SLIDER

Kaunis kiitos, 2015

Vuodenvaihteesta on jo lähes viikko, ja nyt tuntuis hyvältä hetkeltä muistella vähän tuota taakse jäänyttä vuotta. Siihen mahtui paljon, vaikken vuosi sitten osannutkaan asettaa mitään kovin isoja odotuksia. Tästä vuodesta ei jäänyt käteen mitään suuria saavutuksia, muttei toisaalta onneksi mitään suuria ikäviäkään kokemuksia, vaan ennemminkin sellaisia yksittäisiä toinen toistaan mukavampia muistoja arjen ympäriltä ja ulkopuolelta. Ja hyvä näin. Paljon kaikkea hyvää, mutta päällimmäiseksi kyllä jäi mieleen kaikki se väsymys, johtuen ehkä tuosta tuoreena mielessä olevan loppuvuoden ja postauksien kautta mieleen palanneen loppukevään kiireiden ja paineiden muistuttamina.

Mutta asiaan! Lihavoiduista teksteistä voi klikata itsensä throwbackina viime vuoden tunnelmien ja tapahtumien syövereihin.

id
Tammikuussa Roopen intistä oli jäljellä vielä toinen puolivuotinen. Mä listasin toiveitani ja odotuksiani uudelle vuodelle ja mietin, kuinka paljon mun on mahdollista antaa aikaa blogille, kun opinnot vaatisivat enemmän panostusta, mutta blogillakin olisi niin paljon annettavaa... Hengailin lähinnä mahdollisimman mukavissa vaatteissa, joten asukuvia ei tässä kuussa juurikaan tullut otettua. Olin kuitenkin motivoituneempi opintojen suhteen kuin pitkiin aikoihin, vaikka toisaalta sitä vastaan kilpailivat lyhyiksi jääneistä yöunista johtunut iso väsymys ja kova hinku jumittua sohvalle katselemaan Downton Abbey -sarjaa. Muistan, että oli kylmä ja etten tykkää kylmästä. Ja se nyt on kyllä edelleen totta.


Helmikuu jatkui aika samoissa merkeissä kuin edeltäjänsä: Yhtenä päivänä saatoin puhkua tarmoa 20 tuntia putkeen, toisena jumituin tekemisen määrästä huolimatta koko päiväksi sohvalle koomaamaan. Mutta arjen ailahtelevan tasaisen rullaamisen lisäksi edessä alkoi häämöttää muutakin mielenkiintoista säpinää. Roopen RUK-juhla tiesi mulle tarvetta iltamekolle, joten suunnittelin ja aloin ommella itselleni A-linjaista hameosaa ja avoselkäistä paljettitoppia "piilorintsikoilla". Olin myös ekalla kuvauskeikallani yhden killan vuosijuhlissa, ja sitten ihan vaan osallistujana oman killan vuosijuhlassa, jonne sinnekin tarvitsin oman mekon, jonka yläosan tuunasin vanhasta isosta hopeisesta t-paidasta. Tiuku majaili jonkin aikaa mun luona, neuloin ohimennen ihanan palmikkopannan ja kerran mun oven takana oli yllätykseksi kaksi ruusua. Mukavaakin tekemistä siis oli, vaikka arki muuten tuntui aika raskaalta. Mä olin tosi väsynyt, mutta aina kun eteen sattui aurinkoinen päivä, mun päivät olivat parempia.


Maaliskuussa juhlittiin. Oli RUK-juhlat, joissa pääsin ulkoiluttamaan mun ihanaa kulta-mustaa mekkoa ja glamouria kampausta ihanassa Vanajanlinnan miljöössä. Sitä seurasi melkein heti perään meidän arkkitehtikillan vuosijuhlat, jossa mun päällä oli hopea-musta-kokonaisuus ja itse tehty juhlakäsilaukku, joka pienestä koostaan huolimatta nielaisi sisäänkö koko mun kameran. Sitten oli viidakkobileet ja sitä varten tuunattu kirppismekko, mielenosoitukseen osallistumista, Kouvola-reissu-uutisia. Oli hyviä viikkoja, mutta kaiken meiningin lisäksi mä painiskelin koulustressin kanssa – niin luomisentuskan, tylsien aiheiden pänttäämisen kuin ylipäätänsä aikaansaamisen suhteen, ja tunsin aikamoista riittämättömyyttä itsestäni ja omasta osaamisestani.


