Yliopiston ja työelämän yhdistämisen haasteet – Epäselvät syyssuunnitelmat

6 kommenttia:
id-arkkitehtiopinnot-tyo arkkitehtiopinnot-tyo

Syyslukukausi lähestyy uhkaavasti, sitä myötä arkkitehtiopintojen kurssien jatkaminen ja osa-aikaiseen työviikkoon siirtyminen. Ja välivuoden päättyminen.

Ja hitto että mua jännittää. Ei niinkään itse ne kurssit itsessään, vaan se, kun tilanne on uusi eikä siihen pysty valmistautumaan kunnolla etukäteen.

Me ei käytännössä saada aina tietää ajoissa, mikä on kurssien lopullinen lukujärjestys. Sitä, minä päivinä on luentoja ja harjoituksia, mihin aikaan on mitäkin, ja mikä vaatii pakollisen läsnäolon.


Lukujärjestys on kuin pandoran lipas, joka aukeaa kunnolla aikaisintaan kurssin ekalla luennolla.

On tosi vaikea valmistautua syksyyn, jos ei tiedä, mikä se viikkoaikataulu oikeasti tulee olemaan. Ainakaan tän tulevan kurssin luennot ja harjoitukset eivät ole säännöllisesti tiettyinä päivinä ja aikoina viikossa. Helppo laittaa koko pakka sekaisin, kun on opintosuunnitelman mukaisesti pääasiassa vain yksi iso kurssi per periodi (tai kaksi kahden periodin mittaista).

Koita siinä sitten sopia työpaikalla, minä päivinä on paikalla töissä ja milloin koulussa. Varsinkaan yhtään ajoissa. Pystynkö tekemään kolmea työpäivää viikossa, vai onko pakko tyytyä kahteen normaaliin ja tulla jonain päivinä koulusta illaksi töihin? Olisi aika kiva tietää.

arkkitehtiopinnot-tyo arkkitehtiopinnot-tyo

Siitä on kuulema jankutettu yliopistolla jo vuosia (tai vuosikymmeniä), että tää ei oo hyvä. 

Että opiskelijat tarvitsevat ennakoitavuutta ja aikataulut ajoissa tietoonsa. Moni käy töissä opintojen ohella ja tarvitsee sen tiedon jo senkin takia. Ja olisi se tärkeää tietää harrastustenkin aikatauluttamisen vuoksi. Varsinkin, kun pitkinä päivinä ne harjoitukset voivat venyä pitkälle iltaan.

Jostain syystä tilanne ei juurikaan ole parantunut, vaan tieto tulee usein edelleen hirveän lyhyellä varoitusajalla.

Viime keväänä mun opiskelu-& työkaveri joutui ottamaan parin viikon varoitusajalla vapaapäiviä töistä, kun yhteen pakolliseen kurssiin kuuluikin yllättäen pakollinen excursio-leiri. Ei sitä sitten voinut kurssisisällössä ilmoittaa, tai vaikka sähköpostitse etukäteen? Ehei, vasta ekalla tunnilla. Tosi kiva.

arkkitehtiopinnot-tyo arkkitehtiopinnot-tyo

Luuleeko siellä joku, että ollaan jotain ala-astelaisia, joilla ei oo muuta elämää kuin opiskelu?

Että pyhitetään elämämme niille kursseille ja kaikki joustaa niiden mukaan?
Että kaikki elää vaan opintotuella ja -lainalla eikä käy töissä?
Että se työkokemus jotenkin ilmestyy kuin taikomalla sinne ansioluetteloon?
Että ollaan arkkitehteina jotain yli-ihmisiä eikä tietenkään saada tästä kaikesta burn-outtia jo ennen valmistumista?

En mä tiedä, mitä siellä johtoportaissa kuvitellaan, vai ne on, jotka proffatko nää itse sanelee.

Mutta minkäs teet, pakko ne opinnot on jotenkin saada rämmittyä loppuun. Ei siinä oikein auta muu kuin priorisointi, parhaansa tekeminen ja itsensä kuuntelu.

arkkitehtiopinnot-tyo arkkitehtiopinnot-tyo

Mulla ei ainakaan oikein ole muuta vaihtoehtoa, kuin priorisoida ne työt. 

