Mistä löytää inspiraation? - Ideoinnin vinkit ja yleisimmät kompastuskivet

8 kommenttia:
id-inspiraatio-spontaani

Innoitus, vaikute, innostus, kipinä. Kannustava tunne, innoitus, taiteellinen luomisvire.

Näillä sanoilla määritellään inspiraatio ja inspiroituminen.

Spontaania inspiraatiota ei voi ennustaa tai pakottaa. 

Spontaani inspiraatio iskee yleensä juuri silloin, kun sitä ei odota. Ei ole valmistautunut, ei aikaa, saati valmiita materiaaleja toteuttaa sitä. Velvollisuudet ja muut tärkeät hommat kesken. Pahimpia ovat hetket, kun ei edes pystyisi kirjoittamaan ajatusta ylös.

Inspiraatiota voi kuitenkin määrätietoisesti hakea, ja voi tietoisesti toimia, kuten itse oman inspiroitumisensa kannalta kokee suotuisimmaksi.

Voit edesauttaa inspiroitumista esimerkiksi:
  • Hakeutumalla sellaisen paikkaan tai mielentilaan, joka stimuloi parhaiten omaa ajatteluasi. Jollain se paikka on oma huone tai sänky, jollain ulkona metsässä lintujen laulua kuunnellen. Joku tarvitsee pienen kiireen ja paineen, toinen taas täydellisen hiljaisuuden.
  • Hakemalla inspiraatiota muiden tuotoksista tai ajatuksista, joiden kautta pystyt ammentamaan kasvualustaa omille ideoille. Muiden hyviä ideoita kannattaa myös kerätä talteen, jotta niihin voi myöhemmin palata. Tälle ideoiden keräämisen ajatukselle perustuu esimerkiksi Pinterest

Inspiraatio ei ole synonyymi täysin itse keksitylle idealle, joka on samantien valmis patentoitavaksi. Inspiraation ei edes ole pakko lähteä juuri susta itsestäsi, vaan vastaan voi tulla myös jonkun muun idea tai tekemä asia, josta itse innostuu eli inspiroituu.

inspiraation-etsinta

Ammattimainen toimintatapa inspiraation esiin kaivamiselle on alkuun pääseminen.

Vaikka sitten puoliväkisin. Teksti alkaa soljua sujuvammin, kun on kirjoittanut pari lausetta ja päässyt alkuun. Piirros alkaa muodostua, kun on ensin luonnostellut vähän jotakin. Kuvausidea hahmottuu, kun kokeilee ensin ja testailee valoja ja kuvakulmia.

Tämäkin postaus lähti liikkeelle vain neljästä lyhyestä muistiin kirjoitetusta lauseesta. Niistä sai pohjan jolla pääsi alkuun, ja aika pitkäksi tekstiksi tämä lopulta paisui. Aloittamisen vaikeus on oma aiheensa, enkä tällä kertaa kirjoita siitä, vaikka inspiraatio onkin siihen monesti suoraan kytköksissä.


Inspiraatio voi ilmetä eri tavoin ja hyvin erilaisena riippuen aiheesta ja tulkinnasta. Inspiraatio voi olla pintapuolista ja hetkellistä, tai syvää ja pitkän aikaa vaikuttavaa. Kirjoitan itse erityisesti käsityöharrastajan näkökulmasta, ja oma inspiroitumiseni koskee usein erityisesti visuaalisia ja toteutettavia asioita. Se ei kuitenkaan ole koko totuus inspiraatiosta.


Inspiraation aihe voi olla

  • Yksittäinen lausahdus tai sana, jonka haluaa muistaa
  • Idea kirjoitukseen tai valokuvaukseen tai muuhun
  • Ajatus seuraavasta käsityöprojektista tai sisustusideasta
  • Idea siitä, miten joku asia hoituisi tavallista/aiempaa helpommin
  • Mielenkiintoisen matkakohteen keksiminen
  • Joku kirja, jonka tunnelma sykähdytti ja jäi mieleen elämään
  • Elämänohje tai ajatusnuora, jota haluaa noudattaa
  • Viimeinkin motivaatio käydä läpi se korjausta vaativien vaatteiden valtava läjä
Ja niin edelleen. Mistä itse viimeksi inspiroiduit?


inspiroituminen

Joillekin jatkuva ideointi voi olla luontaisempaa kuin toisille. Se johtuu lähtökohtaisesti siitä, että jotkut ihmiset ovat alttiimpia aistimaan ympäristöä ja poimimaan siitä ideoita. Niin kutsutut ideanikkarit ovat kuitenkin yleensä tietoisesti opetelleet oikeat niksit tai itselleen sopivat toimintatavat siihen, että inspiraatio syntyy ja jatkuu. He taitavat mainitsemani inspiraation ammattimaisen etsimisen ja siihen tarttumisen taidon.