Huhtikuun alkuun kirjoittelin heti Kouvolan reissusta, jonka puitteissa käytiin tutustumassa Kyamkiin ja sen tarjoamiin muotisuunnittelija-, sisustusarkkitehti-, muotoilija- ja artenomiopintoihin. Pääsiäisen aikaan leivoin tippaleipiä koska teki mieli ja koska unohdin että ne oikeastaan kuuluu vappuun eikä pääsiäiseen, mutta väliäkös sillä, oli hyviä! Pääsiäislomalla satoi räntää ja mun päässä pyöri kokoajan ihan liikaa kaikkea, joka taisteli aika paljon mun opiskelumotivaatiota vastaan... Yritin piristää vähän kotia tekemällä loppuun "puisen kellon", jonka olin aloittanut jo puoli vuotta aiemmin, ostin puisen kissakäsilaukun, leivoin elämäni ensimmäisen voileipäkakun ja uudistin blogin ulkoasua siihen suuntaan johon mun oma maku oli muuttunut: minimalistisemmaksi, jollaisena se on pieniä muutoksia lukuunottamatta pysynyt tähänkin asti. Jänniä kokemuksia oli myös eräiden kampauskuvausten backstage-kuvaajana toimiminen ja Indiedaysin bloggaajapäivä iltagaaloineen. Jälkimmäisessä tunsin ensimmäistä kertaa ikinä jotain kummaa ramppikuumetta ylitulkitsemalla muiden käytöstä miettimällä, että "en kai vaan oo häiriöksi"... Mutta tykkäsin mustan kirppislöydön ympärille kokoamastani gaala-asustani pinkin diy-puoliseppeleen kera, ja kokonaisuudessaan tästä kuukaudesta jäi tosi valoisia muistoja!


Toukokuussa juhlittiin heti ensimmäiseksi Wappua ja yritettiin tsempata itsemme kakkosvuoden loppumetreistä läpi. En ehkä ollut tyytyväinen töihini, mutta onnellinen että raskain osuus alkoi olla jo takana – puhumattakaan siitä, kuinka huojentunut olin, että Roopen inttiä oli jäljellä enää kuukausi! Mun mielessä pyöri kaikenlaisia haaveita aina nykyhetkestä kauemmaksi tulevaisuuteen, oli yläasteluokan luokkakokousta, approilua kavereiden kanssa, abilogojen piirtelyä pikkuveljelle. Vaikka oikeastaan koko kesän suunnitelmat olivat ihan auki aina viimeisille viikoille asti, se ei haitannut. En saanut sitä mun toivomaa raksaharjoittelupaikkaa en saanut, mutta toisaalta tunsin itseni jo henkisestikin niin uupuneeksi, että seuraava vaihtoehto perunamaaduunissa saariston maisemissa tuntui tosi mukavalta vaihtoehdolta. Muutin vähän hiuksiakin kesälookkiin!


Kesäkuussa vietin kaksi viikkoa saaristossa tätini perheen luona. Päätoimena oltiin perunapellolla duunissa, mutta aamuvuorojen jälkeen edessä oli aina pitkä päivä, ja siinä ehti tehdä vaikka mitä: luin kirjoja, ompelin yhden hameen ja korjasin toisen, leivoin Linan kanssa ihania herkkuja, kuuntelin paikallisten maanviljelijöiden juttuja ja pohdin blogissakin kotimaisen ruuan kallista hintaa. Muita diy-juttuja olivat muun muassa kevyt "paitahuitula" sekä "simpukkabikinit", jotka tosin keskeytyivät materiaalivajeen vuoksi ja jäivät tauolle, kun myöhemmin ei enää ollut sopivaa saumaa jatkaa niitä. Juhannuksena kuvattiin ehkä mun koko vuoden suosikkiasukuvat: mä saan siitä tunnelmasta edelleen otteen, kun käyn sitä postausta läpi. Viikot kuluivat nopeasti, ja äkkiä me oltiinkin jo kotona ja Roope oli päässyt viimein intistä ja kohta jo suunnattiinkin roadtripille kohti Lappia ja Pohjois-Norjaa!


