Ihana kamala kandikevät

4 kommenttia:
id

Lunta ja jäätä ja ihanasti aurinkoa, ihan kuin tää talvi olisi yhtäkkiä muuttunut jotenkin mukavaksi. Oon kyllä niin epätalvi-ilminen ettei tästä mun mielestä saa mukavaa yhtään mitenkään, mutta toki se näiden kuvien kautta vaikuttaa kauniilta. Ja on sitä toki livenäkin, mutta silloin sitä keskittyy lähinnä jäätyviin näppeihinsä...

Mun viikot ovat aika tarkkaan aikataulutettuja, ja ainakin nyt nää ekat kaksi viikkoa on mennyt ihan hyvin. Meitä peloteltiin ennen jo vuodenvaihdetta kandi-infossa, että tää yhdyskuntasuunnittelun ammattikurssi tulisi viemään about semmoset 54 työtuntia per viikko, että siihen nähden nyt on ollut vielä ihan rauhallista. Tää kurssi on ollut tähän asti vaikuttanut hyvin valmistellulta (mikä ei aina tosiaankaan oo itsestään selvyys), vaikka kyllä kymmenestä viiteen (ja joskus iltakahdeksaan) kestävät päivät imevät aika hyvin kaikki mehut pois.

Vielä tässä olis lähes koko kevät edessä. En siis voi vannoa, että tää hiljaisempi postaustahti paranisi jo heti näiden parin kuukauden jälkeen, vaikka mulla siinä vaiheessa pitäisikin olla kandi valmiina.



Tota reipasta yleisfiilistä on vähän romuttanut stressi tekniikan pettämisestä, kun se mun viikko sitten mainitsema tärkeä kovalevy sanoi sopimuksensa irti, eikä vielä oo tietoa, menetänkö mun siellä olleita kuvia vai en... Siihen päälle tää läppärikin on käyttäytynyt oudosti, mutten voi laittaa sitä huoltoon, kun en oikein pärjää ilmankaan. Sitten mun ihokin on viime aikoina tykännyt kyttyrää näistä pakkasista ja stressistä. Yhtäkkiä ilmestyy semmosia isoja "maanalaisia" kipeitä finnejä kuin sieniä sateella! Yäk. Tosi ikävän tuntusta ja näköstä, kun ei niitä oikein piiloonkaan saa, kun meikkipohja menee pilalle ja ripsarit leviävät luomille jo viiden minuutin koulumatkan aikana. D: Toimiiko teillä samat meikit kesät talvet, vai vaihdatteko pakkasilla johonkin kuivemmalle iholle sopivampaan meikkivoiteeseen (ja jos vaihdatte niin mihin)?

Näinkin pieneltä kuulostavat asiat voivat olla ratkaisevalla tavalla stressaavia, kun tuntee muutenkin olevansa kokoajan sellaisessa rasittavassa valmiustilassa. Ensimmäinen pieni "hermoromahdus" tuli jo tuossa maanantaina, vaikkei mitään tiettyä erityisen ikävää tapahtumaa ollutkaan. Rasittuneen stressaantunut olo voi tiivistää ja paisuttaa kaikki pienemmätkin asiat isommaksi ikäväksi epämukavuusklöntiksi, joka saa olon tosi kurjaksi. Ja sitten kun joku kysyy että mikä on, niin ei kuitenkaan osaa oikein vastata tarkalleen ja tuntee olonsa vaan tosi tyhmäksi. Tunnistatteko te ton fiiliksen?

Mikä tässä kaikessa sitten voisi olla ihanaa? Koska mä oon jossain määrin suorittajaihminen ja tää kevät on tietynlainen etappi. Horisontissa häämöttää päämäärä, johon tiedän pääseväni, ja jonka jälkeen oon päättänyt voivani hengähtää hetken. Koska kevät ja kesä tulee vaikkei tosta lumesta ja kylmästä sitä arvaisikaan, ja maailma kirkastuu ja lämpenee ja se stressi ja haasteet on tehty voitettaviksi. Siksi tässä keväässä on jotain tosi ihanaa ja toiveita herättävää.

Mutta nyt voisin vaikka ottaa ilon irti näistä parista vapaa päivästä ja rentoutua hetken. Mukavaa viikonloppua teillekin!
4 kommenttia:
  1. Moi! Häh, siis miten voi olla noin kova kandikevät? Meillä on maanantaisin tasan yksi luento n. Joka toinen viikko sitä ohjausta... :0
    Vai tarkoitatko muita luentoja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Noo en tiiä onko tää tavallista rankempi kun en tiiä helpommastakaan. :D Meillä tehdään kandi joko yhdyskuntasuunnittelusta tai asuntosuunnittelusta. Mä teen yhdyskuntasuunnittelusta, joka kestää nyt tän yhden periodin eli tonne helmikuun loppuun asti ja viikottain sille on aikataulutettu pitkät päivät ti, ke ja to. Varmaan pitää tehdä niiden lisäksi itsenäisesti hommaa tässä kurssin edessä... Tähän kurssiin sisältyy yksi iso suunnittelutyö (joka tehdään pienryhmässä), luentoja (läsnäolo ei käytännössä pakollista mutta periaatteessa joo) ja useita pienempiä (pakollisia) suoritteita, sekä monta eri kirjoitustehtävää sisältävä kotitentti, joista yksi vastaus palautetaan kandiin vaadittavana kirjallisena kypsyysnäytteenä. Lisäksi on myös kaksi pakollista kandiluentoa, mutta en vielä niistä tiedä, mitä niissä oikein käsitellään. :D Suurin osa porukasta suorittaa kandin tän yhdyskuntasuunnittelun kurssin jälkeisestä asuntosuunnittelun kurssista, josta en vielä osaa sanoa, mitä kaikkea siihen oikein tulee kuulumaan. Se on yksilötyö, joten lienee kaikenkaikkiaan vähän itsenäisempi kurssi, mutta kummatkin on pakollisia ja työläitä kursseja, teki kandin sitten kummasta tahansa. Mutta onhan tää ollut aika työlästä jo tähän asti muutenkin. :) Ton kandikurssin lisäksi mulla on pari muuta kurssia, mutta niitä en laske järin rankoiksi vaan lähinnä rentouttavaksi vaihteluksi.

      Poista
    2. Okei, aika mielenkiintoista kuulla miten nää vaihtelee eri alojen välillä! :) Hurjasti tsemppiä, kuulostaa melkoselta rupeamalta.

      Poista
    3. Niinpä! :) Kiitos paljon, sitä tarvitaan! :D

      Poista