Loppupeleissä ideointia oleellisempaa on se, tarttuuko niihin ideoihin konkreettisesti kiinni vai ei.

Valtaosalla ihmisistä tulee hyvä ideoita, mutta toteutus jää tekemättä erinäisistä syistä.

Pahimpia vihollisia ideoiden toteuttamiselle ovat ajan tai taitojen puute, sekä innostuksen laantuminen.

Mä tosin väitän, että nämä eivät ole oikeita esteitä inspiraation toteuttamiselle. Ne ovat haasteita, mutta eivät esteitä.

  1. Ajan puute on usein sitä, että toteutusta ei näe niin realistisena, että sille kokisi tarpeelliseksi järjestää aikaa. Epäilee omia taitojaan tai koko idean mielekkyyttä, minkä seurauksena koko homma jää. Tai sitten motivaatio on kadonnut, mutta sitä ei uskalla myöntää. Kiire voi olla aitoa, mutta ajan järjestäminen on järjestelykysymys.
  2. Taitojen puute sen sijaan on yleensä sitä, ettei ole aikaa tai jaksamista opetella sitä asiaa tai taitoa, joka idean toteutuksen tarvittaisiin. Jaksamisen puute on oikea ongelma, mutta ajanpuutteen kanssa on usein sama kuin ekassa kohdassa kirjoitin. Oikeasti kaikki on opeteltavissa, jos vaan sinnikkyyttä riittää. Ja joskus ne taidot kyllä löytyisi, mutta ihminen ei itse usko niihin.
  3. Motivaation lopahtaminen on riski erityisesti yhtään haastavammissa, enemmän aikaa vievissä tai itselle uudenlaisissa projekteissa. Niissä testataan erityisesti sinnikkyyttä jatkaa vaikeuksista huolimatta. Suuresta alkuinnostuksesta huolimatta mielenkiinto lopahtaa helposti, jos toteuttamiseen tarvittavan taidon opettelussa kestää liian pitkään tai epäonnistumisia tulee useita. Ja kun mielenkiinto lopahtaa, asia putoaa tärkeysjärjestyksestä alas, ja kohta ei enää löydäkään sitä aikaa hoitaa projekti loppuun.

Näin nämä haasteet ruokkivat toisiaan – ja kas, noidankehä on valmis.

Mikä on sinun suurin haasteesi ideoiden toteuttamisessa?

Mä itse ainakin myönnän käyttäväni tuote ensimmäistä usein perusteluna sille, jos en saa jotain aikaiseksi. Mun ajanhallintakyky on aika heikko, ja joskus jaksamisen rajat tulee oikeasti vastaan. Motivaatiota riittäisi vaikka muille jakaa, mutta joskus väsymys voittaa sen.

Haluaisin esimerkiksi opetella puhumaan kunnolla ruotsia, koska tykkään siitä kielestä mutta mun sanavarasto on tosi heikko. Se kielen opiskelun inspiraatio siihen iskee aina ajoittain, mutta lopulta en kuitenkaan "löydä aikaa ja jaksamista". Oikeasti kyse on todellisen syvemmän motivaation puutteesta – eli olisi niin kiva osata, mutta alkuinnostus lopahtaa ajatukseen pänttäämisestä.

Sen sijaan esimerkki oikeasti aikaa ja hermoja vaativasta projektista näkyy näissä kuvissa... Graah. Kyllä tuosta vielä joskus valmis macrame-verho tulee.

inspiraatio-iskee

Kuten alussa kirjoitin, inspiraatio iskee yleensä juuri silloin, kun sitä ei odota. Jotkut hetket ovat otollisempia kuin toiset, ja niiden kanssa luovimisessa on omat haasteensa.

Parhaat ja pahimmat hetket, jolloin inspiraatio ja ideat iskevät

1. Juuri nukkumaan mennessä.

Oot juuri laittanut kaiken valmiiksi, vesilasi sängyn vieressä, aamun herätys ajastettuna. Vedät oikosillesi sängylle, peitto mukavasti päälle. Ummistat silmäsi ja annat mielen soljua kohti unta... Kunnes BÄNG, niiden unta tavoittelevien ajatusten joukosta pomppaa esiin yksi, jossa näät mahdollisuuden. Oot jo melkein unen ja valveen rajamailla ja väsymys painaa koko ruumista – on suuren arpomisen takana, noustakko sängystä kirjoittaaksesi ajatuksen ylös, vai ottaako riski, ettet muista ideaa enää huomenna.