Heinäkuussa mun postaukset koostuivat hyvin paljolti kesä-heinäkuun roadtrip-postauksista, joista kirjoitin samantapaiset matkapäiväkirjamaiset postaukset kuin interrailista aikoinaan. Se oli huippureissu, mutta kuvia oli niin sikana, että sain julkaisua postauksista viimeiset vasta syyskuun puolella. En ala tähän postaukseen erittelemään niitä sen kummemmin, ne löytää Travelling stories -tunnisteella ja listattuna Vinkkejä Pohjois-Norjaan -postauksen lopusta. Palattiin reissusta ekan heti heinäkuun alussa, ja siitä eteenpäin mulla olikin aika hyvin töitä Lähiöfestivaali -projektin parissa, jossa olin vapaaehtoistyöntekijänä. Oli kokouksia, suunnittelua ja käytännönhommia, mutta ehdin myös sekä sairastaa että nauttia kesästä, viettää aikaa kavereiden kanssa ja toteuttaa pieniä ideoita, kuten pitsisen "braletten" ja sateisen kesän ja Maija Poppasen inspiroimat asukuvaukset. Tää kesä kului ihan liian nopeasti, ja kaikki sen rentous tuli tarpeeseen.


Elokuun alkupuolikas oli tosi kiireinen ja kaikki se työ huipentui Vantaalla vietettyihin Lähiöfestivaaleihin. Se oli hauska projekti, vaikka oma-alotteisuutta ja pitkiä hermoja tarvittiinkin: oon mielissäni meidän Laatikkotaivas -lähiöinstallaatiosta ja tekemästäni Timo-kokovartalonukesta, joka pelästytteli porukoita kämäsen vessan oven raosta käsin. :D Se kesän alussa laatimaani to-do -listakin kartutti mukavasti rukseja listaan, kun pääsin käymään asuntomessuillarentouttavalla mökkireissulla ja Tukholman risteilyllä meidän tyttöporukan kanssa, vaikka viimeiseksi mainitulla olikin vähän epäonnea matkassa. Pientä diy-juttuakin kerkesi vielä tekemään, ennenkuin palailtiin Tampereelle ja piti alkaa valmistautua oikeeseen arkeen: kolmas lukuvuosi arkkariopintojen parissa, iäiks. Myös Roope muutti kamansa saman katon alle, johan sitä olikin jo odotettu!


Syyskuu meni aika paljolti kouluun keskittyessä, kun kolmas vuosi alkoi edeltäjiinsä nähden aika rytinällä. Blogin puolella nähtiin juttuja kesäkuukaudet täyttäneiltä Lähiöfestivaaleilta ja Roadtripiltä, ja ne aikalailla pelastivat mut ihan totaaliselta tauolta, koska aikaa uuden materiaalin keräämiseen ei oikein ollut. Mutta siinä missä kesä sujui aikalailla rentoilun ja tiiviin työnteon välillä tasapainoitellen niin, että kivoja asuja ei pahemmin tullut ikuistettua – ja siitä oli hauska saada taas syksyn tullen kiinni! Alkusyksy on pukeutumisen kannalta mun lempparivuodenaika, mutta se vaan ei kestä ikuisesti...


