SLIDER

Vanhan työpöydän tuunaus

id vanha pöytä muodonmuutos tuunaus diy petsaus vahaus

Olipa kerran tori.fi-selailu, pöytäihastus, reissu lähipaikkakunnalle ja kotiintuliaisina uusi tuunausprojekti.

Tää en-tiedä-kuinka-vanha pöytä ihastutti heti ensisilmäyksellä kuluneisuudellaan ja mallillaan, josta huokui omanlaistaan luonnetta. Se ei kuitenkaan sopinut käyttöön ihan sellaisenaan, sillä pöytälevy oli karheahko, siihen oli lääpitty epätasaisesti maalia ja siihen oli jäänyt oli vaaleita kittauskohtia levyyn tulleiden kolojen keskeneräisestä täyttämisestä.

Tällä kertaa meidänkään tuunausprojektissa ei ihan mutkilta säilytty.

vanha pöytä tuunaus diy petsaus vahaus
Aloitettu käsittely antiikkivahalla, ja kokonaan vahalla käsiteltynä.
vanha pöytä tuunaus diy petsaus vahaus
Kitatuista kohdista tulikin vaaleanpunaisia...

Toisin kuin meidän tuunaamien pinnatuolien kanssa, tähän pöytään ei haluttu laittaa pelkästään uutta maalipintaa, sillä ei haluttu sen pöydän sävyn menevän ns. tukkoon.

Jalat maalattiin tasaisen mustiksi, mutta muutoin pöydän sävy oli punertavan ruskea. Maalikaupalla pyöriessä keksittiin kokeilla laittaa sen päälle mahongin sävyistä antiikkivahaa, jotta sävy maalillisten ja maalittomampien kohtien välillä tasaantuisi.

Aloitettiin neuvojen mukaan huomaamattomasti pöydän takaa ja reunoista, ja se näytti hyvältä. Mutta kun päästiin kunnolla itse pöytälevyn kimppuun, saatiin huomata, ettei se vahan sävy tarttunut niihin valkoisella kalustekitillä tukittuihin kohtiin samalla tavalla kuin puuhun: kitatuista kohdista tuli vaaleanpunaisen purkan värisiä. Yh.

vanha pöytä tuunaus diy petsaus vahaus
Hiottu pöytälevy.
vanha pöytä tuunaus diy petsaus vahaus vanha pöytä tuunaus diy petsaus vahaus
Vaaleanpunaiset kittikohdat hioituivat takaisin valkoisiksi.

Vahan päälle ei oikein mitään muita aineita pysty laittamaan, joten ei siinä voinut muuta kuin alkaa hiomaan. Koska kerettiin laittaa parikin kerrosta sitä vahaa ennen kuin osattiin myöntää, ettei se vaaleanpunaisuus oikeasti muutu yhtään sen tummemmaksi, jouduttiin hommaamaan tasohiomakone (onneksi se maksoi vaan parikymppiä), sillä käsipelillä sitä vahakerrosta ei olisi saanut hiotuksi. Roope huristeli koko pöytälevyn täysin puhtaaksi kaikesta vahasta ja maalista niin, että näkyviin tuli pöydän kaikkein alkuperäisin sävy: vaaleaa puuta.

vanha pöytä tuunaus diy petsaus vahaus
Ensimmäinen kerros pähkinän sävyistä petsiä.
vanha pöytä tuunaus diy petsaus vahaus
Kaksi kerrosta petsiä, kittikohdissa vähän enemmän, ja päällä kerros antiikkivahaa. (Vrt. vähän ylempänä kuva samasta kohdasta ennen petsiä tai vahaa.)

Sen jälkeen päätettiin käsitellä pöytälevy spriipohjaisella petsillä, sävyllä pähkinä. Petsi sävyttää puuta mutta toimii eri tavalla kuin maali: siinä missä maali peittää, petsi imeytyy siihen puuhun korostaen puun omia uurteita ja sävyjä. Laitettiin pari kerrosta ruskeaa petsiä, ja töpöteltiin pakkelikohtiin vähän enemmän.

Lopuksi laitettiin päälle vielä kerros sitä samaa mahongin sävyistä antiikkivahaa, eikä niitä paklausjälkiä erottanut sen jälkeen enää ollenkaan. Näin jälkeenpäin ajatellen olisi ehkä pitänyt valita petsiinkin sävy mahonki, jotta pöytälevystä olisi tullut punertavampi, mutta arvioitiin, että sen jälkeen laitettava mahongin sävyinen vahakerros olisi tuonut yhtä runsaasti punertavaa sävyä kuin aiemmin. Mutta niin ei käynytkään, ja pöytälevystä jäi sitten vähän ruskeampi kuin sen alaosasta.

vanha pöytä tuunaus diy petsaus vahaus vanha pöytä tuunaus diy petsaus vahaus vanha pöytä tuunaus diy petsaus vahaus vanha pöytä tuunaus diy petsaus vahaus vanha pöytä tuunaus diy petsaus vahaus vanha pöytä tuunaus diy petsaus vahaus vanha pöytä tuunaus diy petsaus vahaus vanha pöytä tuunaus diy petsaus vahaus vanha pöytä tuunaus diy petsaus vahaus

Tästä ei oikeastaan tullut ihan sitä, mitä alunperin ajateltiin, ja tän meidän kokeile-opi-korjaa -taktiikan takia hommaakin oli paljon enemmän kuin oltiin ajateltu.

Mutta lopputulos on kaunis ja pöydän pinnasta tuli toiveiden mukaisesti sekä eläväinen että sileä. Petsi osoittautui hyväksi vaihtoehdoksi tämän tapausten puupintojen sävyttämiseen puun omia kuvioita korostaen, ja vahaus teki pöydän pinnasta paremmin käyttöä kestävän. Vanhan ei tarvitse näyttää uudelta, mutta pienellä (tai joskus vähän isommalla, varsinkin jos ei ihan tiedä mitä tekee :D) käsittelyllä saa vähän kohotettua vanhojen huonekalujen kasvoja, pidennettyä käyttöikää ja parannettua käyttömukavuutta – alkuperäistä tyyliä kunnioittaen.

Pidän tästä niiin paljon verrattuna meidän entiseen mustaan Ikean työpöytään, joka lähti samaa reittiä meiltä pois kuin mitä tää uusi pöytä meille tuli. Kunhan vielä löydetään muutamia juttuja tätä kokonaisuutta täydentämään, kuten pöytälamppua, kirjahyllyä ja jotain pehmustetta tuolille, niin saadaan tästä olohuoneen kulmasta Roopelle oikeasti mukava tietokonenurkkaus. :)

4 kommenttia

  1. Omaan silmään toi pöytä näyttää paremmalta "kaksvärisenä" kun miltä se ois näyttäny kokonaan tommosena punertavana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep! Vaikkei siitä tullut sitä mitä aluksi ajateltiin, niin ollaan tähän tyytyväisiä. :) Siinä on kumminkin vähän tota tommosta punertavaa sävyä, ettei ihan täysin eriparia ole tuon alaosansa kanssa, johon laitettiin vain se antiikkivaha.

      Poista
  2. Voi kun toi munkin kakslahkeiseni suostuis ottamaan näin kauniin työnurkkauksen itselleen. Mutta kun pitää olla pimeää, halavatun kallista pelituolia, paikka peliratille ja tilaa 27-tuumaselle näytölle... Noh, ehkä sitä pitäis ite tehdä it-alan hommia työkseen, että tuota ymmärtäisi :-D Onneksi tyyppi teki itselleen työ/peli/viihdepisteen suljettujen ovien taakse vaatehuoneeseen!

    Mutta vaikeuksien kautta voittoon, ihan mielettömän työn ootte tehneet! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Jenna, ihana kuulla että tykkäät! Haha, osasyynä tähän onkin tän työnurkkauksen sijainti: näkyvillä olohuoneessa & ensimmäinen asia jonka käytävån päässä näkee kun tulee kotiovesta sisään. Joten yhteisymmärryksessä tai väkisin, siitä oli saatava riittävän siisti. :D Onneks Roopelle kelpas, vaikka tässä pöydässä oli hommaa enemmän ku tarpeeks ja vaikkei tähän semmonen (hirveen ruma) pelituoli sovikaan. Meillä se onki sit mun tuleva työpiste sotkuineen, joka sijoitetaan kolmanteen huoneeseen piiloon silmiltä. :D

      Poista

© Helmihytti • Theme by Maira G.