Kun tämän vuoden yhteishakujen määräpäivät lähestyvät ja valtava määrä nuoria panikoi hakuvaihtoehtojensa kanssa, mä tulin ajatelleeksi, että voisin kirjoittaa vähän omasta näkökulmastani arkkitehtiopintojen hakuprosessista ja itse opinnoista. Ehkä tästä sopii kirjoittaa tässä vaiheessa, kun itse hakemisesta ei vielä ole liikaa aikaa, mutta samalla on jo himpun verran tottunut näihin opintoihin ja saanut niistä jonkinlaisen otteen, vaikka vasta alkutaipaleella ollaankin.
Niille tiedoksi, joilta on päässyt jäämään välistä, mä hain Tampereen teknilliseen yliopistoon arkkitehtiopintoihin viime keväällä.
Keksin arkkitehtiopinnot yhdeksi potentiaaliseksi hakuvaihtoehdoksi joskus lukion toisen vuoden kevätpuolella. Silloin päähän pälkähtänyt idea muuttui pikkuhiljaa tavoitteeksi, ja siihen vaikutti muun muassa se yksi lukion kuviksen kurssi, jossa arkkitehtuuri oli olennaisena teemana.
Tahdoin jonkun konkreettisen opiskelupaikan, jossa valmistuisi suoraan johonkin ammattiin.
Että kun mä opiskelen arkkitehtuuria, musta tulee arkkitehti, eikä esimerkiksi niin, että olisin mennyt lukemaan valtiotieteelliseen historiaa, eikä olisi ollut hajuakaan, mikä lopulta tulisin tekemään työkseni. Työllistymistilanne tällä alalla, erityisesti maisema-arkkitehdeilla, on aika hyvä. Ja tietysti yleinen palkkatasolla oli oma merkityksensä, sekä sillä mahdollisuudella, että jos olet tosi hyvä ja voitat vaikka jonkun kilpailun, saatat päästä suunnittelemaan jotain merkittävää ja ehkä joskus suunnitelma toteutetaankin. Mutta eniten hakupäätöksessä painoi se, että kohteena oli joku sellainen paikka, jossa oikeasti tehtäisiin omin käsin jotain, ja se jotain on jotain sellaista, mitä mä tykkään tehdä. :)

Yksi viime kevään ennakkotehtävistäni, kirjoitin niistä viime vuonna
tässä postauksessa.
Hakuprosessista
Kerron hiukan siitä, millainen arkkitehtiopintojen hakuprosessi on, mutta eniten tietoa löytyy osoitteesta
dia.fi. Sieltä voi ladata valintaoppaan, jossa kerrotaan hyvin miten homma oikeen menee, eli saman jonka itse nyt selitän tähän omin sanoin. Sieltä löytyvät myös
tämän vuoden ennakkotehtävien tehtävänannot.
Arkkitehtiopintojen hakuprosessi on kolmiosainen. Ensimmäisessä vaiheessa palautetaan tehtävänantojen mukaiset
ennakkotehtävät*, ja jos niistä pääsee läpi, seuraava vaihe on
arkkitehtimatematiikan koe**, joka sisällön vaatima taitotaso perustuu lukiomatematiikkaan. Mikäli matematiikan kokeesta pääsee läpi, seuraavaksi on edessä
piirustus-&suunnittelukokeet***. Niiden jälkeen maisema-arkkitehdeiksi hakevilla on vielä luonnontieteen koe (joka perustuu ilmeisesti lukion biologiaan ja maantietoon), mutta muuten sitten vain odotellaan piirustuskokeiden pisteiden paljastumista. Se tapahtuu yleensä jo noin viikon päästä kokeiden loputtua, mutta lopulliset kokonaispisteet sen sijaan kuullaan vasta heinäkuun puolella.
Läpipääsyvaihtoehtoja on kaksi. Sisään voi päästä kokonaispisteillä, joihin lasketaan mukaan
ylioppilaskokeista saadut pisteet****, matematiikankokeista saadut pisteet, sekä piirustus-&suunnittelukokeista saadut pisteet, plus tietenkin mahdollinen ensisijaisuuspiste. Mikäli ylioppilaskokeista tai matikasta ei tule riittäviä pisteitä, jotta mahtuisi tuohon ns. kokonaispistekiintiöön, sisäänpääsyn voi laskea piirustuskokeiden varaan, joiden mukaan opiskelemaan otetaan tietty määrä hakijoita. Koepistekiintiössä valintapisteisiin lasketaan ensisijaisuuspiste+piirustus-&suunnittelukokeiden pisteet.