Lokakuun aikana syksy tuntui lipuvan liian nopeasti ohi kohti kylmää, märkää ja harmaata alkutalvea. Dedikset painoivat päälle lähes luvattoman aikaisin, kotia olisi huvittanut sisustaa mutta samaan aikaan takaraivossa puski hirveä hinku, että pääsispä jo muuttamaan isompaan kämppään, mieluiten sellaseen ihanaan jugend-tyyliseen keskustakämppään... Tavallista arkea piristivät saamani ihana palaute blogistani ja upea voitto yhdestä kilpailusta: hyvin sopivasti tarpeeseen osuneet meikkituotteet ja ensimmäinen kokemus meikkitaiteilijan meikattavana! Halloweenin lähestyessä haastoin itseni maskeeraajana, kun arkkareiden naamiaisbileisiin tälläydyin Irvikissaksi ja Indiedaysin Halloween-teemaiseen gaalaan "Käärmekuiskaajaksi", ja pidin kaverille kotikutoinen makeover -hemmotteluhetken. Tajusin myös, miten tärkeitä sellaiset kotona vietetyt rauhalliset viikonloputkin voivat olla.


Marraskuu jatkui samaan malliin, säät vaan pikkuhiljaa viilenivät ja puut alkoivat kovaa vauhtia kaljuuntua. Tutustuin syksyn aikana uuteen kaveriin jonka kanssa intouduttiin kuvailemaan syksyiseen tyyliin lehtimeressä, lopputuloksena näpit ja takamus ihan jäässä, mutta kuvat sen arvoisia! Itse heitin kuvauskeikan yhdessä ulkoliikuntatapahtumassa ja kirjoitin ilmeisesti aika tykätyn postauksen salamavalolla kuvaamisen hyvistä puolista, joihin olin syksyn aikana tutustunut. Uusia kokemuksia oli I love me -messuilla pyörähtäminen ja hiusten värjääminen kirkkaanpunaiseksi – joskin ihan vaan pieneksi hetkeksi. Hyvistä hetkistä huolimatta marraskuu oli suureksi osaksi koulutöitä ja koomaamista, valottomien päivien lisätessä väsymyksen määrää jatkuvasti enemmän.


Jouluun jatkui samalla millä marraskuu loppui, oli isoja töitä joista valtaosa tekemisen määrästä jäi viimeisille viikoille. Tenteistä nyt puhumattakaan, eli paineita vähän oli. Sain kuitenkin isoimmat työt tehtyä ja kuulin just, että pääsin ainakin toisesta tentistäkin läpi, jes! Edellisvuosiin verraten en ehtinyt tekemään oikein mitään jouluista tai muutenkaan mitään erityistä, mikä rokotti vähän omaa joulufiilistä, mutta kerkesi sitä jossain välissä tehä sentään lumisadepurkki-kokeilun ja kaupunkisiluettikuvioiden tuikkukupin. Asuntoasiat olivat paljon mielen päällä kun piti tehdä isoja päätöksiä, mutta niistä selvittiin ja sain kuin sainkin tsempattua itteni syyslukukaudesta läpi ja lomavaihteelle. Tai loma ja loma, töissä nää viikot ovat aikalailla kuluneet. Töissä ja nukkuen. Tai olihan siinä joulu ja vuodenvaihde välissä vapaapäivineen. Hetken hengähdystauot.


Onko teille painunut mieleen jotain lempparipostausta/-postauksia tuosta menneen vuoden varrelta? :)

Tuleva kevät tulee olemaan kiireinen, jopa tuohon taakse jääneeseen kiireiseen vuoteen verrattuna. Uuteen kämppään muutto on parin kuukauden sisään, se tuo jonkin verran muutoksia elämään. Mulla on kandikurssi heti alkukeväästä ja toinen iso kurssi sen perään, ja jos kaikki menee kuten pitäisi, lopulta käteen pitäisi jäädä tekniikan kandin paperit. Kesälle pitäisi löytää duunipaikka jostain arkkitehtitoimistosta, se jännittää jo vähän etukäteen – mun piti tehdä tässä lomalla portfoliota, mutta oon mielummin vaan nukkunut. Olisi myös ihana päästä tänäkin kesänä jonnekin reissuun, vaikka suurimmat taloudellisen satsaukset tulevatkin todennäköisesti liittymään uuden kämpän sisustamiseen.

Muutoin tältäkään uudelta vuodelta on vaikea toivoa mitään eksaktia. Ainoa mitä mieleen tulee, on toivoa terveyttä itselle ja läheisille, voimia arkeen ja iloisia yllätyksiä sen sisälle – ja riittävästi unta. Toivotan tän uuden vuoden hyvillä mielin ja pienellä jännityksellä tervetulleeksi!

4 kommenttia

  1. Ompas sulla ollut tapahtumarikas vuosi! Tuntuu oma vuosi melko tasaiselta tähän verrattuna :D

    elamanikuvina.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, ei se sitä eläessä niin tapahtumarikkaalta tuntunut, mutta saattaa johtua siitä, että tässä tiivistyvät juuri ne tapahtumat ja arjessa näkyivät enemmän kaikki ne tylsemmät ja "tapahtumattomat" päivät. :D

      Poista
  2. Tykkäsin tosi kovaa tästä vuosikatsauksesta :)
    Arkkitehtiopiskeluihin liittyen: silloin päätit suunnata opiskelemaan arkkitehdiksi niin mikä sua pääosin kiinnosti opiskelussa. Oon miettinyt nyt arkkitehdiksi opiskelua, koska tykkään matikasta ja kuvaamataidosta sekä nautin luoda vapaa-ajalla jotakin uutta. Toisaalta en tiedä kiinnosta mua niin kovaa esimerkiksi talohistoria ja maansuunnittelu yms..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mukava kuulla! :)

      Vähän vaikea muistaa, mitä mä silloin nelisen vuotta sitten lukion kakkosenlla mietin, kun sain päähäni tän ammatin. Rakennukset itsessään eivät koskaan olleet siihen mennessä kiinnittäneet mussa mitään erityistä mielenkiintoa, mutta toisaalta myöskään pelkkä graafinen ala ei houkuttanut riittävästi, vaikka jotain graafisen suunnittelijan ammattia harkitsin. Jotenkin jossain vaiheessa niitä ammattivaihtoehtoja kelatessa tuli vastaan arkkitehdin ammatti, ja kun keksin sen ja tutustuin siihen, se alkoi tuntua mulle sopivalta valinnalta. Arkkitehdin ammatissa yhdistyy sekä taiteellinen että tekninen osaaminen, ja vaikken matikassa loistanutkaan (7 ja 8 numeroita lukion pitkän matikan kursseista ja C kirjoituksissa), niin olin kumminkin ihan keskiverto, ja "luomispuoli" kuviksessa ja käsitöissä oli vahva. Meillä myös satuttiin käsittelemään lukiossa toisen vuoden keväällä kuviksen kakkoskurssilla rakennustaidetta ja arkkitehtuuria yms., ja se innosti siinä määrin, että sai mut tekemään päätöksen tälle alalle hakemisesta. :)

      Tällä alalla on paljon valinnanvaraa aihepiireistä, joihin voi erikoistua. Mä osaan tässä vaiheessa sanoa, että rakennusten rakenteet eivät ole mun juttu – tykkään enemmän visuaalisesta suunnittelusta ja jopa esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelu kiinnostaisi rakennustekniikkaan liittyviä aiheita enemmän. Arkkitehtuurin historiakin on mielenkiintoista (tykkäsin lukiossakin historiasta), mä en vaan oikein keskittynyt siihen kursseilla niin hyvin kuin olisin voinut, ja se on jäänyt vähän harmittamaan. Asuntosuunnittelusta sen sijaan en oo ihan varma, se selkeytynee tässä tulevina vuosina. Pakolliset kurssit on tietty pakollisia jo ihan yleistietojensakin vuoksi, mutta loppupeleissä päätät itse, mihin aihepiiriin paneudut. :) Sun viestin perusteella voisin siis sanoa, että tää vois hyvinkin olla sopiva vaihtoehto sulle!

      Jos kiinnostaa, kirjoitin pari vuotta sitten postauksen "Kuka sopii arkkitehdiksi?", jossa on jonkin verran tietoa esim. hakuprosessista ja opinnoista (tosin vasta ekan vuoden kevään opiskelijan näkökulmasta). Kysy toki jos tulee vielä jotain mieleen! :)

      Poista

© Helmihytti • Theme by Maira G.