Tiilitalojen Zlín – Tšekki-excursio, osa 5

2 kommenttia:
id tsekki zlin matkailu brno praha funktionalismi modernismi
Jotkut otti valokuvia, jotkut täytti luonnosvihkoja.
tsekki zlin matkailu brno praha funktionalismi modernismi tsekki zlin matkailu brno praha funktionalismi modernismi tsekki zlin matkailu brno praha funktionalismi modernismi tsekki zlin matkailu brno praha funktionalismi modernismi tsekki zlin matkailu brno praha funktionalismi modernismi tsekki zlin matkailu brno praha funktionalismi modernismi tsekki zlin matkailu brno praha funktionalismi modernismi
Huipulla kahvilassa.
tsekki zlin matkailu brno praha funktionalismi modernismi tsekki zlin matkailu brno praha funktionalismi modernismi tsekki zlin matkailu brno praha funktionalismi modernismi
"Nami, betonia"..?
tsekki zlin matkailu brno praha funktionalismi modernismi
Raidat.
tsekki zlin matkailu brno praha funktionalismi modernismi tsekki zlin matkailu brno praha funktionalismi modernismi tsekki zlin matkailu brno praha funktionalismi modernismi
Lähes identtisten tiilitalojen meri.
tsekki zlin matkailu brno praha funktionalismi modernismi tsekki zlin matkailu brno praha funktionalismi modernismi tsekki zlin matkailu brno praha funktionalismi modernismi
"Tuitui!"
tsekki zlin matkailu brno praha funktionalismi modernismi
"Arkkitehdin ryhti"
tsekki zlin matkailu brno praha funktionalismi modernismi
Löytyi sieltä vähän puistoakin.
tsekki zlin matkailu brno praha funktionalismi modernismi tsekki zlin matkailu brno praha funktionalismi modernismi
Uuden ja vanhan tiilen raja.
tsekki zlin matkailu brno praha funktionalismi modernismi
Loputtomasti ylämäkiä.
tsekki zlin matkailu brno praha funktionalismi modernismi
Tämmösiä pelkistettyjä modernistisia palikoita siellä oli.
tsekki zlin matkailu brno praha funktionalismi modernismi
Bussia odotellen, ruokaa kaipaillen.
tsekki zlin matkailu brno praha funktionalismi modernismi
Bussimatkan alkumetreillä ennen tiivistämistä saatiin nauttia/kärsiä laskevasta auringosta.
tsekki zlin matkailu brno praha funktionalismi modernismi

8.5. – Tiilitalojen täyttämä teollisuuskaupunki Zlín

Matkan puolivälin koittaessa pakattiin kamat kasaan ja läksittiin juna-asemalla kohti seuraavaa kaupunkia. Check-out kävi nopeasti ja junamatka mukavasti – kiitos ihan hyvin toimineen Wi-Fin. Ensin määränpäänä oli Brno, jonne asetuttiin pariksi yöksi, ja tiputettiin laukut odottamaan iltaa. Siitä ponkaistiin takaisin asemalle ja junaan kohti Zlíniä, modernistista teollisuuskaupunkia Itä-Tšekissä (100km Brnon kaupungista itään), jonka kohteisiin oltiin suunniteltu päiväretki.

Zlínin modernistinen teollisuuskaupunki on seurausta Bátan kenkätehtaiden omistajan Tomáš Bat'an visionäärisyydestä. Keskustassa oli paljon suuria tuotanto- ja toimistorakennuksia, mutta niitä ympäröi laajat pientaloalueet. Me käveltiin ympäri kaupunkia, sieltä lähiömäisestä keskustasta pelkistettyjen modernististen 1920-luvulla rakennettujen tiilitalojen alueelle ja takaisin. Tähyiltiin erään asuintornin huipulta maisemia, tehtaiden piippuja, pientalojen palikkamerta, ja horisontissa loistavia peltoja.

Takaisin Brnoon matkattiin bussilla. Se kaksi tuntia oli aikamoista sinnittelyä. Käveleminen sattui jalkapohjiin ja rakkoihin, istuminen sattui polviin. Ei ollut mitään tekemistä, ja kun normaalisti kohtalaisen täynnä olevaan paikallisten käyttämään bussiin ahtautuu yli 20 suomalaista turistia, on yllättäen aika tiiviit oltavat. Saatiin kaikki istumapaikat toisin kuin moni meidän jälkeen tulleista, kunnes jossain vaiheessa mukaan nousi perhe: mies, raskaana oleva nainen ja kaksi pientä lasta. Annettiin heille kaksi paikkaa ja tiivistettiin kuusi henkeä neljän hengen paikoille – siitä epämukavuudesta saatiin revittyä huumoria kerrakseen. Pienempää lasta vähän kiukutti ja siitä saatiin vähän sulosointuja kaikkien korville, mutta onneksi meidän tuijottaminen epäilevin silmin ja kengän tarrannauhojen availu oli valtaosin mielenkiintoisempaa puuhaa.

Palattiin Brnon hostellille väsyneenä ja nälkäisinä. Meille oli varattu koko hostelli kapeine kerroksineen, ja ensin oli tietty edessä check-in, maksaminen ja huoneiden jako – mikä olikin taas aikamoinen operaatio.

Hyvän yhdistelmä: takana raskas päivä, niskassa hirveä väsymys ja nälkä, ja siihen päälle sähläämistä ja draamaa sen suhteen, missä sängyssä saa nukkua yönsä. Mä olin siinä sotkussa aika heikossa asemassa, ja pikkuhiljaa alkoi ihan totaalisesti keittää yli. Ja kun niin käy, eikä asiaa voi tosta noin vaan selvittää vaan kaikki pitää niellä, se meinaa väkisinkin muuttua itkuksi, jonka parhaani mukaan yritin kätkeä. Oli tosi kurja olla, tunsin olevani enemmän yksin kuin ikinä, enkä päässyt sitä fiilistä pakoon minnekään. Yksin mutta ryhmässä – tuntui että joo, kaikki on mun kavereita, mutta mä en kuulu porukkaan.

Mulla oli sen illan ajatuksista samana iltana matkapäiväkirjamuistiinpanoihin kirjoitettu surullinen purkautuminen, mutta en katso sopivaksi sitä tähän enää kirjoittaa, kun aikaa on jo sen verran kulunut. Kaikki ei aina mene putkeen ja ryhmämatkat ovat harvoin täysin ruusuilla tanssimista, mutta sitä iltaa piristi onneksi mukava ruokapaikka ja Brnon kaupunki, joka heti alusta lähtien alkoi vaikuttaa paljon ystävällisemmältä ja mukavammalta, kuin tympeistä asiakaspalvelijoistaan tutuksi tullut Praha.

Vielä kolme matkapäivää jäljellä.
2 kommenttia:
  1. Toi tunne minkä kuvailit lopussa... Koen sen aika usein ja se on ihan kamalaa. Joten, I feel you :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sua, ei kiva! :( Se on inhottavimpia tunteita mitä oon tuntenut, toivottavasti niitä tilanteita ei liikaa tulisi vastaan...

      Poista