koristeluilla ja hyvällä jouluruualla tosi tunnelmallinen ilta, mutta eihän se ihan sama juttu ole, kuin oikea perheen kesken vietetty joulu.

Mutta vaikka tää ei nyt ollut sellainen perinteinen joulu, niin aatto ainakin sujui kokonaisuudessaan tosi mukavasti. Vierailtiin isovanhempien luona, vaihdettiin lahjoja, syötiin riittämiin jouluruokaa, käytiin haudoilla... Eli sellaisia perinteisiä juttuja kumminkin. :) On mukava nähdä kummankin sukulaisia pitkästä aikaa, se kun kummasti vähenee, kun asuu eri paikkakunnalla. Itse asiassa pari päivää takaperin vietettiin myös pikkujouluja pitkästä aikaa meidän yläasteaikaisen kaveriporukan kanssa, ja hauskan illan lisäksi siinä erityistä oli se, että kerrankin saatiin koko meidän ympäri Suomea ja maailmaa hajaantunut porukka kasaan samaan aikaan samaan paikkaan!

Ja vaikka tänne Espooseen ei saatu valkeaa joulua, ei voi sanoa etteikö tää jouluaatto olisi ollut kaunis. Aurinko laski jo kolmen jälkeen, mutta saatiin nauttia valoisasta aamupäivästä, kauniista auringonlaskusta, täysikuusta, pimeyttä kauniisti värittävistä jouluvalloista ja hautausmaalla loistaneista, henkeäsalpaavan tunnelmallisista kynttilämeristä...

Me aateltiin ottaa tää loppuviikko mahdollisimman rennosti. Loma kuluu kumminkin nopeemmin kuin mitä tää koko kuukausi tähän mennessä, ja jotenkin olis pakko keretä latailemaan akkuja ennen ensi viikkoa työpäivineen, ja ennen uutta vuotta ylipäätänsä. Rentouttavia joulupyhiä teille kaikille!

Järki vs. tunteet, eli kaupungin vetovoimasta ja valinnanvaikeudesta

19. joulukuuta 2015



Ei varmaan oo jäänyt täälläkään ihan pimentoon, että mulla on koko syksyn ollut kova hinku päästä muuttamaan täältä Hervannasta lähemmäs keskustaa. Vielä suurempi tahtotila kohdistuu siihen muuttamiseen itseensä, mutta joku siinä keskustassa, vanhoissa rakennuksissa ja kaupunkimiljöössä on vetänyt mua erityisen paljon puoleen. Oon mä siitä haaveillut aiemminkin, mutta jotenkin se nyt tänä syksynä oikein tiivistyi, kun tuota muuttoa ollaan muutoinkin suunniteltu.

Itse muuttaminen on ollut mut ja Roopen yhteinen agenda. Vaikka tää 38m² yksiö/kaksio on ihan kompakti, nää nykyiset neliöt kun eivät riitä meidän tarpeisiin erityisesti avokeittiö+olohuoneen ahtaudesta johtuen, ja keskustaa lähempi oleva sijainti olisi mieluisampi. Mutta se Tampereen ydinkeskustaa kohti pyrkivä fiilis on ollut vähän enemmän lähtöisin musta. Sellainen olisi meille kummallekin uutta, kun ollaan kummatkin sen saman espoolaisen lähiökaupunginosan kasvatteja.



Ollaan aktiivisesti tutkailtu tarjontaa koko syksy, mutta potentiaalisia vaihtoehtoja ei ole ollut monia. Yksi haaste on auto, jolle ei kaikkialta keskustasta vaan mitenkään löydy paikkaa, ei ainakaan sopivalla hinnalla. Mutta suurempi syy meidän tiukkaan linjaan on kuitenkin se, että meillä on ollut kokoajan taka-alalla odottamassa yksi hyvä kämppävaihtoehto, joka on odotuttanut itseään remontin vuoksi. Ollaan verrattu kaikkia vastaan tulleita asuntoja siihen, ja se on antanut meille mahdollisuuden olla hyvin nirsoja: kaikki 1950-1990-luvun kämpät on siivilöity aika suoraan pois.