En pysty nostamaan opintotukia, kun niiden vuositulorajat on niin pienet. Ja nyt opintotukiuudistuksen myötä myös Roopen tuet laskevat, kun hänkään ei enää voi saada asumistukea mun tulojen takia. Eli vaikka tän huushollin tulotaso laskee syksyllä huomattavasti, mitään lisätukia ei tipu. Enkä tosiaan aio pudottautua pelkkien tukien varaan.

Opintojen yhdistämistä töihin ei oo tehty kovin helpoksi. Tuntuu, että yliopistomaailma leijuu jossain ihan eri aikataulu-universumissa.

Meillä opinnoista valmistumisen tavoiteaika on sen viisi vuotta, ja opinto-oikeus ilman pidennyksiä seitsemän vuotta. Mä oon jo päättänyt tietoisesti hiukan venyttää sitä, kuten nyt kun olin vuoden verran töissä. Ja loput opinnoista teen töiden ja oman jaksamisen ehdoilla. Meinasin jo kertaalleen väsyä ihan totaalisesti, ja koitan jatkossa opetella kuuntelemaan itseäni paremmin.

Se tosin on helpommin sanottu kuin tehty.

arkkitehtiopinnot-tyo arkkitehtiopinnot-tyo arkkitehtiopinnot-tyo

Onko sulla vastaavia kokemuksia opintojen ja töiden kanssa?

Mietityttää, onkohan muilla tällaista, vai vain meidän arkkitehtuurinlaitoksella (vai arkkitehtuurilaboratorioksiko sen nimi muutettiin).

//

Kuvat on muuten keväältä, valtaosin Tammisaaren tunnelmallisesta vanhasta kaupungista. Vierailun arvoinen paikka, kannattaa tutustua! :)
6 kommenttia:
  1. Äh, välillä kyllä tuntuu, että yliopistomaailma on aivan äärettömän kankea ja vaatii valtavia ponnistuksia liikahtaakseen piiruakaan. Tosi tympeää tuommoinen aikataulujen panttaaminen! Luulisi, että ne olisivat ennen ekaa luentoa jo jonkun tiedossa - jotenkinhan niiden proffienkin täytyy syksynsä suunnitella. Olen kuullut, että meillä on ollut samankaltainen tilanne joidenkin pedagogisten opintojen kanssa: kalenteri on ihan yllättäen pamahtanut täyteen kontaktiopetusta. Itse olen ei-opeopiskelijana välttämään tuonkin ja opiskelemaan hyvinkin joustavasti. Näitä ihmetyksen aiheita riittää kuitenkin varmaan joka yliopistossa, sellaisia juttuja, jotka eivät muutu sitten millään.

    Tsemppiä ja jaksamista! Ja ihanaa syksyä kaikesta huolimatta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin kyllä tuntuu! En oikein käsitä, ennakoimattomuus tekee muutenkin työllistävästä opiskelusta moninkertaisesta kuormittavampaa. Meillä ei tullut lukuvuodelle vielä mallilukujärjestyksiäkään, kun opintosuunnittelija ei niitä jostain syystä ole saanut aikaiseksi. Ja luulis että se olis yks sen tärkeimmistä hommista... Huoh. :/ Mutta kiitos paljon, ja ihanaa syksyä sullekin!

      Poista
  2. Opiskelen AMK:ssa rakennusalalla, joten ihan ei ehkä voi verrata yliopistomaailmaan, mutta tutulta kuulostaa.

    Toissa vuonna meidän lukujärjestkyset olivat jotakuinkin viikosta toiseen samanlaisia, viime vuonna tuli vaihtui niin, että jokainen viikko poikkeaa toisistaan ja aikataulun saa kunkin perioidin alussa/vähän ennen (tarkemmat läsnäolo yms. asiat tulevat ensimmäisellä kerralla). Samat kurssit on kuitenkin osittain samoilla paikoilla jatkuvasti. Tähän oli kuulemma perusteena se, että opettajat voivat sopia muut työnsä lukujärjestyken kanssa sopivaksi, osa kun työskentelee useammassa paikassa. Tunteja kuitenkin perutaan viimetipassa ja koulutuksien yms. takia, joten suurta eroa en ole huomannut edellisvuoteen.