– Mun vinkki on, että kannattaa nousta. En usko että ketään on kaduttanut, kun nukkumaan menon keskeltä nousi ja kirjoitti ylös idean, mutta moni on varmasti katunut, ettei niin tehnyt.


2. Pitkillä ajomatkoilla, kun olet itse ratissa.

Sulla on edessäsi valtatie, jota huristat eteenpäin tasaista tahtia. Tapat aikaa lauleskelemalla hyvän musiikin tahtiin ja miettimällä itseksesi seuraavia tehtäviä. Yhtäkkiä tajuat, että nyt joukossa on hyviä ideoita. Ajatus etenee ja jatkuu ja solkuu kuin tanssi. Kohta se pitäisi jo saada jonnekin ylös, ennen kuin ajatus etenee liian pitkälle, että jokin hyvä osa jo unohtuu.

Mutta pahus vie, kun on kädet kiinni ratissa ja matkaa vielä 200 kilometriä. Siinä tilanteessa ei oikein kirjoitella muistivihkoon tai kännykkään, ja harvoin tuntuu siltä, että viitsisi kuitenkaan pysähtyä kesken matkan moisen takia. Mielessään toivoo, että se ajatus kantaisi vahvana kotiin asti, ja että kotiin mennessä olisi vielä intoa tehdä jotain sen eteen...

– Pari vuotta Espoo-Tampere väliä yksinäni ajaneena sanon, että jos kiire ei ole kova, kannattaa pysähtyä vaikka seuraavalle huoltoasemalle, ja kirjoittaa ne ajatukset ylös. Spontaanin flown kohtaaminen ei ole jokapäiväistä, ja harvemmin pitkän matkan päätteeksi jaksaa enää jatkaa aiheen työstämistä. Saati enää muistaa sitä.

3. Bussimatkalla.

Bussimatkoissa kädet eivät olekaan rattiin sidotut, mutta toisaalta lyhyiden matkojen aikana ei yleensä ehdi uppoutua kovin syvälle. Vaikka olosuhteet eivät olisi omiaan luomaan uusia ideoita, oon ainakin itse huomannut bussimatkojen olevan otollinen hetki ajatusten järjestelyyn. Kymmenen minuutin bussissa taitetun kotimatkan aikana ehtii arjen kiireenkin keskellä sopivasti pysähtyä ja uppoutua ajatuksiin siitä, mitä seuraavaksi kotona haluaisi/pitäisi tehdä, mitä ruokaa haluaisi syödä, tai millaisen kirjahyllyn haluaisi ostaa.


4. Kesken työpäivän.

Jotkut työpäivät ovat vähemmän hektisiä kuin toiset - toisin sanoen juuri oivaa maaperää ihan muille kuin työhön liittyville ajatuksille. Johonkin monotonisempaan tehtävään voi tuntua mahdottomalta keskittyä, kun päähän on juuri pamahtanut ihan loistava idea, jonka haluaisi äkkiä pihalle.

– Yleensä näissä tilanteissa on parempi käyttää vaikka viisi minuuttia tai kahvitauko siihen, että kirjoittaa sen inspiraationsa ulos aivoistaan, jotta voi sen jälkeen keskittyä töihin. Se on parempi ratkaisu, kun jatkaa hajamielisenä koko lopun päivää. Toinen riski on, että se idea unohtuu.

Eipä tätäkään postausta olisi syntynyt, jos en sen ideaa olisi kesken työpäivän nopeasti mun sotkuiseen bullet journaliin töräyttänyt. Ilman sitä en varmasti olisi pitkään aikaan osannut palata aiheeseen myöhemmin.

5. Kaukana kotoa.

Niin, mitä jos se iskee vaikka kesken reissun, kun olisi ihan muuta meneillään. Tai keskellä korpea mökillä paikassa, jossa ei ole edes sähköä. Paikassa, jonne et ainakaan ole tajunnut ottaa mukaan niitä välineitä, joita haluaisit käyttää. Inspiroisi kauheasti lukea kirjaa, mutta saatavilla ei ole yhtäkään. Olisi hyvä idea kirjoittamiseen, mutta paperia tai kyniä ei ole, eikä kännykän akkua viitsi tuhlata. Silmien edessä täydellinen hetki valokuvata, mutta kamerasta on akku loppu. Voi hitsin pimpulat sentään, mitäpä siinä sitten voi oikein tehdä.

