Kaason kanssa hemmotteluristeilyllä Tukholmassa

Ei kommentteja:
tukholma-risteily-filmikuva
(Tän postauksen otokset on muuten taas filmikuvia kaikki, oli ihanan värikylläinen filmi ja onnistuneita otoksia!)


Mun kaasovalinta oli heti alusta asti selvä, että se on mun ystävä Ona, joka ottaa homman haltuun. Ja vaikka sitä varten ei erikseen olisi edes tarvinnut kysyä, haluaako hän olla mun kaaso – koska se vaan oli jo ihan selviö – musta olisi ollut kamalan hauskaa silti kysyä sitä jollain mukavalla tavalla.

Olisin halunnut ideoida  ja koota sellainen ihanan omaperäisen ja itsetehdyn "Tuletko kaasokseni?" -lahjan. 

Tai jotain muuta sellaista ihanaa mitä Pinterestikin on pullollaan. Lahjojen värkkääminen on muutenkin kivaa puuhaa. Mutta lopulta tajusin, ettei mulla ole mitenkään aikaa. Italiaan lähtöön on enää hetki, ja historiikin kokoaminen vie kaiken mun vapaa-ajan.

Oltiin aiemmin jo ajateltu, että jokin yhteinen pieni reissu tässä kesän aikana olisi kiva ehtiä tehdä. Ja kun lopulta saatiin päätettyä, että lähdetään risteilylle, mä päätin muodostaa siitä vähän kuin sellaisen kaasolahjan.

Oon kerran aikaisemmin ollut vähän vastaavanlaisella kevyttä luksusta tihkuvalla risteilyllä, ja halusin jakaa tän saman kokemuksen oman ystävän kanssa.


tukholma-risteily-filmikuva tukholma-risteily-filmikuva tukholma-risteily-filmikuva tukholma-risteily-filmikuva


Matkapäivät päätettiin sen osapuolen mukaan, jolla on vuorotöitä ja vapaapäivät millon sattuu, siinä missä toisella oli sopivasti kesälomaa. 

Tehtiin vaan matkapäätös sen verran myöhään, ettei vapaita hyttejä ollut enää Helsinki-Tukholma-Helsinki välille jäljellä yhtäkään.

Vain menosuuntaan oli, jotenkin päätettiin, että lähdetään Helsingistä ja palataan Turkuun. Ihan hyvin sieltä pääsee vaikka junalla takaisin. Ja ehtii olla vähän pidempään Tukholmassakin, Turun laiva kun lähtee monta tuntia Helsingin laivaa myöhemmin takaisin.


tukholma-risteily-filmikuva tukholma-risteily-filmikuva tukholma-risteily-filmikuva tukholma-risteily-filmikuva


Laiva irrotessa satamasta me aloitetttiin illallisella No name -maisteluravintolassa, jossa syötiin yhdeksän ruokalajia + keittiön tervehdykset, sekä jokaiseen ruokaan sopiva juoma. Se oli mielenkiintoinen kokemus. Olin kokeillut samaa ravintolaa kerran ennenkin, ja tällä kertaa oli tietenkin ihan erilainen menu kuin viimeksi, ja sitä myötä ihan erilaiset makukokemukset.

Illallisen jälkeen päätettiin lähteä spa-osastolle, jonka olemassa oloa en aiemmin ollut edes tajunnut.

Siellä saunottiin, lilluttiin, porealtaassa ja hemmotteltiin itseämme erilaisilla kuorinta-aineilla sun muilla, jotka olin ottanut mukaan.

Mä olin myös valinnut meille sellaset hytit, jollaisiin ei koskaan opiskelijabudjetilla tai ryyppyristeilyllä olla eksytty.

Tyylikäs kahden hengen hytti tosi leveällä, pehmeällä sängyllä menomatkalla, ja vielä vähän parempi, ikkunalla, jääkaapilla ja kuohuvalla varustettu hytti paluumatkalla. Oli tarkoitus nukkua, ettei aamuheräämiset olisi niin tuskaa, mutta hankalaahan se on kun juttua riittäisi vaikka miten pitkäksi aikaa.


tukholma-risteily-filmikuva tukholma-risteily-filmikuva tukholma-risteily-filmikuva tukholma-risteily-filmikuva tukholma-risteily-filmikuva tukholma-risteily-filmikuva


Tukholmaan oli luvattu sadetta, märkää ja kylmää, mutta jotenkin noi ruotsalaiset on niin hannu hanhia, että sekin ennuste toteutui osittain vasta jälkimmäisellä puoliskolla päivää, ja muuten saatiin nauttia tosi kauniista päivästä.

Pääasiassa vaan käveltiin ja fiilisteltiin päämäärättömästi ympäri kaupunkia. Ei oltu suunniteltu mitään suurta päiväohjelmaa, käytiin muutamissa putiikeissa mutta pyrittiin välttämään turhaa rahanmenoa. Mitä nyt yks häämekkoliike kurkattiin ja yks mun lemppari sisustusliike Fat Cat House & Garden (mainittu myös aiemmin parin vuoden takaisessa postauksessa Tukholman Second hand-, vintage ja design -liikkeistä joista itse tykkäsin).

Viimeiseksi ennen laivalle paluuta pysähdyttiin Fotografiska-museoon, joka oli jälleen upea kokemus.

James Nachtweyn Memoria -näyttely oli suorastaan pysäyttävä. Valokuvaajan elämänkerta oli vaikuttava. Sellainen valokuvaaja mä haluaisin olla, jos haluaisin olla dokumentaarinen valokuvaaja. Haluaisin dokumentoida totuutta.


tukholma-risteily-filmikuva tukholma-risteily-filmikuva tukholma-risteily-filmikuva id-tukholma-risteily-filmikuva tukholma-risteily-filmikuva tukholma-risteily-filmikuva tukholma-risteily-filmikuva tukholma-risteily-filmikuva

Illalla lähdettiin seilaamaan paluumatkalle kohti Turkua. Syötiin siellä vähän erilaisessa ravintolassa, jossa alku- ja jälkiruoka kerättiin upeista buffeteista ja pääruoka tilattiin listalta. Ai että, se oli melkein parempaa kuin se maistelumenu, vaikka siitä kovasti pidettiinkin. Tässä oli enemmän valinnanvaraa ja sai syödä niin paljon kuin jaksoi, muttei kuitenkaan ollut mikään ihan halpis risteilybuffet.

Saavuttiin Turkuun ihan liian aikaisin aamulla, teki mieli vain kääntää kylkeä. Turkuunkin oli luvattu sadetta, mutta ei me sitä ehditty nähdä, päinvastoin. Käveltiin joenrantaa keskustaan ja roikuttiin kahvilassa aamukoomassa niin pitkään, että tuli sopiva juna, jolla palailtiin pääkaupunkiseudulle.

Siihen päättyi se retki, tällä kertaa ihan ilman laivasta myöhästymistä tai muita kommelluksia.

Kiitos matkaseurasta Ona! ❤

Matkalle IRANIIN – Videopostaus

2 kommenttia:
huivi-asu

Lähden siis Iraniin. Kahdeksi viikoksi, kahden opiskelukaverin kanssa.

Osa kavereista yllättyi ja osa innostui. Roope vitsailee mutta suhtautu muuten hyvin. Vanhemmat meinasi saada slaagin.

Muakin on jännittänyt, mutta lähinnä se, onko mun vaatteet oikeanlaiset. Iran kun on islamilainen maa, ja sen mukaan maassa on myös pukukoodi. Mutta pikkuhiljaa alan senkin suhteen olemaan ihan jees. Oon googlettanut paljon ja saanut vaatevinkkejä kaverin iranilaiselta kaverilta ja mun iranilaiselta työkaverilta. Lähden tosin matkaan pelkillä käsimatkatavaroille, joten kaiken mukaan mahtumisen kanssa on vähän haasteita.

5 faktaa aurinkorasvoista + Luonnonkosmetiikka-aurinkovoidesuositus

2 kommenttia:
verona-italia-maisema
Postaus sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä.


Kirjoitin viime kesänä syistä, minkä takia EI kannata ottaa aurinkoa, ja sitä edellisenä vuonna aurinkotietoisuudesta. Suosittelen lukemaan, jos et oo aiemmin niihin törmännyt! Niissä perustelen, minkä takia oon kesäisin ja lomamatkojen jälkeenkin ylpeästi valkoinen kuin lumiukko, ja otan auringolta suojautumisen vakavasti.

Mä suojaudun yleensä mieluiten vaatteilla, mutta ne yksinään ei riitä, ja siinä aurinkorasva astuu kuvioon. Viime vuonna vaihdoin luonnonkosmetiikkaan aurinkorasvojen osalta, ja tähän kesään mennessä mun *Algamaris aurinkovoide olikin kulutettu loppuun.

Monet karsastavat aurinkorasvoja, ja syitä tähän löytyy vaikka minkälaisia.

Yleisimpiä kuultuja syitä ovat mm.

  1. Aurinkorasva saa naaman kiiltelemään valkoisena.
  2. Kasvot, vartalo ja voidetta levittäneet kädet jäävät aurinkorasvasta tahmaisiksi.
  3. Voide haisee hassulta tai ärsyttää ihoa.
  4. Oma skeptisyys voiteiden toimivuutta ja tehokkuutta kohtaan.
  5. Rasvaaminen tuntuu rasittavalta, ja ihminen on välinpitämätön tai ajattelee, että "minähän en mitään aurinkosuojaa tarvitse" tai "ei täällä nyt niin kuuma ole".

Näihin ongelmiin on monenlaisia ratkaisuja. Voiteiden valikoima on älyttömän suuri, meinaa iskeä valinnanvaikeus. On olemassa kiiltelyn sijaan kiillottoman mattapinnan luovia voiteita, tehokkaasti imeytyviä ja vähemmän tahmaisia voiteita, hajusteettomia, luonnonmukaisia ja allergialiittojen suosittelemia voiteita.

On rasvoja joka lähtöön ja varaa mistä valita. Monista näistä on tehty testauksia ja kirjoitettu arvosteluja, joten jos osaa googlata, yleensä ei ole pakko ostaa sikaa säkissä. Ei tarvitse kuin googlettaa "aurinkorasva vertailu", niin erilaisia tuotevertailuja löytyy vaikka millä mitalla.