    Samaa vääntöä on täälläkin tuosta, että aikataulut olisi hyvä saada tietoon hyvissä ajoin töiden ja muiden menojen takia. On sanottu, että opiskelu on päiväopiskelijalla se pääjuttu, joten siihen on vain sopeuduttava. Osa opiskelijoista tekee kuitenkin opintojen ohessa töitä, jopa täyspäiväisesti, ja osalla on perhettäkin. En tiedä miten he saavat aikataulunsa sumplittua.

    Miten paljon teillä on kontaktiopetusta ja minkä verran yksin-/ryhmätyöskentelyä? Teillä ilmeisesti on erilaisia suunnitteluprojekteja, miten ne koostuvat? Onko yksi projekti yksi kurssi, jonka ympärille nivoutuu eri osa-alueita? Kirjoitit, että päivät voivat olla pitkiäkin. Onko koko päivä siis opetusta vai tuleeko väliin paljon hyppytunteja?

    Onko teillä tenttejä ja kuinka laajoista alueista? ... Täällä on siis lisää arkkariopinnoista tietoa janoava ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kamala, kuulostaa tutulta... Eihän se itelläkään ekoina vuosina tuntunut niin pahalta, jos/kun peruttiin luentoja ilman varoitusta, kun ei ollut arkisin päiväohjelmassa muuta kuin koulu. Mutta nyt kun sille ajalle olis todellista käyttöä... En arvosta. Meilläkin proffat pääsevät pitkälle päättämään omat aikataulunsa, kun monet kurssit on sellaisia isoja potteja, joille pitää varata kokonaisen periodin melkein jokainen päivä. Kuten nyt, ainoa varma kurssista vapaa on maanantai, muu vaihtelee tai läsnäolon tärkeys on täysin epäselvä.

      On jotenkin älytöntä olettaa, että kaikki pystyy sulauttamaan muun arkensa ja työnsä opintojen ehtoihin. Ei se tässä maailmassa vaan mene niin, ei kaikki pysty elättämään itseään opintotuella. Harva pystyy! Opiskelijatkin tarvitsee rahaa eikä välttämättä halua nostaa lainaa, ja monilla aloilla töiden teko opintojen ohessa on muutenkin hyödyllistä, jos löytää omaan alaansa liittyvän pestin. Kai mekin pärjättäisiin ilman mun töitä jos oikeesti puristettais kunnolla vyötä ja kukkaronnyörejä, mutta niin kauan kun on meillä vaihtoehtoja, en todellakaan halua sitä.

      Vastauksia kysymyksiisi:

      Yksin- ja ryhmätyöskentelyn määrä vaihtelee meillä kursseittain tosi paljon. Esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelu on usein ryhmätyötä, kun taas asuntosuunnittelut sun muut rakennussuunnittelut yksilötöitä.

      Kurssien koko vaihtelee, mutta meidän opinnoille on aika ominaisia semmoset isot kurssit, jotka kestävät yhden tai kaksi periodia. Esim. mulla on nyt syksyllä 1. periodissa yksi 12 opintopisteen kurssi yhdyskuntasuunnittelua, ja 2. periodissa toinen samanmoinen asuntosuunnittelua. Ne on opintopistemääränsä mukaisesti aika työllistäviä kokonaisuuksia.

      Yleensä kursseissa on yksi päätyö, jota suunnitellaan vaiheittain kurssin edetessä, ja joskus saattaa olla jotain pienempiä välitöitä siinä sen sivussa. Opiskelu (eli se suunnittelu) on pääosin itsenäistä, ja ryhmätöissä ryhmän kesken toimien. On myös suunnittelunohjaukselle varattuja ajankohtia, joissa projekteihin saa apua tai kommentteja opettajilta (jos kaikille riittää aikaa). Se on kai sitä, mitä voisi kutsua kontaktiopetukseksi? En ihan tunne termiä, meillä ei mun käsittääkseni ole jotain ohjelmien opetusta lukuunottamatta käytännön opetusta - luennot ovat luentoja, ja kurssitöiden teko aikalailla itsenäistä suunnittelua ja toteuttamista (voi saada ohjausta, mutta muuten oot aika omillasi).