Sen sijaan vanhemmat rakennukset ovat asia erikseen – niissä on sellaista eri tavalla miellyttävää estetiikkaa ja tunnelmaa, joka todella vetää puoleensa. Tai ainakin mua. Niitä tulee aika harvoin vuokrakämppävalikoimissa vastaan, varsinkaan kaikilla välttämättömillä mukavuuksilla (kuten pysäköintimahdollisuus ja pesukoneliitännät), puhumattakaan pienituloisille opiskelijoille sopivasta vuokrasta. Montaa ei olla käyty katsomassa – se on niin ikävää, kun jonkin voi vetää ihan tosissaan puoleensa, mutta lopulta niille tunteilleen pitää kumminkin sanoa ei.



Tää koettiin viimeksi viime viikolla, kun oltiin pitkästä aikaa bongattu yksi lupaavalta vaikuttava asunto. Se oli semmonen ihan "elinkelpoisen kokoinen" kaksio, 1930-luvun kivirakenteisessa kerrostalossa hyvin keskustassa, hyvällä sijainnilla. Siellä oli ihanat vanhanaikaiset ikkunat ikkunalautoineen, korkea katto ja silti modernin kutsuva keittiö. Ja vaikka ulos astuessa huomasi olevansa suoraan keskustan hulinassa, sisäpihalta olisi löytynyt jopa vapaa autopaikka!

Sen sijaan tämä toinen asunto, johon kaikkia muita vaihtoehtoja ollaan verrattu, on kolmio 1950-60-luvun kerrostalossa reilun kilometrin kauempana tuosta edellä mainitusta keskustakämpässä. Ei siis ihan keskustan hulinassa, mutta kävelymatkan päässä. Siellä on paljon enemmän tilaa kuin nykyisessä asunnossa, ja yli kymmenen neliötä enemmän kuin tuossa toisessa kämppävaihtoehdossa. Lattiat ja keittiö uusitaan juuri meneillään olevassa remontissa, ja jokaisessa huoneessa ikkunat.

Tosiaan. Niistä keittiön ja olohuoneen ihanista ikkunoista huolimatta sen keskustakämpän makuuhuone olisi ollut sellainen ikkunaton "koppi". Se on vähän ongelma, jos ajattelee asunnon tuuletusta ja vaikkapa kesän helteitä, vaikka se näin talvisäillä aika kaukaiselta tuntuukin. Ilmanlaatu on loppujen lopuksi todella iso osa asunnon mukavuudesta, vaikkei sitä heti ensimmäiseksi tulekaan ajatelleeksi. Vähemmillä neliöillä ja ilman kolmatta huonetta oltaisiin kyllä osattu elää, mutta kun vuokrakin oli vielä reilusti matalampi, järkipuolen argumenttit alkoivat painaa vaa'ankielenä selvästi enemmän tämän kolmiokämpän puoleen.



Meidän pohdinta kesti lähes 12 tuntia senkin jälkeen, kun kaikki plussat ja miinukset oli listattu. Se sen asian pyörittely tuntui ihan fyysisesti pahalta, ja kummallakin alkoi jo olla huono olo siitä jahkailusta. Kaikkea ei voi saada. Se tiedetään ja ollaan hyväksytty, kun tästäkin kämpästä muuttaessa ollaan valmiita luopumaan omasta saunasta ja lasitetusta parvekkeesta. Mutta tässä tapauksessa oli vähän niin, että järkisyyt vetivät enemmän toiseen suuntaan ja tunnepuolen haluaminen toiseen. Kummastakaan ei olisi halunnut luopua.

Lopulta Roopen vaaka kallistui fifty-sixty enemmän kolmiokämpän kannalle, ja vaikka se ei ollut vastaus, jonka olisin toivonut kuulevani, tiesin, että se oli kumminkin se parempi ratkaisu. Onneksi toisella meistä oli rohkeutta sanoa se totuus ääneen. Kun sen päätöksen viimein teki, se kirpaisi, harmitti ja itketti – koska oli se sitten pinnallista tai ei, mä olin tosi ihastunut niihin sen keskustakämpän ulkoisiin spekseihin ja sijaintiin, vaikka tiedostinkin heikkoudet.

id

Mutta kun se valinta saatiin tehtyä ja siitä luopumisen tuskasta pääsi yli, huomasi lopulta kiven pyörähtäneen pois sydämeltä. Ja paria päivää myöhemmin mielessä pyöri lähinnä tuleva muutto ja uuteen kämppään sovellettavissa olevat sisustusideat. Enää ei jakseta katsoa muita asuntoja, vaan odotetaan sen rempan valmistumista. On mahdollista, että haaveillaan keskustakämpästä vielä tämänkin jälkeen – mulla ainakin on tunne, että se olisi mielenkiintoista kokea. Asuntoja tulee, asuntoja menee, tärkeintä on että ollaan onnellisia siellä missä asutaan.

Se oli sellanen stoori se. Muuttoon on vielä ainakin pari kuukautta, sen verran pitäis vielä malttaa mielensä... Suurin päänvaiva onkin nyt lähinnä se, mitä me oikein keksitään sinne kolmanteen huoneeseen – valtaako meistä jompikumpi sen (esim. mun ompelu-&askarteluvaltakunta tai Roopen opiskelu-&peliluola), vai osattaisiinko me jakaa se jotenkin hyödyllisesti. :D

(Kiitos Tiinalle näistä extempore otetuista kuvista!)

DIY - Kynttiläpurkki maisemasiluetilla

16. joulukuuta 2015

Aah, viimein! Nyt on tää syyslukukausi pulkassa eli tentit, koulutyöt (tai mitä nyt joku yks onneton jäi lomahommaks...) ja tanssiesitykset takana. Jes! Sain jopa viime viikolla mainitsemani palohälytyksen takia keskeytyneen tentin pois alta, vaikka sen suhteen epäonni vähän jatkuikin, kun yliopiston sähköpostilistoissa oli ongelmia ja tieto tuosta tänään aamulla olleesta uusintatentistä tuli perille vähän lyhyellä varoitusajalla vasta eilen illalla. Huomenna on olis tarkoitus tehdä kunnon joulusiivous ennen Espooseen suuntaamista, mutta saa nähdä mitä saa aikaiseksi, jos aktiivisuustaso on ensimmäisen lomapäivän tapaisesti tasoa "selvisin tästä syksystä -kooma"... :D

id diy lasipurkki siluetti tuikkupurkki

Mutta aiheeseen! Tein tämmösen kynttiläpurkin viime kuussa, ja oonkin jo vähän odotellut, milloin pääsisin kirjoittelemaan siitä tänne! Tää diy-juttu on osa Lassila&Tikanojan ja Indiedaysin kampanjaa, jossa koottiin jouluisia & kierrätysaiheisia diy-ideoita samalle sivulle, ja muun muassa Ellan ja mun askartelut videoitiin vaihe vaiheelta -tyyppisesti yhdessä Jethro Rostedin kanssa. Tän ohjeen löytää siis tiiviimmin kiteytettynä myös täältä, sekä videomuodossa Lassila&Tikanojan Jouluvinkki-sivulta tai youtubesta, mikäli teitä kiinnostaa katella. Ihan kivat videot niistä tuli, vaikka oonkin ihan superkriittinen omia ilmeitäni kohtaan... :D Tämä postaus itsessään ei ole osa kampanjaa.

Löysin ohjeen Pinterestistä, ja alkuperäinen saattaa olla tästä blogista. Muutin itse tuota ohjetta sen verran, että lumimaisen "Santa Snow"-sprayn sijaan maalasin päälle glitterimaalia, joka kuivui läpinäkyväksi jättäen vain hileet näkymään lumimaisen kimmeltävästi lasipurkin pintaan.