Suosittelen tutkimaan kunnolla läpi sen
dia.fi -sivuston. Sieltä löytyy pääsykoearkistosta vanhoja arkkitehtimatemattikan kokeista, sekä myös valintakoenäyttelyt vuosilta 2011-2013, joihin on kerätty parhaimpia paloja näiden vuosien ennakko- ja piirustus-&suunnittelukokeiden töistä.
* Ennakkotehtävät ovat perinteisesti kolmiosaiset, ja niihin kuuluu yksi piirustus-, yksi maalaus- ja ja pienoismallitehtävä.
Ennakkotehtävistä ei saada pisteitä, niistä on vain tarkoitus päästä läpi.
** Matematiikankokeesta läpipääsyyn vaadittava pistemäärä on 40% kokeen suorittaneiden pisteiden keskiarvosta, esim. kokeiden maksimipistemäärä on 30, kokeen suorittaneiden saamien pisteiden keskiarvo on 20, läpipääsyyn tarvitaan vähintään 8 pistettä.
Pisteet muutetaan valintapisteiksi jakamalla ne 12:lla, maksimipistemäärä on täten 3.
*** Piirustus-& suunnittelukokeet kestävät neljä päivää. Ensimmäisenä päivänä tehdään yksi 2 tunnin tehtävä ja yksi 3 tunnin tehtävä, seuraavina päivinä kumpanakin kaksi 3 tunnin koetta, ja viimeisenä päivänä vielä yksi 3 tunnin koe. Yhteensä siis 7 koetta joista voi saada pisteitä 0-5, ja niistä 6 parhaat pisteet saanutta otetaan huomioon pisteiden laskussa.
Pisteet muutetaan valintapisteiksi jakamalla ne kahdella, ja maksimipistemääräksi tulee 15.
****Ylioppilaskokeiden pisteiden muuntotaulukko, lähde
dia.fi.
Nämä alkupisteet muunnetaan valintapisteiksi jakamalla viidellä ja kertomalla kahdella, maksimipistemäärä on täten 12.
Mä itse sain yo-kokeistani (EEMBC) 19 alkupistettä, eli 19/5x2 = 7,6 pistettä. Matematiikan kokeesta sain 19 pistettä, eli 19/12 = 1,583 pistettä. Piirustus-&suunnittelukokeista sain (2+)3+3+4+4+5+4 = 23 pistettä (huonointa ei lasketa mukaan), eli 23/2 = 11,5 pistettä. Näin siis
7,6 + 1,583 + 11,5 + ensisijaisuuspiste =
21,683 valintapistettä, joilla pääsi ihan hyvin sisään Tampereelle vuonna 2013.
Hakijamääriä ja sisäänpääsypisteitä vuosilta 2011-2013:
Lähde:
dia.fi
Valmennuskursseista
Mä kävin abikeväänä valmennuskurssin, koko helahoidon: ennakkotehtävä-, arkkitehtimatikka- ja piirustus-&suunnittelukurssin. Kaikki nämä arkkitehtitoimisto
AJAKilla, joka sijaitsee Helsingissä ja jonne tulee kurssilaisia ympäri Suomea. Ennakkotehtäväkurssi opasti ennakkotehtävien teossa, jossa tärkeintä oli vain päästä niistä läpi - itse loppupisteisiin niillä töillä ei ole mitään merkitystä. Matikan kurssi kattoi kuusi tapaamista matikanopen kanssa yksin tai ryhmässä, ja aihealueet olivat lukion pitkän matikan sisältöä, ja treenimateriaalina oli myös vanhoja pääsykoetehtäviä sun muita. Piirustus-&suunnittelukurssi sen sijaan oli kahdeksan päivän intensiivikurssi, joka sijoittui aivan toukokuun loppuun. Kurssilla opeteltiin mm. taistelemaan aikaa vastaan; piirtämään, maalaamaan ja rakentelemaan pienoismalleja kahdessa/kolmessa tunnissa, ja lopuksi käytiin niitä töitä läpi ja opettajat antoivat kehittävää palautetta.