      Luennot itsessään eivät yleensä ole hirveän pitkiä (n.2h), eikä niitä välttämättä ole kuin yksi tai kaksi per viikko per kurssi. Mutta ne ynnättynä loppupäivän mahdollisiin studiomuotoisiin ohjauksiin ja oman työn tekoon voivat tehdä päivästä tosi pitkän. Hyppytunneista en oikein osaa sanoa, kun työskentely on tosiaan valtaosin itsenäistä. Vapaa-aika ei yleensä koskaan kesken kurssin tunnu vapaa-ajalta, kun kokoajan tuntuu, että pitäisi olla jatkamassa hommia… Sen takia onkin ollut tosi rentouttavaa olla tää kulunut vuosi vain töissä: työpäivän päättyessä ne työt jää töihin, eikä seuraa sua kotiin. :')

      Tenttejä on jonkin verran, riippuu täysin kurssista. Joissain se on ihan koemuotoinen tentti tenttipäivänä, mutta usein isoissa kursseissa koe on korvattu kotitentillä, jotka ovat itsenäisesti tehtäviä kirjoitustehtäviä kurssin luennoilla käytyihin aiheisiin liittyen. Tenttien sijaan about kaikkiin kursseihin kuuluvat kritiikkitilaisuudet, joissa käydään tehdyt työt läpi, esitellään ne ja kuullaan kommentteja kritiikkiä proffalta ja ohjaajilta (niin teknistä konkretiaa kuin ihan niiden omia mielipiteitä visuaalisesta ilmeestä jne). Ne voivat isoissa kursseissa olla jaettu useammalle päivälle ja kestää aamusta myöhään iltaan asti, jos kurssilla on paljon opiskelijoita.

      Toivottavasti tää ei kuulostanut kauhean epäselvältä. :D Arkkitehtiopinnot poikkeaa paljon monista muista opintoaloista, eikä mikään helpoin valinta, mutta jos tähän on paloa, on se lopulta kaiken sen työn arvoista. :)

      Poista
  3. Kiitos vastauksestasi!
    Se selventää kyllä asioita :)
    Mitä ovat studiomuotoiset ohjaukset?
    Kerrotaanko teille rakenne- ym. oppia luennoilla/ ohjaustunneilla vai pitääkö teidän selvittää asioita itsenäisesti?
    Kontaktiopetuksella tarkoitan opetusta, jossa opettaja/ ohjaaja/ luennoitsija on läsnä; niin luentoja kuin ohjattuja tilanteita tai harkkoja ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä mitään! Sori kun vähän hitaasti vastailen. :D

      Studiomuotoiset ohjaukset on yleensä sellaisia, että on muutama opiskelija (esim. 4-6) ja ohjaaja (yleensä joku assareista, kuten meillä nimitetään kurssia vetävän professorin avustajia). Studioissa käydään yleensä läpi kunkin työn tilannetta siinä kohtaa kuin siinä ollaan, eli esitellään se oma keskeneräinen työ, sen idea ja konsepti, ja kuullaan ohjaajalta ja muilta studioon osallistuneilta kommentteja ja kehitysehdotuksia. Näin ainakin yleensä, varmaan jotain vaihteluakin voi olla. :) Yleensä näissä on aina joku tavoite, että pitäisi olla jossain tietyssä vaiheessa johonkin studioon mennessä ja mukana jotkut luonnokset tai kuvat siitä työstään.

      Luennoilla kerrotaan aina kurssista riippuen siihen liittyviä oleellisia asioita, ainakin niin paljon kuin ehditään. Toki aika helposti niitä selvittää itsenäisestikin, mutta pitää tietää, mitä etsii. Luennoilla hereillä olemisesta on hyötyä, itelleni ne on vähän heikkous, joten oon hyvin paljon joutunut kaivamaan tietoja itse esim. rt-kortistosta, jonne päästään opiskelijalisenssin kautta. Rakenneoppi ei kuitenkaan ole meidän opinnoissa kovin painotettu aihealue, ellei sitten halua siihen erityisesti perehtyä ja panostaa. Yleensä muilla suunnittelun osa-alueilla on suurempi merkitys meidän kurssitöissä.

      Okei, kiitos selvennyksestä. :) Kaipa noi studiot, luennot ja ohjatut harjoitukset sun muut on sitten luettavissa kontaktiharjoituksiksi. Toki ne tilanteet on yleensä eniten sitä suunnittelua (luentoja lukuunottamatta) eikä itse sen työn tekemistä. Käytännössä kaikki se tekeminen tehdään itse, ja silloin ei ole ketään katsomassa tai ohjaamassa.

      Poista