inspiraatio-hukassa

Kovin usein käy niin, että kun on jumissa tylsässä virikkeettömässä hetkessä, olisi rahkeita vaikka mihin. Mutta siitä takaisin normaaliin päästyään se kiinnostus lopahtaa. Idea ei enää tunnukaan niin hyvältä, ei löydy aikaa, tai sitten on sata muuta asiaa, jotka tuntuvat tärkeämmiltä tehdä ensin. Tai sitten unohtuu räpläämään kännykkää tai scrollaamaan Facebookia, ja kaikki muu katoaa ympäriltä – niin ideat, motivaatio kuin aika.

Kaikkeen inspiraatioon ei pysty tarttumaan, mutta tärkeintä on tunnistaa mahdollisuudet. Ja ymmärtää, ettei inspiraatio ole vain niitä suuria ideoita, vaan ihan arkisistakin toimista voi inspiroitua ja innostua.

Tosin arkisetkin inspikset voivat joskus olla henkilökohtaisesti isoja. Kerran inspiroiduin siivoamisesta. Se oli kyllä harvinainen päivä se.

Mistä sinä löydät inspiraation? Tunnistatko ne olosuhteet, joissa inspiraatio iskee helpoiten?
8 kommenttia:
  1. Mun on tosi vaikea kehitellä omia ideoita. Tykkäisin kauheasti sisustaa ja laittaa puutarhaa, mutta en yhtään osaa keksiä ja kuvitella, mitkä asiat sopis yhteen ja millaisella sommittelulla. Inspiroidunkin siis eniten muiden tekemistä asioista, pinterestissä koitan tiuhaan tallentaa muiden sisustusideoita ja toivon että ajan kanssa oppisin huomaamaan ne asiat, mitkä noita kuvia yhdistää ja toivottavasti viemään sen omassa asunnossa käytäntöön asti. En uskaltais ostaa kalliita ja isoja huonekaluja yms. jos ne ei sitten käytännössä sovikaan huoneen tunnelmaan tai toisiinsa. Sama juttu puutarhassa, autolla ajaessa tekis mieli jatkuvasti pysähdellä kuvaamaan ihmisten pihoja, mutta se on sekä aikaavievää että vähän creepyä. 😀 Mutta itse tosiaan ainakin yritän työstää sitä inspiroitumista, että pystyisin siihen itse myös "tyhjästä" enkä aina jonkun toisen työtä katselemalla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et oo ainoo, mulla on sama erityisesti piirtämisen suhteen. Inspiroidun eniten siitä mitä muut tekee, ja niin se menee että mallia ottamalla oppii itsekin ja sitä kautta löytää sen oman tyylinsä ja ideointi on helpompaa. :) Mekään ei uskalleta tehdä mitään kalliita hankintoja, korkeintaan tosi pitkän harkinnan jälkeen. Sen takia tää sisustaminen onkin tosi hidasta, kun halutaan ensin miettiä isot linjat tarkkaan, ettei tulis vikahankintoja jotka ei sovikkaan meille. :S

      Poista
  2. Ihania kuvia ja on tosi kiva, kun kirjoitat aina pitkästi, pohdiskelevasti mutta kuitenkin aika koukuttavasti :) . Me inspiroidumme sinusta!

    VastaaPoista
  3. Hyvä teksti! Itsellä tuntuu, että inspiraatio on jotenkin todella kausittaista. Välillä olisi ideoita ja jaksamista vaikka kuinka ja sitten tulee taas niitä aikoja, ettei vaan saa yhtään mitään aikaiseksi. Jos on esimerkiksi töissä kiirettä ja stressiä, tulee se tunne, että ei enää veny enempään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maria! :) Totta puhut, noin se yleensä menee. Pahinta on ehkä se, jos se ideointi on se sun duuni, ja sit tulee stressiä joka vaikeuttaa sitä hommaa ja olo on vaan väsynyt ja paikallaan junnaava. Monesti se luovuus ja inspiraatio tulee flowna, jota on vielä vaikee hallita, mutta joskus kun sitä ei tuu, niin sit ei vaan tuu. :S Sit pitää vaan tehdä jotain muuta ja odotella parempaa hetkeä.

      Poista
  4. Minulla inspiraatio iskee monesti metsässä, kun on kävelemässä ja nauttimassa luonnosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Luonnolla on kyllä usein semmoinen vaikutus! Se rauhoittaa ja antaa ajatuksille tilaa virrata. :)

      Poista