Mulle valmennuskurssista oli suuri hyöty, koska olisin muuten ollut aika pihalla siitä, mitä mun pitää tehdä. Ei mua opetettu siellä piirtämään tai laskemaan, osasin ne jo ennestään. Mua vain valmistettiin siellä siihen, mitä tuleman piti. Esimerkiksi ennakkotehtävissä on yleensä tietyt piirteet, joiden huomaaminen auttaa läpäisemisen osalta, matikassa piti herätellä heti pitkän matikan yo-kokeen jälkeen uinahtaneita aivoja, ja insinsiivikurssin paras opetus lieni se, että tietyssä ajassa oli vain
pakko aloittaa tekemään edes
jotakin, tai muuten ei ehtinyt saada työtä valmiiksi.
Valmennuskurssit eivät ole halpoja, mutta periaate oli, että se on sijoitus tulevaisuutta varten, ja tulevaisuus maksaa sen kyllä takaisin korkojen kera. Valmennuskurssin käyminen ei ole mikään pakko, että pääsisi sisään. Opiskelemaan voi päästä ihan ominkin voimin, jos osaa piirtää ja on jonkin verran kärryillä siitä, mitä siellä kokeissa oikein vaaditaan.
Yllä erilaisia valmennuskurssilla tehtyjä harjoitustehtäviä. Kokeissa tehtävät voivat olla hyvin paljon mitä vain: piirtämistä, maalaamista, rakentelua erilaisista materiaaleista, tai vaikkapa animaation tekemistä pieneen 30-50 sivuiseen lehtiöön. Ennakkotehtävistä läpipäässeille arkkitehtiopiskelijakandidaateille postitetaan vihkoset, joissa on jotain ohjeistusta kokeista ja lista piirustus-&suunnittelukokeissa sallituista&tarvituista materiaaleista ja välineistä.
Opinnoista
Arkkitehdin opinnot ovat yliopistotason koulutusta: ensin suoritetaan arkkitehtuurin tekniikan kandidaatin tutkinto (3 vuotta), jonka lopputyö on kandi, sen jälkeen arkkitehdin tutkinto (2 vuotta), jonka lopussa tehdään diplomityö. Opintojen suosituspituus on siis viitisen vuotta, mutta on aika tavallista, että opinnot venyvät, kun niiden ohessa aletaan käydä töissä. Samaan aikaan työkokemuksen keräämiseen kannustetaan, mutta toisaalta hoputetaan suoriutumaan opinnoista aikarajoissa... No joo, mä en nyt näin ensimmäisen vuoden opiskelijana usko löytäväni kesälle töitä mistään arkkitehtitoimistosta, kun en osaa käyttää tarvittavia tietokoneohjelmia, mutta ehkäpä jo ensi vuonna. Opintoihin kuuluvat myös pakolliset työmaa- ja toimistoharjoittelut, joista ensiksi mainittu pitäisi myös suorittaa pois alta.
Opinnot painottuvat hyvin paljon itsenäiseen työskentelyyn.
Eli luentoja on vähemmän ja piirtelyä ja rakentelua ja muuta sen sellaista enemmän. Jos on ongelmia ajanhallinnan kanssa, kuten mulla oli erityisesti viime syksynä, työt tuppaavat jäämään vikalle viikolle tai illalle, ja sitten niitä väännetään hikihatussa yötä myöten, että saataisiin ajoissa valmiiksi. Allnighterit on tuttu juttu suurimmalle osalle opiskelijoista. Luennoista harvat ovat pakollisia, joten se on aika paljon kunkin omatunnosta kiinni, kun läsnäoloja ei aina seurata. Tietysti paikalle kannattaa raahautua, kun oppimisen tueksihan ne luennot ovat. Mitä järkeä edes mennä yliopistoon, jos ei aio opiskella tosissaan?

Yksi pala meidän tän hetkisestä yhdyskuntasuunnittelun työstä, sisältyy kahteen A1-kokoiseen planssiin, joissa käsitellään Amuria.
Kuka sopii arkkitehdiksi?
Kaikki tämä höpötys tiivistyy siihen kysymykseen, joka otsikossa loistaa. Mun käsitys on, että jos osaat piirtää, olet pärjännyt koulussa vähintään ihan okei, jaksat askarrella tai rakennella pikkutarkkoja juttuja ilman että menee heti hermot ja luovuutta löytyy edes jossain määrin, niin miksipä et sopisi. Ja mihin tahansa voi yltää jos oikeasti löytyy tahtoa - piirtäminen ja maalaaminen ovat taitoja, jotka voi harjoittelemalla oppia.
