Superhelpot suklaiset cupcaket gluteenittomina

Ei kommentteja:
gluteeniton-cupcake-ohje

En oo pitkään aikaan kirjoitellut leipomisjutuista, mutta näitä suklaisia cupcakeja / muffinsseja / mitälie suklaatorttuja on viime aikoina tullut väännettyä sen verran monta satsia, että pakko viimein jakaa tännekin. Väänsin näitä viimeiseksi työpäiväksi työkavereille läksiäisherkuksi, erinäisten rajoitteiden vuoksi sekä gluteenittomana kuin laktoosittomana.

DIY - Tee itse tunnelmallinen sängynpääty laudoista

18 kommenttia:
diy-sangynpaaty-laudoista

Muuttamisesta lähtien mulla on ollut joitain tiettyjä visioita, jotka oon halunnut päästä toteuttamaan itse. Yksi niistä oli sängynpääty, joka saatiinkin toteutettua vielä juuri sopivasti ennen nikkarointiapurini kesälomien loppumista. Eikä tää oikeastaan ollut edes niin suuri urakka kuin mitä arvioitiin.

Yksi välivuosi, kiitos

8 kommenttia:
Kesä loppuu, "loma" loppuu, eikä musta tunnu oikein miltään. Ei ahdista syksy, ei tunnu sisäistä kriisiä lomattoman kesäloman vuoksi, toisin kuin useina kesinä tätä aiemmin. Mikä on toisin?

arkkitehtiopiskelija-tty arkkitehtiopiskelija-tty

Tämänkin kesän vietin töissä: ei ollut lomaa, ei reissuja (toukokuun matkoja lukuunottamatta), eikä rentoutumaankaan kerennyt edes läheskään joka viikonloppu. Tässä kesätyöpaikassa oli kuitenkin jotain uutta verrattuna entiseen: tää oli mun eka omaan alaan liittyvä työpaikka, siinä oli säännölliset työpäivät ja -ajat, eikä töitä tarvinnut viedä kotiin. Ja se oli suuri ero verrattuna opiskeluarkeen.

Nää viimeiset vuodet oon elänyt tosi epäsäännöllistä arkea. Oon valittanut täällä usein väsymystä, heittelevää unirytmiä ja rankkoja deadlineja, mutta vasta tänä kesänä oon tajunnut, miten suuri vaikutus sillä on muhun ollut. Oon ollut melkein loppuunpalamisen kynnyksellä – tai ainakin ihan yliväsynyt – jo viime kevään lopussa, ja tän keväänä lopussa olin ihan kyllästynyt opiskeluun. Ja oon edelleen. Sinnittelin kevään loppuun lähinnä velvollisuudentunnosta, vaikka inspiraatiota on ollut vaikea kaivaa tyhjästä.

Oon ollut koulussa viisitoista vuotta putkeen, arkkitehdin opintoja on niistä viimeiset kolme. Nyt, kun mulla on kandidaatin tutkinto plakkarissa, tuntuu siltä, että on hyvä hetki pitää tauko.

arkkitehtiopiskelija-tty arkkitehtiopiskelija-tty arkkitehtiopiskelija-tty

Moni mun saman vuosikurssin opiskelukavereista lähtee nyt vaihtoon ja saa sillä tavalla uutta ulottuvuutta tähän alaan ja omaan jatkoon. Ja tietty siinä samalla taukoa tavallisesta opiskeluarjesta, tutkinnon kaavamaisesta suorittamisesta kohti loppua, määräajassa mahdollisimman nopeasti kuten yhteiskunta painostaisi.

Mä en ole lähdössä vaihtoon, mutta oon silti tauon tarpeessa. Siksi oon päättänyt pitää tässä välissä vuoden töissä, ennen tutkinnon jatkamista kohti arkkitehdiksi valmistumista. Eihän siinäkään menisi kuin kaksi vuotta, jos niistä lopuista opinnoista haluaisi vain suoriutua. Mutta ei mulla ole niin kiire, ei mun tarvitse olla alle 25-vuotiaana "valmis arkkitehti".

Vuosi tavallista työelämää ei ehkä kuulosta miltään rentouttavalta "tauolta", mutta uskokaa pois. Mun olo on jotenkin tosi rento ja levollinen. En tiedä kuinka kauan se enää aikaisten duuniaamujen jatkuessa ja valoisan ajan vähentyessä tulee kestämään, mutta tällä hetkellä tuntuu kuin kesäloma ei loppuisi ollenkaan. Ja ihan vain siksi että tiedostan, ettei koulustressi hyppääkään ihan kohta niskaan, paineet ei käännä mun vuorokausirytmiä taas ympäri, eikä työt seuraa mua illoiksi kotiin. Oman alan töistä voin saada kokemusta ja näkemystä ja ehkä vähän ajatusta siitä, mitä haluaisin jatkossa tällä uralla tehdä. Töissä on omat paineensa, mutta ne ovat ihan erilaisia kuin opinnoissa.

Välivuosipäätöksen tekemisen jälkeen katosi stressi, ja nyt sen alkamisen kynnyksellä oon täynnä intoa. Vitsit miten osaa olla vapaa fiilis!

arkkitehtiopiskelija-tty

Huomenna on mun vika työpäivä tässä kesäduunissa, jossa oon viettänyt mukavat kolme kuukautta. Sieltä viiletän suoraan lentokentälle ja äidin kanssa pieneen reissuun: ensin yksi viikko kesälomaa, ja ens kuussa onkin edessä ihan uusi duunipaikka ja uudet kuviot. Jännää!

Brnon upea (valtava) messualue – Tšekki-excursio, osa 7

Ei kommentteja:
tsekki-matkavinkit-brno
Hostellin yhdestä kerroksesta, yks iso huone täynnä kerrossänkyjä.
tsekki-matkavinkit-brno
Hostellin kerrokset oli nimetty jonkun historiallisten tyyppien mukaan.
tsekki-matkavinkit-brno
Hostellin alakerran kahvila.
tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno
Brnon messualueen ehkä tunnetuin rakennus, Halli A eli ”Palace of Industry and Trade”.
tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno
Siis vitsit mitkä käytävät...
tsekki-matkavinkit-brno
Aika kiva kävelyputki.
tsekki-matkavinkit-brno
Takana korkea kupolihalli Z.
tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno
Joku hobitti siel... Kuva © Mimmi Koponen
tsekki-matkavinkit-brno
Alhaalla virallisia puheita ja portailla väsyneitä arkkitehtiopiskelijoita.
tsekki-matkavinkit-brno
Brno Taut -näyttely.
tsekki-matkavinkit-brno
Vanha -> uusi.
tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno
Vlade!
tsekki-matkavinkit-brno
Kuva © Noomi Narjus
tsekki-matkavinkit-brno
Kuva © Noomi Narjus
tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno
Hostellin nurkan takana katumuusikot soittivat ihanat läksijäissinfoniat.

10.5. – Brnon messualue


Tän päivän pääkohde oli Brnon messualue, joka tämmöselle tähän mennessä vaan Helsingin messukeskukseen tutustuneelle oli aika silmiä avaava ilmestys.

Ihan valtava messualue, eikä tosiaan vaan mitää laatikkomaisia halleja! 

Tätä messualuetta on alettu rakentaa 1928 lähtien: alue levittäytyi 66700 neliön alueelle ja sen kokonaisuuteen kuului jopa 15 eri paviljonkia (valtaosa aiiika isoja) ja niiden välistä laajaa piha-aluetta.

Me saatiin yksityiskierros mielenkiintoisimpiin paviljonkeihin, mutta olisi tää paikka ollut mielenkiintoista nähdä myös ihmisten täyttämänä. Olisi varmasti ollut aika paljon värikkäämpi näky, ja toiminnallisesti valaisevampi.

Piipahdettiin lounaalla eräässä burgeripaikassa.

Siellä ssaatiin kokea vähän sitä ilmeisesti aika keskieurooppalaista käsitystä kasvisruuasta: erään kaverin vegepurilaisessa oli pekonia. 

Jalat oli taas ihan kipeinä siitä kävelyn määrästä, mutta siitä oli mulle ainakin tullut tällä reissulla jo ihan vakio. Vaikka ei niihin rakkoihin kyllä silti tottunut! Brnon kadut olivat kuitenkin mukavia kävellä, jotenkin sopivan tilavia niin ihmisille kuin muillekin kulkuvälineille. Jossain kohtaa tiellä oli tosin kukkia – veikattiin, että joku oli ilmeisesti juossut ratikan alle...

Illalla vielä hetkeä ennen Brnosta lähtöä käytiin vierailulla Vila Stiassnissa, joka oli samalla tän reissun viimeinen yhteinen excu-kohde. Siellä osallistuttiin meidän reissuun hurjan panoksensa laittaneen tšekkiläisen proffessorin "Vladen" Brno Taut -näyttelyn avajaisiin.

