Juhlapaidan nopea tuunaus

Kun ne vuodet vierii rytinällä, pitää muistaa juhlia. Ihan superisti, kovaa ja fiiliksellen, ja sitten tälleen kakkukahvittely -tyyliin leppoisan rauhallisesti. :)

Ja yksi maailman parhaista ideoista on ruveta leikkelemään ja muokkaamaan paitaa, jonka aikoo laittaa päällensä tällaisia synttärikahvitteluja varten. Varsinkin just silloin, kun vieraiden saapumiseen on about tunti eikä naamakaan ole vielä saanut yhtään meikkiä päällensä. Mutta tällasta näin alkuunsa!


Oikea hiha..
...ja vasen hiha, jonka vieressä ruusukoristukset.
Etsin kaapista alempana postauksessa näkyvään hameeseen sopivaa simppeliä paitaan, ja tää oli niin täydellinen... lukuunottamatta noita pussittavia puolihihoja, en oikein oo koskaan ollut sen tyyppisten hihojen ylin ystävä. Mitä siitä siis seurasi?
 
Kaikki muu oli helppoa paitsi ite toi liukas kangas ja kierteelle kääntyvä taite. Mutta ihan siisti siitä tuli kaikesta kiireestä huolimatta!
Siinä näkyy jonkin verran miltä tuo näyttää päällä. :) Ihan simppeli ja käyttökelpoinen, luulisin. Nyt vähän muuta tuolta sunnuntailta:

Joku osui niiiin nappiin tällä..! Ihana!
Jotain hajusteita, en tiiä tykkäänkö mutta kokeillaan!
Haha tää on tällanen auton hajustehommeli!
Kameran jalusta A:lta ! ♥ (.....kiva tiuku.)
Missä vaiheessa tapahtuu se käänne, kun paketit litistyy korteiksi ja lahjakasan sijaan puhutaan kirjekuoripinosta. Johtuuko se siitä, ettei vanhempi sukupolvi oikein keksi tän ikäselle mitään näppärää lahjaa, vai ihan vaan siitä että on niin kauheen helppoa ostaa Prismasta nätti kukkakortti ja liittää siihen klemmarilla väliin parikytä euron seteli?

Ei sillä että valittaisin, ihanaa kun ihmiset muistaa ja ajatushan on aina tärkein. Sitä paitsi tällaselle tyhjätasku opiskelijalle lisäeurot ei koskaan oo pahitteeksi. :D Se oli vain niin ihanaa pienenä, kun paketoita avatessa jokainen lahja oli yllätys. Litteät kirjekuoret ei oikein pahemmin osaa yllättää.


Rakkauspakkaukset X 2 !!! ♥ ♥ ♥
Tää ei oo turha kuva vaikka siltä vaikuttaiskin, ihan pakko ottaa kuva kun joku oikeesti näki niin paljon vaivaa että paketoi lahjarahat! Ja muutenkin aika kiva kuosi. :)

Ai että mä rakastan ruusuja! Joskus kun kävelen kaupassa kukkaosion ohi niin tekee hirveesti mieli ostaa itelle kukkakimppu. Ihan vaan omaks iloks. :D Ei tarvitsis odotella mitään et josko joku muistais mua ja keksis piristää kukkia tuomalla.


Meiän pikku trubaduuri ♥
Vähän suklaakakkuu. :) Kuvauksessa toimi tädin miehen kamera, sellasella kalansilmätoiminnolla.
Sensurointi iski ja sukulaisparat saivat sydämet kasvojensa peitoksi. Ei siksi, etteikö heitä hentoisi katsoa, vaan koska ajattelin kunnioittaa heidän yksityisyyttään... eli olin laiska enkä jaksa kysyä lupaa julkaisemiseen... Mutta siinä nyt kaikkia, jatkan nyt vielä jonkin aikaa teoriakoetreenailun merkeissä. :)