Mutta jos et tykkää kököttää kauaa koneen ääressä, niin kannattaa unohtaa tämä ala. Vaikka ekoina opiskeluvuosina piirrellään käsin, loppupeleissä itse toimistotyöskentely on suurimmaksi osaksi nenä ruudussa kököttämistä tunti toisensa jälkeen.
Se, onko tätä alaa vaikea vai helppo päästä opiskelemaan, riippuu ihan lähtökohdista.
Jos sulla ei pysy kynä kädessä ja piirrät lähinnä tikku-ukkoja, yo-kokeiden lähtöpisteet ja matikan koe eivät sua pelasta, kun piirustus- ja suunnittelukokeiden painoarvo on niin suuri. Jos ei ole kärsivällisyyttä istua pikkutarkkojen töiden parissa, tää ei välttämättä ole ihan sun juttu. Mutta vaikka yo-kokeet eivät olisikaan menneet hyvin, niin jos osaat piirtää, maalata, rakennella asioita ja luovuutta löytyy, on hyvin mahdollista päästä sisään siinä piirustus-&suunnittelukoekiintiössä.
Meidän ekan vuoden arkkareissa on niitä sellaisia oikeita luonnonlahjakkuuksia, ja sellaisia, joilla on oikeasti erityistä mielenkiintoa, intohimoa aihetta kohtaan. On sellaisia, jotka ovat jo opiskelleet samaa alaa jossain muualla, kuten ulkomailla tai jossain opistossa, tai sitten jotain muuta vastaavaa alaa, jonka valmentamista taidoista on hyötyä ainakin jollain osin opintoja.
Ja sitten on tällaisia niin kuin minä, jotka vain saivat päähänsä, että
hei, arkkitehtuurihan voisi olla hyvä vaihtoehto, ja ovat lopulta sitten pääsivätkin sisään, ja löysivät itsensä heti lukion jälkeen yliopistosta kokeilemasta, että miltähän tää ala nyt sitten vaikuttais, sopiiko tää mulle vai ei. Hyvin sekalaista joukkoa siis, porukan juniori kuittaa.
Mulle kävi hyvin, sillä tunnen olevani oikealla alalla. Vaikka joskus koenkin alemmuuskompleksia vertaillessani itseäni muihin, jotka tuntuvat osaavan niin paljon enemmän, en silti pysty kuvittelemaan itseäni jollekin toiselle alalle. :)
Saa kysyä jos on kysyttävää, ja kommentteja kuulisin myös mielelläni. :) Ja arkkariopiskelijakollegat, saa täydennellä jos jotain nousee mieleen (jos vaikka unohdin jotain oleellista, vaikka tästä aika pitkä tekstipötkö tulikin)!
// Edit 18.2.2016: Koska tänne eksyy tasaiseen tahtiin aiheesta kiinnostuneita, tässä vielä linkkilistaa aiheesta kiinnostuneille:
arkkitehdiksi.fi – Juttuja mm. hakemisesta, opiskelusta ja työelämästä, blogissaan myös
arkkitehtien tarinoita
dia.fi – Kaikkea käytännön tietoa mitä pääsykoeprosessissa tulee vastaan
edu.fi – Arkkitehtien Ville Hara ja Anu Puustinen opetushallituksen verkkopalveluun kirjoittama näkökulma arkkitehdin työstä
archinfo.fi – "Arkkitehtuurin tiedoituskeskus" eli yleisesti ottaen ajankohtaisia juttuja arkkitehtuurista
tut.fi – Yliopistomme virallista tietoa arkkitehtuurin opinnoista Tampereen teknillisessä yliopistossa
tamark.fi – Tampereen arkkitehtikillan omat verkkosivut (joita olen vuosina 2015 ja 2016 ylläpitänyt)
// Edit 2.3.2016: HUOM! DIA-yhteisvalintaan on tullut pieniä muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna. Esim. ensisijaisuuspisteitä ei enää anneta ollenkaan, joten siltä osin yllä lukeneet pistelaskelmani eivät enää täysin päde. Hakemiseen liittyviä tietoja löytyy
dia.fi -sivuilta, ja kysymyksiä voi kysyä heiltä myös
Facebookissa.