Oltiin ehkä vähän alipukeutuneita ja väsyneitä siellä tšekkiläisten silmäätekevien joukossa, mutta pienet cocktail-palat ja viinit vähän piristivät. 

Vähän kyllä jäi kaihertamaan, että mikähän ihme siinä oli, ettei meitä päästetty yläkertaan katselemaan itse rakennusta, kun muita vieraita kyllä taidettiin päästää...

Näyttelystä palattiin kiireesti hostellille ja sieltä viiletettiin rautatieasemalle laukut mukulakiviä pitkin kuorossa rullaten, ja viimeiseksi yöksi kohti Prahaa.

Enää viimeinen päivä jäljellä!


– – –

Saatat tykätä myös näistä:

Osa 1: Lähtökuopissa kohti Prahaa
Osa 2: Boxi-arkkitehtuuria Prahassa
Osa 3: Prahaa ylhäältä ja alhaalta
Osa 4: Kaunista vanhaa Prahaa
Osa 5: Sympaattinen tiilitalojen Zlín
Osa 6: Upea Brno, ehkä upeampi kuin Praha
Osa 8: Kubismia ja kusetuksen makua

Elokuun lapsi

2 kommenttia:
elokuu-kuru kallvik-vallila-verhot
Hääkuvamuokkailuja ja aikuismaista herkuttelua goudalla ja serranokinkulla.
ompelukonepoyta-keittio
Pahuksen ihana kahvilapöytä.
tammerkoski-auringonlasku seinajoki-keittiöpyyhe
Matkamuisto Seinäjoen asuntomessuilta: Seinäjoki-kuosinen keittiöpyyhe (sivuttain tosin).
grotesk-ravintola artek-mademoiselle
Mun vanhemmat kävi ekaa kertaa kylässä ja toivat tuliaisiksi tän vanhan tutun mun vanhasta huoneesta. Se kaipaisi vähän entisöintiä ja uutta maalipintaa, mutta on sen verran iäkäs ja arvokas aarre, ettei viitsisi yhtä roheesti maalailemalla puunata kuin mitä tehtiin meidän pinnatuoleille...
vallila-koti-verhot elokuu-marjoja-kanttarelli elokuu-auringonlasku-kaleva

Blogit on täynnä kesän viimeisiä festareita, ensimmäisiä syystuulia ja kouluun palaamista. Multa ei irtoa näistä ainuttakaan, mutta elokuuhun liittyy silti aina se oma haikeutensa. Pihlajat alkaa punertaa, omenat kypsyy, kesä ikääntyy. Ja minä siinä mukana.

Mä täytin eilen 22. Ei tunnu missään, ei oo kriisejä eikä pelkoja, elämä rullaa ihan mukavasti eteenpäin. Nyt tuntuu että elän just sitä elämää, jota tässä vaiheessa elämää oikeastaan haluaisinkin elää. Kaikki on hyvin.

Kun olin kuustoista, muistin aina loppukeväästä mun iän vuotta vanhemmaksi – todennäköisesti siksi, kun useat kaverit olivat juuri täyttäneet vuosia, ja olin mielessäni jo samanikäinen. Saatoin kirjoittaa johonkin käsityönäyttelyn nimilappuihin vahingossa väärän iän, sitten tajuta oman mokani, nauraa sille, ja toistaa seuraavaksi uuteen lappuun saman mokan. Ja sitten sama seuraavana vuonna.

Mutta nyt ollaankin jo siinä vaiheessa elämää, ettei sitä omaa ikää enää meinaa kysyttäessä heti muistaa, eikä ainakaan ylöspäin.    – Minkäs ikänen sä nyt oikein olitkaan?   – Kah- tai siis venaas. Eiku joo, kakskytkaks.

Tosin bussikuski meinas just myydä mulle lastenlipun, että taidan silti mennä vielä alle kuusitoistavuotiaasta.

Mä vietän paria harvinaista lomapäivää Espoossa. Alkuviikosta varattiin äitin kanssa lennot Riikaan, keskiviikkona treffattiin Tukholmaan lähtevän bloggaajaporukan kanssa, ja eilen kokoonnuttiin ekaa kertaa vuosiin vanhan voimistelujoukkueen kesken vaihtamaan kuulumisia. Tänään kävin ihmettelemässä uudistunutta Iso Omenaa ja parantelen flunssaa, kun taas huomenna vietetään vielä "kesähäitä" arkkari-porukan kesken ennen kuin tälle kesälle voi jo aikalailla jättää hyvästit. Ja ostinpa vähän extempore itselleni synttärilahjaksi pikkuisen videokameran, jota tässä on vasta pikkuisen ehtinyt testailla. En vielä tiiä, tuleeko sillä julkaistua mitään, mutta hauska päästä kokeilemaan sitäkin taiteenlajia!

