"Yö kuin sielu neek--eikun teekkarin on pimeä" – Maailma kehittyy ja perinteet niiden mukana - tai ainakin niiden pitäisi

Ei kommentteja:
teekkariwappu-lakitus-kultakutri

Seurasin wappuaattona keskiyöllä teekkarien perinteistä lakitusta mukavasti aitiopaikalta.

Ajattelin, että voisin saada sieltä hyviä kuvia, mutta pimeys oli kieltämättä haaste. Valkoinen lakkimeri näkyi, samoin skumppapullojen poksauttelusta noussut skumppapilvi. Mutta muuten olikin aika mustaa, valovoimaisesta linssistä huolimatta.

Yleensä teekkarien lakituksen kohteena on Hämeensillan Suomen neito -patsas, mutta tänä vuonna silta on remontissa ja patsaat poiss. Korvaajana toimikin vähän ylempänä Tammerkoskea sijaitsevan Konsulinsaaren Kultakutri-patsas.

Meidän arkkitehtiopiskelijafuksit voittivat jäynäkilpailun, ja Jäynäkellon kilkatus kantoi kauas. Väenpaljous ahtautui pieneen puistoon, ja juhlahumuisesta kansasta lähti paljon ääntä. Keskiyön lähestyessä kuulutettiin teekkarihymniin valmistautumisesta. "Laulu lähtee täydellisestä hiljaisuudesta."  Oli mielenkiintoista seurata, miten niinkin iso, ja vielä puoli minuuttia sitten hyvin äänekäs ihmismassa pystyi vaientamaan itsensä siihen hetkeen, niin hartaaseen hiljaisuuteen.

Lakit nostetaan pään yläpuolelle, ja teekkarihymni alkaa:

"Yö kuin sielu teekkarin on pimeä..."

Hymnin jälkeen skumppapullot poksahtavat, ja moni uutuudenvalkoinen tupsulakki saa omanlaisensa kasteen – millaisen juoman vieressä nyt sattuu seisomaan. Omastanikin lakista löytyy ihan tyylikäs skumpparoiskeraita, joko ensimmäisen lakituksen tai fuksikasteen jäljiltä.


teekkariwappu-lakitus-kultakutri

Kun aloitin TTYllä fuksina vuonna 2013, yksi hymnin sanoista oli eri.

"Teekkarin" sijaan laulettiin "n**kerin", ja se särähti korvaan heti ekasta kuulemasta lähtien.

Olin aika ihmeissäni, että ihan tosissaanko tässä lauletaan näin?

Nykyään kyseinen sana on virallisesti muutettu (ainakin oman käsitykseni mukaan). Vaikka käytännössä ihminen voi laulaa kuten itse parhaaksi näkee, totuus on, ettei kyseinen sana ole nykyaikana sopiva. Se on jäänyt ajastaan jälkeen. Vaikka kuinka selitettäisiin, miten se aikoinaan olisi ollut jotenkin neutraalimpi tai tarkoittanut jotain muuta, niin se ei poista sitä tosiasiaa, että nykyään tilanne on eri.

Kun kuulin hymniin tehdyn muutoksen, mun ensimmäinen ajatus oli, että miksei tätä muutettu jo aikoja sitten. 

Se "n-sana" on jo pitkään ollut kyseenalainen, joten niin on ollut myös sen käyttö noinkin virallisessa merkityksessä. Lisäksi sana "teekkarin" jopa sopii jopa hymnin rytmiin vallan mainiosti, ettei syyksi voi väittää edes vaikeutta löytää sopiva korvaava sana.


teekkariwappu-lakitus-kultakutri

"Mutta kun se on perinne ja mä olen oppinut sen niin" ei ole perustelu, jonka varjolla voi loukata jotakin toista henkilöä tai ihmisryhmää.

Tai syrjiä muutenkaan.

Sama perinteillä perustelu on tullut vastaan muun muassa kysyessäni yliopistolla pari vuotta sitten joltain tutuilta jätkiltä, miksei heidän kerhoon oteta jäseniksi tyttöjä. Monenlaisia perusteluja on tullut kuultua, mutta loppupeleissä mikään syy ei ole oikeasti pätevä.

Tästä voi vetää johtopäätöksen, että käytännössä syy on pohjimmiltaan se uppiniskainen "no kun näin se on aina ollut eikä me haluta muuttaa sitä asiaa niin siks". Vähän vastaavan tason argumentti, kuin mitä skidinä saattoi käyttää perusteluna pikkusisaruksille, koska niitä vanhempana nyt vaan oli se valta. "Ai miks? No siks."

Maailma muuttuu, ja perinteet sen mukana. Tai ainakin niiden pitäisi.