Tarvikkeet:


  • Lasipurkki
  • Mustaa paperia (sellaista vähän paksumpaa)
  • Terävä askarteluveitsi ja leikkausalusta
  • Lyijykynä ja viivotin
  • Liimaa (esim. erikeeper)
  • Glittermaalia ja pensseli
  • Tuikkukynttilä

diy lasipurkki siluetti tuikkupurkki

Tämä lasipurkki on entinen Dolmio-kastikepurkki: siinä on sopivasti korkeutta ja leveyttä koristelulle, mutta ei liikaa. Etiketit saa helposti pois liottamalla purkkeja vedessä ja hieraisemalla ne sitten vettyneinä irti.

  • Mittaa purkin ympärys ja maksimikorkeus, jolle kuvio saa ylettyä, ja merkitse ne paperiin. Jätä sivusuunnassa sentin verran ylimääräistä, jotta kuvio on helpompi liimata kiinni. 
  • Piirrä paperille lyijykynällä sellainen siluetti, jollaisen purkkiin haluat. Mitä enemmän aukotusta, sitä enemmän valo puskee läpi.

Samantapaisen kuvion voi tehdä myös maalaamalla sen esimerkiksi mustalla akryylimaalilla, joko itse tehdyn sapluunan avulla tai vapaalla kädellä. Maalaamalla saattaa  myös olla tehdä itse siitä kiinteästä siluetista irrallisempia kappaleita (kuten vaikka taivaalle kuun), jos haluaa.

diy lasipurkki siluetti tuikkupurkki diy lasipurkki siluetti tuikkupurkki diy lasipurkki siluetti tuikkupurkki

Purkin siluetti voi käytännössä olla millainen tahansa: lähennellä oman kotinpihan tyyliä, harvempaa astutusta tai tiiviimpää kaupunkia. Mä satuin tekemään oman purkkini juuri samana viikonloppuna, jona saatiin kuulla Pariisin järkyttävistä terrori-iskuista. Siksi tuntui sopivalta valita siluetin aiheeksi vähän suurempi kaupunki, ja näin sytyttää kynttilä terrori-iskujen uhreille.

  • Leikkaa siluetti irti askarteluveitsellä.
  • Testaa siluettia purkin ympärille, ja liimaa se ensin sivureunoistaan renkaaksi, ja sen jälkeen ohuella liimamäärällä kiinni purkin alareunaan. Myös ylempiin ulokkeisiin voi laittaa pienet tipat liimaa, jos ne tuntuvat sojottavan turhan vallattomasti.
  • Lopuksi siluetin "taivaan" voi maalata purkin ulkopuolelta lumisen kimmeltäväksi vaikkapa glitterimaalilla.

diy lasipurkki siluetti tuikkupurkki

Oon polttanut näinä pimeinä kuukausina enemmän kynttilöitä kuin minään vuonna aiemmin – jopa tuoksukynttilöitä, ja se on mulle ihan uus juttu! Mulla on vain pari erilaista tuikkukuppia, joten tän purkin voi aika helposti sanoa olevan yksi mun lemppareista, heti niiden parin kirpparilta löytämäni pienen marmorikivisen tuikkupurkkin jälkeen. Toisaalta, tässä kynttiläpurkissa on niihin verrattuna ihan eri tavalla voimakas tunnelma.

Mitä te pidätte? Millaisen siluetin tekisitte mieluiten omaan purkkiinne? :)

Pääsiskö jo talviunille, jooko?

13. joulukuuta 2015

id

Olipa kerran rakennusfysiikan tentti.  Ensin pänttäät sen mitä kerkeät. Priorisoit lukemisen juhlien ja blogin edelle, mitä nyt jossain tanssitunneilla on käytävä, kun esitykset ovat jo nurkan takana. Tehokkaat kolme päivää on jo hyvä saavutus, jos muutoin tunnet olosi lukutoukan vastakohdaksi, ja väsymystä vastaan taistelu vie ne suurimmat voimavarat.

Sitten meet tenttiin ja huomaat iloksesi, että siinä on jopa muutavia sulle sopivia tehtäviä. Monivalintaa, oikein-väärin -vastailua, tuttu esseeaihe ja ainakin osa selitettävistä termeistäkin vaikuttaa tutulta. Koe on kaksiosainen ja kummastakin osasta pitää saada vähintään 1/3 oikein päästäkseen läpi.

Oot saanut toisen osan tehtyä ja tunnet kerrankin olosi siinä määrin luottavaiseksi, että vielä kun jokaiseen saa vastattua edes vähän jotakin, niin on ainakin päässyt läpi. Se on se pääasia, että mokoma ei olisi enää tulevana keväänä vastassa, kun pitää keskittyä täysillä kandikursseihin.


Mutta sitten. Soi. Palohälytin. Siis ei helvetti. Porukka vilkuilee ensin toisiaan hölmistyneenä, kunnes pikkuhiljaa kaikki nousevat ja raahautuvat ulos. Ympärillä kaverit toivovat, että voi kun päästäisiin jatkamaan, tai että ainakin sen tähän asti tehdyn tentin voisi palauttaa...

Ja kerrankin mä toivoin samaa. Mutta eipä se tietenkään onnistunut: muutaman minuutin päästä palattiin sisälle saadaksemme vaan kuulla, että tentti on mitätöity ja uudesta tiedotetaan sähköpostitse myöhemmin.

Siis kuinka paljon tommonenkin oikeesti voi harmittaa! Ei se luettu aika hukkaan oo mennyt, mutta olisin vaan niin kovasti halunnut saada sen viimein pois alta... Mutta ei. Se oli sellanen tarina se, mutta se tentti on edessä edelleen. Samoin kuin yksi toinenkin mokoma, kun tommosen episodin jälkeen loputkin lukumotivaatiosta katosi sen sileän tien... No joo, aina ei vaan mee niinkuin Strömssössä.



Mutta oli miten oli, tää syyslukukausi alkaa kohta olla kuitattu. Nää viikot ovat olleet aika hulluja, ja siihen verrattuna mulla on kyllä ihan hyvä olo. Isommat palautukset runtattiin tyylikkäästi rytinällä valmiiksi, kun taas nää tentit ovat vähän se ikuinen murheenkryyni, kun tässä vaiheessa vuotta lukumotivaatio alkaa olla jo megalomaanisen alhaalla... Tälle viikolla on sinänsä mahtunut paljon kaikkea, lukemista, asuntonäyttöä, vuoden viimeisiä tanssitunteja ja joulunäytöstä, josta nuo yllä näkyneet potretit. Vielä parit koulujutut ja tanssiesitykset ens viikon alussa, niin voi viimein kääntää lomavaihteen päälle... Paitsi että hah, töissähän mä ne joulupyhien väliset arkipäivät vietän.

Eilen olisin vielä sanonut, että älkää hämääntykö noista lumisista kuvista, kun Tampereella on edelleen ihan mustaa ja märkää. Mutta sitten yöllä pyrytti maan päälle valkoinen matto! Nuo kuvat on otettu silloin kun sitä lunta oli viimeksi. Se taisi olla marraskuun puolella? Tuommonen kevyt lumikerros on niin kaunis, valaisee vähän tätä pimeyttä.

Mä en kyllä muutoin ole vielä yhtään joulufiiliksissä. Saa nähdä pilkistääkö se ollenkaan esiin ennen aattoa – mä en oo tavoistani poiketen tehnyt vielä yhden ainoata joululahjakaan! Kodin joulukoristelusta nyt puhumattakaan... Paitsi että tommonen minikuusi kyllä taivuttiin yllättäen ostamaan, vaikka muovikuusia vastaan vähän oonkin. Tuo osui sattumalta meitä ruokakaupassa vastaan, ihan eri hyllyssä kuin minne olisi kuulunut, ja se oli just sellanen sopivan yksinkertainen ja söpö, säkkikangaspäällysteisellä jalalla ja valmiiksi valaistettuna – ja maksoikin vaan kymmenen euroa. Siinäpä se seisoo, joulunurkassa tonttu ja tuikkurivit vierellään. Jouluherkkujen osalta oon kunnostaunut paistamalla jopa yhden pellillisen pipareita, ja sain siinä taas huomata omistavani vaan yhden piparimuotin. Sen sijaan Roopen vois mun puolesta kruunata joulutorttukuninkaaksi: hän on pyöräyttänyt tässä viime viikkojen aikana niin monta pellillistä joulutorttuja, että ne alkavat pikkuhiljaa tursuta jo korvista. :D

Löytyykö teiltä jo joulufiilistä, vai onko se vielä hakusessa?  Ei paineita, mäkin odotan lähinnä tota lomantynkää, kiireettömyyttä ja pitkiä yöunia, paljon enemmän kuin koko joulua ylipäätänsä. :')

Tee-se-itse -joululahjavinkkejä

9. joulukuuta 2015

Ollaan jo hyvää matkaa edetty joulukuuta, ja yks sun toinenkin miettii joululahjoja, ellei jo ole aikaisena lintuna jo niidenkin osalta kaikin puolin valmis (en minä ainakaan). Vähenevistä päivistä huolimatta tässä on vielä vaikka kuinka hyvin aikaa kaikenlaiselle väkertämiselle ja valmistelulle.

Sitä ajatellen keräsin tähän muutamia helppoja&mielenkiintoisia DIY-joululahjaideoita, joita näin jouluna voi harkita tekevänsä & antavansa lahjaksi, mikäli iskee ihan tenkkapoo! Kaikki eivät ole pelkästään jouluisia ideoita, mutta eihän joululahjojenkaan ole pakko olla mitenkään jouluun liittyviä. :)

Linkit kuvissa näkyvien ideoiden ohjepostauksiin löytyvät aina kustakin otsikosta, ja postauksen lopussa löytyy myös muutama muualta bongaamani ihana lahjaidea!

id diy joululahjaideoita itse tehdyt lahjat diy joululahjaideoita itse tehdyt lahjat

Punainen ruusu suodatinpaperista / Hopeinen ruusu kreppipaperista


Tällainen itsetehty "kestoruusu", punaisena tai jossain muussa sävyssä, on mun mielestä kätevä valinta, kun tavallinen kukkakimppu tuntuu vähän tylsältä mutta ei oikein keksi mitään muutakaan. Sen kanssa voi antaa valmiiksi myös jonkun kauniin maljakon, tai kääriä ruusun muiden kukkien tapaan kauniisti sellofaaniin. Aidon näköisellä ruusulla voi helposti saada myös hiukan hämättyä lahjansaajaa, joten kannattaa ohimennen mainita, ettei tuollaista kukkaa ole tarkoitus laittaa veteen!

diy joululahjaideoita itse tehdyt lahjat

Kaksinkertaisella neuleella neulottu patalappu


Tällaisen kaksinkertaisen patalapun neulominen voi kestää hiukan (=tuplasti) enemmän aikaa kuin normaali patalappu, mutta eipä ainakaan tule se polttava lämpö sormiin läpi, kun käsittelee kuumia uunipeltejä ynnä muita!

diy joululahjaideoita itse tehdyt lahjat diy joululahjaideoita itse tehdyt lahjat

Itse kirjaillut/kuvioidut mukit


Tää on kätevä idea jota voi soveltaa miten tahansa ja kenelle tahansa, niin monitahoisesti kuin vaan ideat ja taidot riittävät! Keramiikkatussilla piirretty kuva kiinnittyy mukiin uunissa "paistamalla", ja kestää sen jälkeen vähintäänkin käsinpesua.

diy joululahjaideoita itse tehdyt lahjat diy joululahjaideoita itse tehdyt lahjat

Kangasväreillä maalattu paita tai kangaskassi


Kangasvärit ovat toinen kätevä tapa tehdä jostain valmiista, yksinkertaisesta vaatteesta omaperäinen, tai tuoda eloa ja ideaa johonkin muuhun, kuten itse ommeltuun kangaskassiin. Värejä on niin tusseina kuin purkkiväreinä, niillä voi piirtää, maalta tai painaa sapluunoiden & tuputussienien avulla, ja niillä tehdyt kuviot kiinnittyvät silitysraudalla silittämällä ja kestävät sen jälkeen vähintäänkin käsinpesua.

diy joululahjaideoita itse tehdyt lahjat

Muistilapputaulut


Onko jollain jääkaappi jo liian täynnä lippulappusia? Sopisiko lahjaksi pieni muistitaulu? Sellaisen tekee helposti korkki -materiaalisesta pannunalusesta, kiinnittämällä siihen niittipyssyn avulla palasen jotain kaunista kangasta ja länttäämällä koko komeuden kaksipuolisella teipillä sopivaan kohtaan seinälle.

diy joululahjaideoita itse tehdyt lahjat diy joululahjaideoita itse tehdyt lahjat

Neulottu pipo & Collegekankainen pipo


Pipot ovat lahjaideoina ihan klassikkoja! Neuloen sellaiset pyöräyttää helpoiten ihan joustinneuleella, ja jonkun ulkoilijaihmisen pipoon voi sopia hyvin vaikkapa heijastinlanka, joka erottuu mukavasti pimeässä yössä viilettäessä. Toinen vaihtoehto on tehdä pipo joustavasta college-kangaasta – tai sitten vaikka kokeilee yhdistää kummatkin niin, että lopputuloksena onkin superlämmin pakkassäiden pipo!

diy joululahjaideoita itse tehdyt lahjat diy joululahjaideoita itse tehdyt lahjat

Neulottu hiuspanta & Kankainen hiuspanta


Pipoille toinen vaihtoehto ovat muun muassa neulotut hiuspannat, jotka suojaavat korvia pahimmalta viimalta. Tuollaisen kuvassa näkyvän palmikkopannan tein tällä Novitan ohjeella. Neulotuista pannoista ehkä enemmän sisätiloissa käytettävänä versiona toimii kankainen, rautalangan sisältävä hiuspanta.

diy joululahjaideoita itse tehdyt lahjat

Keittiöessu


Jos tykkää enemmänkin ompelusta, esimerkiksi keittiöessu on aika simppeli vaihtoehto – sellaisen ompelu ei vaadi hurjaa määrää kangasta eikä paljoa aikaa. Tuosta mun ohjeesta löytyy suuntaa-antavat kaavat, jos joku sattuu tästä innostumaan!

diy joululahjaideoita itse tehdyt lahjat
Askartelusavesta tehty rosoinen maljakko No Home Without You -blogissa 
Piparimuottiin valetut kynttilät Kaikki paketissa -blogissa 
Jättimäinen torkkupeitto The Little Village -blogissa
Joululta tuoksuvat saippuat Jouluttelua -blogissa

Ja lopuksi muutama muista blogeista bongattu viehättävä DIY-idea, joita itse en vielä ole kokeillut, mutta jotka iskevät mun makuun ja kovasti houkuttaisivat päästä pian askartelemaan kaikkea kivaa pukinkonttiin – voi kumpa noi tentit jo takanapäin...! Kollaasin kuvat ovat kyseisistä blogeista lainattuja, kiitos niistä! Ohjeet näihin diy-juttuihin löytää myös kustakin blogista aina kyseisen blogin nimeä klikkaamalla.

Mites te, uskallatteko paljastaa, mitä joululahjoja teillä on mielessä tänä jouluna tehdä/antaa? :)
© Helmihytti • Theme by Maira G.