Mukavaa viikonloppua kaikille!

5 työhakuvinkkiä, joita et ekana tullut ajatelleeksi

4 kommenttia:
Mä kirjoitin tän postauksen alunperin jo viime keväänä, mutta kuvien puutteessa sen julkaisu unohtui. Ajattelin ottaa tän nyt tähän väliin, kun työnhaku on ollut taas omalla ja joidenkin läheisten kohdalla ajankohtaista. Eihän sitä tiiä, josko näistä vinkeistä olisi joillekin teistäkin hyötyä!

DIY - Ompele tyylikäs säkkituoli - Mukana helppo kaava

5 kommenttia:
diy-sakkituoli-ohje

Tein aikoinaan ysiluokan käsityötunneilla itselleni säkkituolin, joka on kulkenut mun mukana kämpästä kämppään, ja ollut aina enemmän tai vähemmän kovassa käytössä. Siihen aikoinaan tekemäni mustavalkokirjava päällikangas ei kuitenkaan ole pitkään aikaan enää sopinut mun sisustusmakuun, joten säkki on saanut odottaa nurkassa kohtalonsa ratkaisua.

Upea Brno, ehkä upeampi kuin Praha – Tšekki-excursio, osa 6

Ei kommentteja:
tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno
Meidän hostelli (hostel Mitte) sijaitsi mukavalla pikkukadulla, siinä oli oma suloinen kahvila ja lähellä kaikenlaista,  kuten pääkatu, ruokakauppa ja ostoskeskus.
tsekki-matkavinkit-brno
Yksi Brnon mielenkiintoisista arkkitehtuurikohteista, Villa Tugendhat.
tsekki-matkavinkit-brno
Ovet aukesivat lattiasta kattoon.
tsekki-matkavinkit-brno
Muovikoneella suojat kenkiin.
tsekki-matkavinkit-brno
Tää oli luksusmateriaalien talo.
tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno
Jep, marmoriseinä.
tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno
Täydelliset maisemat suoraan olohuoneen ikkunasta.
tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno
Haluun tommosen maljakon!
tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno
Tugendhat pienoismalli.
tsekki-matkavinkit-brno
Ja itse Tugendhat pihan puolelta.
tsekki-matkavinkit-brno
Lisää ryhmäkuvia!
tsekki-matkavinkit-brno
Mielenkiintoinen funkkiskahvila Era.
tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno
Se oli paras porkkanakakku mitä oon tähän mennessä syönyt.
tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno
Perus esikaupunkialue?
tsekki-matkavinkit-brno
Perus kalalätäkkö esikaupunkialueen puistossa.
tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno
Graffitteja oli aika paljon, oli vähän sääli nähdä niitä vanhojen rakennusten seiniä sotkemassa.
tsekki-matkavinkit-brno
Ihana kaupunki kävellä.
tsekki-matkavinkit-brno
En muista rakennuksen nimeä, mutta näin korkea ilmestys siitä aikoinaan piti tulla...
tsekki-matkavinkit-brno
...ja tällainen siitä lopulta tuli.
tsekki-matkavinkit-brno
Yksi Brnon maamerkeistä, heidän oma versionsa Prahan astronomisesta kellosta (jota kukaan ei osaa tulkita). Muistutti isoa dildoa.
tsekki-matkavinkit-brno
Vanhaa ja uutta, kylkikyljessä sulassa sovussa.
tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno
Brnon arkkitehtiosasto oli isossa vanhassa rakennuksessa.
tsekki-matkavinkit-brno tsekki-matkavinkit-brno
Varareksin esittelyluento.
tsekki-matkavinkit-brno
Semisti coolimmat lavuaarit vessoissa kuin Suomessa (jossa kaikki lavuaarit on kuin samasta muotista).
tsekki-matkavinkit-brno
Sisäpihalla oma bailupiilo.
tsekki-matkavinkit-brno
Pikkasen isompi taideluokka kuin meillä.
tsekki-matkavinkit-brno
Professori Zlapetan luento modernismista.

9.5. - Upea Brno


Brno ehti tehdä hyvän vaikutuksen niiden parin päivän aikana, joina ehdittiin siellä huilahtaa.

Tässä Tšekkien toiseksi suurimmassa kaupungissa riitti kyllä ihmisiä ja vilinää, mutta oli selvää, ettei kaupunki ei ollut yhtä tukossa turisteista kuin Praha. 

Sen sijaan Brnon kaupunki oli helposti hahmotettava, viihtyisä kävellä ja asiakaspalvelijat olivat mukavia.

Tosin jostain syystä jalankulkijoiden liikennevalot pysyivät vihreänä niin supernopean ajan, että tultiin lopulta siihen päätelmään, että ne osoittivat vain ajan, jolloin tietä saa lähteä ylittämään, ei aikaa jolloin jossa tie on ylitettävä.

Päivän merkittävin vierailukohde oli Villa Tugendhat (1930), johon päästii tutustumaan monipuolisesti niin sisältä kuin ulkoa. 

Sen on suunnitellut Ludwig Mies Van Der Rohe, jonka nimi saattaa olla joillekin teistäkin tuttu. Se oli rakennettu rinteeseen niin, että tielle näkyi vain yksi kerros, ja muut kerrokset avautuivat isoon pihaan kohti upeaa maisemaa. Tää oli sanalla sanoen oikea luksustalo. Siinä missä ulkopuoli oli modernistisen pelkistetty, sisätilat olivat täynnä kalliita materiaaleja, design-huonekaluja, ja rakennusta ympäröi upea puutarha.

Tugendhatin jälkeen piipahdettiin lähistöllä sijainneessa funkkiskahvila Erassa. Sitä värien määrää! Siitä jatkettiin takaisin keskustaan, jossa saatiin meidän oppaaksi yksi Brnon ensimmäisen vuoden arkkitehtiopiskelija. Professori Zlapeta oli kaipaillut apuvoimia meidän kaitsemiseen, ja tää poika – jonka nimeä en millään muista, kun se oli joku sellainen tšekkiläinen ja vaikea – oli ilmottautunut vapaaehtoiseksi. Tosi huomaavaista, teki meidän vierailusta paljon sisällöllisempää!

Käytiin läpi joitain Brnon nähtävyyksiä, niin historiallisia kuin seksuaalisia, joita kumpiakin oli riittämiin. 

Lisää näkökulmaa jälkimmäiseksi mainittuihin saatiin myös joukkoomme liittyneeltä oppaamme veljeltä, joka oli biologian opiskelija. :D Mustaa dildoa muistuttaneen astronomisen kellon lisäksi nähtiin mm. sellainen hevospatsas, joka näytti kauempaa katsottuna ihan normaalilta ratsastajapatsaalta, mutta kun sen etujalkojen alitse käveli ja katsoi ylös, näki koko patsaan iiihan eri kuvakulmasta...

Vierailtiin myös Brnon arkkitehtikoululla, jossa saatiin nauttia heidän vararehtorinsa pitämästä esittelystä ja professori Zlapetan arkkitehtuurin modernismista kertoneesta luennosta. Meidän excu-porukka oli tosi uupunutta päivän kävelymäärästä ja koko matkasta jo muutenkin, että ei ollut vain yks tai kaks, joilla silmät painuivat väkisinkin kiinni, vaikka olisi muutoin ollutkin ihan mielenkiintoista. Sori Zlapeta, olit silti upea!

Itse koulurakennus oli vanha ja tosi erilainen kuin se Prahan arkkitehtiosaston brutalistinen betonirakennus, ja useiden toisiaan muistuttavien kerroksien käytävillä oli aika helppoa eksyä.

Luentojen jälkeen treffattiin paikallisia opiskelijoita Praha-nimisessä baarissa ja jatkettiin iltaa hippusen pidempään kuin yhtenäkään iltana siihen asti (eli muistaakseni jopa puoleenyöhön, haha). Kenenkään nimi ei jäänyt mieleen, mutta oli kyllä huippua saada vähän kontaktia paikallisiin arkkareihin.

Jos joskus käytte Tšekeissä, kannattaa harkita vierailua Brnossa, Prahan lisäksi tai jopa sen sijasta! Kaunis ja monipuolinen kaupunki, jossain asioissa jopa miellyttävämpi kuin turistien valloittama pääkaupunki.



– – –

Saatat tykätä myös näistä:

Osa 1: Lähtökuopissa kohti Prahaa
Osa 2: Boxi-arkkitehtuuria Prahassa
Osa 3: Prahaa ylhäältä ja alhaalta
Osa 4: Kaunista vanhaa Prahaa
Osa 5: Sympaattinen tiilitalojen Zlín
Osa 7: Brnon upea (valtava) messualue
Osa 8: Kubismia ja kusetuksen makua