Perinteiden muuttaminen ajantasaisiksi ei ole niiden pilaamista, vaan kehittämistä. 

Joskus se vaatii sinnikkyyttä. Kuten kaverikin sanoi, vaikka pääkaupunkiseudun teekkariperinteissä osattaisiin ottaa askel kohti kehitystä, voi kestää jopa 10 vuotta, ennen kuin sama tapahtuu Tampereella. Mutta että kyllä se muutos joskus tapahtuu. Täälläkin.

teekkariwappu-lakitus-kultakutri

Mä rakastan Tampereen teekkarien Wapun monenkirjavia perinteitä, tapoja ja tapahtumia.

Jäynäkilpailua, lakitusta, fuksikastetta, ja monenlaisia juhlia.

Ei se silti poista sitä, ettenkö toivo niitä perinteitä kehitettävän, jos tarvetta tai myönteistä ilmapiiriä kehitykselle löytyy. Joku voi hinata sinnikkäästi vastaan, mutta en ymmärrä jääräpäisyyttä vain jääräpäisyyden vuoksi, jos uudistamiselle on pätevät perusteet. Ehkä joku muu ymmärtää, mutta eihän sitä aina jaksaisi ymmärtää edes sitä ikuista ymmärtäjää.

Esimerkiksi itse voin mainita toivovani, että teekkarikulttuurikin kehittyisi pikkuhiljaa siihen suuntaan, että on enemmän ja monipuolisemmin tapahtumia, jotka eivät pyöri alkoholin ympärillä.

Mun ja monen muun suosikkeihin lukeutuu mm. NamiAppro, johon alkoholi ei kuulu ollenkaan. Mun mielikuvissa jopa Wapun voisi kääntää kauemmas turhan runsaasta alkoholipitoisuudesta ja krääsäroskan määrästä. Onkohan kukaan keksinyt vielä sellaisia vappupalloja, jotka voisi kierrättää? Tavallisissa ilmapalloissa sentään löytyy jo biohajoavia vaihtoehtoja.

teekkariwappu-lakitus-kultakutri

On periaatteessa ymmärrettävää, että jos on kasvanut johonkin perinteeseen, tapaan tai normiin, siitä on hankalampi opetella ulos, kuin mitä on tehdä oma päätös silloin, jos se sama perinne kävelee sua vastaan aikuisena. 

Eivätkä kaikki välttämättä täysin ymmärrä, tai halua myöntää ymmärtävänsä, mikä siinä itselle luonnollisessa tai normaalissa tavassa on väärin.

Jotkut isovanhemmat saattavat sanoa sanan n**keri kuin minkä tahansa muun sanan ilman, että tajuat siinä olevan ongelmaa. Itse leikin lapsena "kuka pelkää mustaa miestä"-hippaleikkiä, enkä koskaan ajatellut sitä missään määrin rasistisena ilmaisuna. (Tykkäsin kyllä enemmän leikistä "kuka pelkää mustekalaa", se oli hauskempaa.) Ja edelleen jos jossain on tarjolla Brunbergin suukkoja, saatan automaattisesti kutsua niitä niiden vanhalla nimellä. Ihan tahattomasti siksi, koska olen lapsena siihen tottunut, ja joskus kieli on ajatusta nopeampi.

Tiettyihin kaavoihin kangistunut ja perinteisiin urautunut ihminen ei muutu, jos ei sitä itse halua.

Mutta ei se silti ole mikään validi argumentti, taudinkuva tai arvonimi, joka oikeuttaisi kävelemään toisten ihmisten oikeuksien tai arvon yli, tai pyyhkimään muiden kunnioittamisella lattiaa.

Sellainen ei ole "omien tapojen ja perinteiden kunnioittamista", vaan puhtaasti urpoa käytöstä.


teekkariwappu-lakitus-kultakutri


Oletko sinä oppinut perinteitä, jotka ovat nykymaailmassa täysin tai jokseenkin kyseenalaisia? Noudatatko niitä silti?

Tai jos se aihe ei herätä mitään tunteita, niin huomaisitko, missä kuvassa skumpat olivat juuri poksahtaneet? Näyttää vähän samalta, kuin jos linssiin olisi jäänyt jotain töhnää. :D

// Niin joo ja en kyllä ole mikään liian uudistusvimmainen, vaikka tässä aika paljon kailotankin kehityksen puolesta. Meinaan nimenomaan tapoja ja perinteitä. Jos kyse sen sijaan olisikin vaikka vanhoista rakennuksista, niin asia on aika eri. Niitä ei pitäisi olla liian innoissaan raivaamassa pois tieltä vain kehityksellä ja uudistamisella perustellen. Mutta tämä olisi jo ihan oma aihealueensa, joten ei siitä nyt sen enempää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti